Tämän pelin paras puoli on vapaa ja laaja pelimaailma. Yksi tähti jää viidestä uupumaan pelihahmon mukaan skaalautuvista vihuista ja luolastojen samankaltaisuudesta.
Sinällään hyvin keskinkertainen Lego-seikkailu, mutta saa yhden lisätähden tuosta 2 pelaajan mahdollisuudesta - tenavien kanssa on todella hupaa pelata peliä yhdessä.
Nyt kun peli on pelattu kokonaan läpi, pitää lisätä erikseen maininta mikä lähes vähentää arvosanasta yhden tähden:
Bugeja pelissä oli aika paljon, useammassa kohdassa törmäsin johonkin sellaiseen ongelmaan, mikä esti pelin jatkamisen, eikä auttanut muu kuin ladata tallennettu tilanne ja jatkaa siitä. Mutta läpi peli tuli kaksin pelattua, ja ihan kelpo viihdettä kyllä.
Hintansa väärti. Tosin, online-puoli kärsii valtavasti privaattihuoneiden luomisen mahdollisuuden puuteesta. Yamaguchin ilmoitus siitä ettei tätä ilmeiseti tule ennen kuin itse GT5 ilmestyy sai ainakin minut laittamaan tämän pelin myyntiin.
Odotin hyvää Warhawkista hyvää nettipeliä, sainkin parhaimman mitä oli tarjolla. Järkyttävän hienosti toteutettu peli, jonka maailmaan jaksaa vieläkin palata.
Tämäkin peli eksyy PS3n sisuksiin lähes joka viikonloppu. Se yksi pakollinen tupla turnaus on kaverin kanssa pelattava HARDilla. Eipä taida markkinoilla parempaa arcade henkistä tennistä olla tarjolla..
Oscar Reutersvärd ehkä kehitti tyylin, mutta M. C. Escher teki siitä taidetta.
(Älkää nyt taidefiilit suuttuko, ihan tahallani kärkevästi kirjoitin. IMO Escherin teokset tarjoavat enemmän, ainakin minulle)
Pelin idea ei nyt niin uniikki tai ainutkertainen ole, mutta toteutus senkin puolesta.
Maistui minulle. Nyt kun vain saisi jotain samankaltaista tehtyä LittleBigPlanetissa.
Alun ongelmien jälkeen, on SingStorekin päässyt kunnolla vauhtiin. SingStar on tälläisen wannabe - laulajan pakko-ostos, kuten myös takuuvarmaa viihdettä jokaiselle viikonlopun ryyyppyreissulle.