Modernin sodankäynnin kolmas tuleminen.

Call of Dutyt ovat nykyään melkein muotia pelaajien keskuudessa, ainakin nuorten pelaajien. Itse voin sanoa että vähän pidemmän aikaan pelanneeseen tämä ei iske.

Call of Duty on Activisionin lippulaiva, toiset sanovat rahastuslaiva, eivät ole väärässä siinäkään kohtaa. Onhan tämä pelisarjan kahdeksas pääpeli.

Pelissä on neljä erillaista pelimuotota, yksinpeli, moninpeli, Spec Ops-tehtävät ja Survival. Koitan arvostella kaikki parhaani mukaan.

Call of Dutyt ovat näyttäytyneet erityisesti verkkopeliensä kautta. Yksinpelejä jaksoi aikansa vääntää, ei kuitenkaan enään parin viimeisen osan kohdalla. Ovat jääneet tyystin koskematta. Samaa paatoksellista tähtilipun heiluttelua oletettavasti ja sitähän saa jo ihan tarpeeksi kansainvälisiltä uutiskanavilta. Jätetään se tontti rauhaan ja keskitytään verkkopeliin.

"If it ain't broke, don't fix it" kuuluu sanonta, turha korjata sitä, mikä ei ole rikki. Tästä periaatteesta pitävät kiinni niin elokuva kuin peli-alan ihmiset kaikin voimin. Franchisen voima on äärimmäisen vahva ja pelkkä ajatuskin kerran toimineen mekaniikan tai pelityylin muuttamisesta saa helposti niin fanit, kuin kehittäjätkin paniikin partaalle.

Ehkä juuri tästä syystä Call of Duty, joka aikanaan kertaalleen mullisti moninpeliräiskinnän yleisilmeen, tuntuu nyt tahmealta ja, *gulp*, tylsältä.

Moderni jo muutama vuosi sitten. Moninpeli toimii parhaimmillaan hyvässä porukassa kuin unelma.

Tällä kertaa tämmöinen puhekielisempi ja pelaajaläheisempi arvostelun puolikas. Toiseksi viimeisen kappaleen voi skipata, jos ei kiinnosta vertailu BF3:een.

---------