Kaksoselämää
Edward Charles Hardenilla on takana jo tuhansia matkakilometrejä, kun hän vetelee soutuveneellä viimeisiä vetoja kohti pienen Graavikin saaren rantakivetystä. Bostonista alkaneen reissun syy ja ainoa tarkoitus on etsiä kadonnut sisar, joka mainitsi kirjeessään suuntaavansa kohti Norjan syrjäseutua. Seuranaan Edwardilla on puhelias ja eläväinen Lissie, joka toimii oivana vastapainona herran pohtivalle ja rauhalliselle yleisolemukselle. Perillä kaksikkoa odottaa luonnonkaunis, mutta kovin autiolta vaikuttava yhteisö. Alkuperäinen mysteeri laajenee isommaksi vyyhdiksi.
1900-luvun alkupuolen rakennukset huokuvat autenttisuutta. Päärakennuksen lisäksi alueella on pieni kauppa, kirkko ja muutamia pirttejä sekä latoja. Yhteisön keskiössä on omavaraisuutta ruokkinut, Fretlandin kaksosveljesten, Fredrikin ja Johanin, omistama kaivos. Ajan henkeen kuuluen uskonto ohjaa lähipiirin toimintaa, mutta toisaalta tiiviissä asuinympäristössä asiat saattavat jäädä kytemään pinnan alle. Edwardin ja Lissien salapoliisityö johtaa verkkaisen alun jälkeen syvälle kyläläisten synkkään historiaan.
Surullinen idylli
Red Thread Gamesin aiemmat teokset – The Longest Journey ja Dreamfall – ovat tarinavetoisia seikkailupelejä, mikä myös näkyy ja kuuluu Draugenissa positiivisella tavalla. Käsikirjoitus on vahvalla pohjalla, niin itse juonen kuin dialoginkin osalta. Suoraviivaiselta vaikuttava visiitti saa matkan varrella pari yllättävää käännettä, eikä muutamatuntisessa jännärissä ole turhaa tyhjäkäyntiä. Draugen on kompakti, tunnelmallinen mysteeri, joka kasvaa ensiaskelista kohti dramaattista loppua.
PlayStation 4 -käännös ei ole graafisesti PC-version luokkaa, vaikka idylliset maisemat kutsuvatkin tutustumaan vuoriston varjoihin ja talojen salaisuuksiin. Lissien kasvoanimaatiot ovat pienoinen pettymys: nuoren naisen kasvoilta on vaikea lukea aitoja tunnetiloja.
Pienet rosoisuudet silotellaan realistisella kenttäsuunnittelulla, sillä studio on panostanut huomattavasti asumusten sisustuksiin ja ylipäätänsä ympäristön todenmukaisuuteen. Perhealbumit ja kirjeet huokuvat henkilökohtaista otetta. Simon Poolen ääniraita tunnelmoi taustalla vahvistaen miljöön luomaa tunnelatausta. Kaikki tekstit ovat alkuperäiskielellä, päähenkilöiden puhuessa englantia.
Kävelysimulaattori hyvällä tavalla
Aivan kuten Senjan alkuperäisessä arvostelussa mainittiin, Draugen on lyhyt mutta nautittava jännäri. Nimike nojaa toiminnan sijaan tunnelmaan ja uskottavaan käsikirjoitukseen. Muutamat tarinan tekemät valinnat jakavat varmasti mielipiteitä, joskin ne jättävät myös samalla mukavasti tilaa spekuloinnille. Läpäisyn jälkeen alkuvalikosta avautuu esiosana toimiva sarjakuva, joka avaa Edwardin ja Lissien taustoja vielä lisää. Lopputekstit lupaavat parivaljakon tarinalle tulevaisuudessa jatkoa. En pistä vastaan.
