Räiskintäpelit juhlistavat heinäkuun neljättä
World at Warissa pelaajat pääsevät tienaamaan jälleen tuplasti kokemuspisteitä. Lisäksi pelin toisen karttapaketin sisältö lisätään tavallisten playlistien kenttäkiertoon.
Kiitos arvostelusta! Kritiikki on varmasti paikallaan, vaikka ainoat epätoivon hetket tuli vasta pelin loppupuolella, tosin niidenkin yli päästiin kun vihulainen opittiin tuntemaan. Muuten peli oli voittopuolisesti varsin iloista räiskyttelyä nelitoimisella protoni aseella, siinä välissä muutama puzzle aivonystyröitä herättelemään. Väkeä ruudulla riittää ja paikoin tilanteista muodostuukin melkoisia selviytymistaisteluita. Kolme tähteä sopiva arvosana, ei se alkuperäinenkään sen parempi ollut. Iski vain kympillä yhdessä elokuvan ja mahtavan teemansa puolesta.
Mitä tästä nyt voi kirjoittaa - todella hauska peli ja loistava biisivalikoima, jonka veroiseen eivät ole vielä jatko-osatkaan pystyneet.
Yksinpeli oli täsmälleen sitä mitä arvelin sen olevan - hyvässä ja pahassa. Vaikka soditaan vaihteeksi Tyynellä valtamerellä Normandian sijaan, ei yksinpelissä juurikaan ole innostumisen aihetta: Euroopan itärintaman sodat ovat itse asiassa mielenkiintoisempia kuin taistelut japanilaisia vastaan. Tarkka-ampuja-kenttää lukuun ottamatta yksinpeli on edelleen mielenkiinnotonta putkijuoksua loputtomilla vihollisjoukoilla. Koska pelin juoni ja lopputilanne ovat käytännössä tiedossa, ei löydy kovin montaa hyvää syytä yksinpelin läpipeluuseen. No myönnetään, achievementit motivoivat.