Donkey Xote
- Peli perustuu samannimiseen lasten animaatioelokuvaan
- Mukana runsaasti videomateriaalia
- Kolme pelattavaa hahmoa
Everything that made the legendary Street Fighter II a hit in the arcades, living rooms and dormitories across the globe has been brought back in Street Fighter IV.
Peli jättää kylmäksi, vaikka kaikki mestariteoksen ainekset on kasassa. Tekninen toteutus on kerrassaan ensiluokkaista, grafiikat näyttäviä ja ohjaus parasta mitä genren peleissä on nähty - koskaan ei tule tunnetta, että epäonnistuneen hypyn taustalla on huono pelimekaniikka.
Aivan mahtava peli, todella paljon uudistuksia, kun vertaa 08:siin. Road To Wrestlemaniat ovat loistavia, koska on hyvä, että muutamilla painijoilla on kokonaan oma tarinansa. Paras RTWM oli minun mielestäni Triple H:lla. Ja 08:ssa oli itseasiassa vain surkea 24/7 mode, tässä on ihan jees career ja vielä Road To Wrestlemaniat. Online pelaaminen on muuten parantunut kanssa paljon, viime vuotisessa SVR:ssä ärsytti, että jos toinen disconnectasi, niin matsi loppui, Tässä disconnectaaja korvataan botilla, joka on todella hyvä juttu isommissa matseissa.
Muistan joskus armeija-aikoihin, kun RUK:n oppilaskunnan tiloissa pääsin testaamaan Wolfenstein 3D:tä. Se jätti pitkäksi aikaa päähän jonkinlaisen ennakko-oletuksen siitä, mitä räiskintäpeli on. Doomia ja Unreal Tournamentia tuli pelailtua hiukan niiden ilmestyessä, mutta ne lähinnä todistivat, että räiskinnät eivät ole minun juttuni. Sitten lainasin kaverilta Half-Lifen.