Aiemmin vain superkalliiden ratti-poljinsettien direct drive -suoravetotekniikka on alkanut yleistyä nopeasti myös järkihintaisten mallien parissa, samoin kuin laitteiston kustomoinnin mahdollistava modulaarinen rakenne. Pitkän linjan laatuvalmistajana tunnettu Logitech pyrkii saamaan osansa vauhdinnälkäisten kuluttajien rahoista, sillä legendaaristen G25- ja G27-huippurattien dominoinnin jälkeen kilpailijat ovat kaapanneet melko ison siivun suoravetomarkkinoista etenkin Fanatecin johdolla. Tuore tulokas Logitech G RS50 System tarjoaa houkuttelevan ekosysteemin sopuhintaista mutta samalla erittäin laadukasta settiä etsiville.
Rahan ja laadun arvo
Toki itse kullekin järkevän hintatason yksiselitteinen määrittäminen on aina yhtä hankalaa. Toisille riittävän immersion saavuttamiseen saattaa kelvata satasen markettirimpula, kun seuraava kaveri satsaa tuhansia euroja omaan ajoluolaansa. Logitech G RS50 sijoittuu siinäkin mielessä kategorian keskivaiheille, että ihan kaikkea ei tarvitse ruksia erikseen ostoskoriin, mutta ihan yhdellä paketilla ei vielä ajamaan pääse.
Noin 650 euroa kustantava perussetti sisältää varsinaisen moottoriyksikön, siihen näppärästi pikakiinnitettävän ohjauspyörän, tarvittavat johdot sekä riittävät tykötarpeet niin tukevaa pöytäkiinnitystä kuin myös dedikoitua ajopenkkiä ajatellen. Kokonaisuuden kannalta melko oleelliset polkimet myydään erikseen, ja kahden pedaalin RS Pedals köyhdyttää lompakkoa vielä noin 150 lisäeuron verran.
Modulaarisen rakenteen vuoksi polkimien (tai minkään muunkaan lisukkeen) ei tarvitse olla tismalleen samaa sarjaa. Esimerkiksi saman valmistajan hieman vanhemmat ja arvokkaammat G Pro Racing -tuoteperheen edustajat toimivat pääosin ongelmitta uutukaisen kanssa. Settiä voi laajentaa erikseen myytävien shiftereiden tai vaikkapa uusien ohjauskeskiöiden avulla, kunhan yhteensopivuuden tai mahdolliset adapteritarpeet muistaa tarkistaa etukäteen. Toisin sanoen alkupanostuksessa palaa jonkin verran rahaa, mutta sen jälkeinen kustomointi tehdään helpoksi, mikäli kiinnostusta ja pelimerkkejä harrastuksen syventämiseen riittää.
Yksinkertaisuus ei kuitenkaan yllä konsolien väliseen yhteensopivuuteen. Testiin saapunut Xbox-versio toimii toki saumattomasti PC:llä. Yhdistäminen tapahtuu perinteisellä menetelmällä, eli USB-piuhalla. Mikäli arvostelupainoksella mielisi hypätä esimerkiksi Gran Turismo 7:n puikkoihin PlayStation 5:llä, on luvassa huonoja uutisia. Xbox-moottoriyksikköä ei nimittäin saa toimimaan Pleikkarin kanssa ainakaan virallisia reittejä käyttäen. Tornihuhun mukaan Playstation 5 -brändätyn alustan saisi puolestaan henkiin Xboxilla pelkästään rattikehän vaihtamalla. Tämä jäi kuitenkin testaamatta, joten tietoon kannattaa suhtautua sopivalla skeptisyydellä.
Useamman konsolin omistajana jää yhä kaipaamaan kaikkivoipaa tuotetta, jota voisi käyttää suoraan paketista kaikkien aktiivikäytössä olevien laitteiden kanssa – tai edes sitä, että yhteensopivuudet noudattaisivat selkeää logiikkaa. Samainen Logitech pystyy todistetusti tarjoamaan kaikilla alustoilla tasavertaisesti toimivia ratkaisuja esimerkiksi kuulokkeissaan, joten myös rattipuolella olisi aika haudata konsolivalmistajien sotakirveet sekä yleinen kuluttajien kyykyttäminen omiin laitekarsinoihinsa.
Täyttä terästä
RS50:n moottoriyksikkö tuntuu rakenteeltaan äärimmäisen tukevalta ja laadukkaalta heti paketista nostettaessa. Metallinen ja raskas runko luo välittömästi oikean mielikuvan, että nyt ei olla kertakäyttöisen krääsän äärellä, vaan vakavasti harrastukseensa suhtautuvan aarreaitalla.
Pahvilaatikosta paljastuu jonkin verran erikokoisia irto-osia, nyssäköitä kiinnitysruuveille ja kuusiokoloavaimia. IKEA-traumoista kärsivät voivat kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä setin toimintakuntoon saattaminen osoittautuu ennakoitua helpommaksi ja nopeammaksi projektiksi. Paketin sisäkannessa piilevät riittävän selkeät pikaohjeet kaikkeen. Esimerkiksi pöytäpuristimen asentamista moottoriyksikköön tai polkimien lisäpalojen säätöä ei käytännössä voi mokata laadukkaiden osien sekä loogisten kiinnityspaikkojen vuoksi. Varsinainen ohjauspyörä napsautetaan paikoilleen napakalla pikalukitusjärjestelmällä, kuten ehdassa kisakiesissä.
RS50 pysyy kerrassaan erinomaisesti paikoillaan pelkän pöytäkiinnikkeen avulla, joten ajopenkki ei ole välttämättömyys. Erityiskiitos kuuluu polkimille, jotka eivät livenneet kertaakaan jalkojen alta ilman sen suurempia patentteja lattialla majaillessaan. Painava metallinen rakenne, riittävän pitkät tuet säätövaroineen sekä fiksusti mietityt stopparit pohjan strategisilla paikoilla huolehtivat siitä, että kaahaamisesta voi nauttia täysin siemauksin. Ajamiseen dedikoitua penkkiä kaipaa itse asiassa vähemmän kuin monen huomattavasti huokeamman ratti-poljinyhdistelmän kohdalla, mikä on tavallaan jopa hullunkurista.
Kaikki omissa näpeissä
Kunhan kaikki on kytketty paikoilleen ja ensimetrit radalla häämöttävät, tehdään varsinaiset ajamiseen liittyvät hienosäädöt. Tällä kertaa kaikkea ei tarvitse rukata pelien hyvinkin vaihtelevan tasoisista valikoista, sillä perusominaisuuksien kustomointi käy kätevästi ohjauspyörän rullien sekä alustan pienen mutta riittävän informatiivisen näytön avulla. Pikasäätölistalle kuuluvat esimerkiksi kokemuksen kannalta varsin oleelliset ratin kääntösäde, vastuksen voimakkuus, sekä jarrupolkimen herkkyys.
Ratin saa tarvittaessa tunnistautumaan jo aiemmin mainituksi, hieman iäkkäämmäksi G Pro-sarjalaiseksi. Tämä edesauttaa vanhempien pelien yhteensopivuudessa. Esimerkiksi F1 24 ei puhunut mitään RS50-tilassa, mutta moodia vaihtamalla tuki heräsi eloon. Tämän vuoden formulapainos toimii moitteetta myös perusasetuksellaan.
F1 25 osoittautuikin erinomaiseksi testialustaksi suoravetomoottorin voimien ulosmittauksessa. Vaikka markkinoilla on kosolti enemmänkin vääntäviä direct drive -tuotteita, edustaa RS50:n 8 Nm maksimilukema erittäin asiallista tasoa, etenkin hintaluokassaan. Täysillä tehoilla ohjauspyörän tarjoama vastus alkoi jo pidemmän päälle tuntumaan sopivasti ranteissa, ja pienikin herpaantuminen iskee kirjaimellisesti kuljettajan näpeille. Samoin EA Sports WRC:n huonokuntoisilla sorateillä suhaamalla alustan pomppuisuudesta ei jää kuljettajalle epäselvyyksiä. Eniten testikilometrejä kertyi kuitenkin tuoreimman Forza Motorsportin kanssa. Kyseinen peli jäi julkaisuhetkellään omalla kohdalla jopa yllättävän vähälle huomiolle tietyn aneemisuutensa ja sieluttomuutensa vuoksi. Myöhemmin saapuneiden parannuspäivitysten sekä etenkin RS50:n myötä tuntimäärä radalla lienee jo tuplattu, ja lisää kellotetaan takuuvarmasti arvion tekemisen jälkeenkin. Kisaaminen herää täysin uudella tavoin eloon kunnollisen setin siivittämänä, kun eri autoluokkien käytöserot, pidon karkaamiset sekä ratojen ominaispiirteet huomioidaan aivan erilaisella pieteetillä. Hauskana yksityiskohtana Forza tukee myös ohjauspyörän LED-valoja, jotka kielivät optimaalisesta kierrosluvusta vaihteita vaihdettaessa.
Ohjauspyörän tekninen suorituskyky ei jätä moitittavaa. Omaa kieltään tuotteen viimeistelystä kertoo se, että aparaatti pysyy pidemmissäkin sessioissa ja kovassa rasituksessa tyystin hiljaa ja viileänä, toisin kuin takavuosien laatuverrokit puhisevine tuulettimineen. Esimerkiksi taloudessa ja tähän saakka hyvin PlayStation-puolella palvellut Thrustmaster T300 tuntuu miltei antiikkiselta teknologialta RS50:n ilmeettömän tehokkaaseen ja äärettömän tarkkaan suorittamiseen verrattuna. Efektiä korostaa osaltaan se, että uutukaisen moottoriteknologia ympätään vielä huomattavasti kompaktimpaan koteloon. Toki painoa lienee suurin piirtein saman verran, mutta rajallisten säilytystilojen talouksissa kokoero otetaan joka tapauksessa ilolla vastaan.
Vedetäänkö luisussa?
Arvosteluun saapui myös RS Shifter & Handbrake -lisuke, joka nimensä mukaisesti toimii tarvittaessa joko vaihdekeppinä tai käsijarruna. Kaksi pakettia ostamalla ja yhteen kytkemällä saa molemmat toiminnallisuudet samaan aikaan, mikäli ripeät kädet ja paksu lompakko sen sallivat. Omaan makuun noin 160 euroa per laaki kustantava keppi on kokonaisuudesta ainoa, jonka suosittelemista on hieman hankala perustella.
Vaihteisto ei ole H-kaaviollinen versio, vaan puhtaasti ylös ja alaspäin naksuteltava digitikku. Toisin sanoen valtavaa lisäarvoa ohjauspyörän takaa käytettäviin – ja valmiiksi erittäin laadukkaisiin - metalliläpysköihin verrattuna ei kannata odottaa. Käsijarrumoodissa napakka tuntuma ja selkeä liikerata ajavat asiansa, mutta käyttöaste jää ainakin omalla kohdalla kovin vähäiseksi. Vakavahenkiset simuilut, joissa ”käkkäriä” aidosti tarvitaan, ovat aiemmin mainitun WRC:n ohella kovin harvassa ainakin konsolipuolella. Kannattaa myös huomioida, että Shifteriä käytettäessä ajopenkki alkaa helposti muodostua melko lailla pakolliseksi. Jyhkeän ja hyvin etupainoisen tikun repiminen itseään kohden saattaa heiluttaa koko alustaa vähänkään kevyempään pöytään pulttattuna, vaikka puristinkiinnitys pitävä onkin.
Kerrassaan kelvollista
Konsoleiden yhteensopivuussekoiluiden ohella RS50 tarjoaa hyvin vähän mitään konkreettista moitittavaa. Nuokin risut kuulunevat Logitechin sijaan mieluummin Microsoftin ja Sonyn suuntiin. Mikäli materiaalivalinnoista haluaisi väkisin nillittää, ei ohjauspyörän silikoninahasta valmistettua pinnoitetta saada vieläkään imitoimaan täysin uskottavasti oikeiden kiesien alcantara- tai nahkapäällysteisiä verrokkeja. Pääasia toki on, että ratti tuntuu näpeissä miellyttävältä myös pidemmissä sessioissa, eivätkä kädet hikoile kuin korkeintaan jännityksen vuoksi. Lisäksi valaistut näppäimet olisivat oiva parannus perusohjauspyörään. Ainakin alkumetreillä oikeita kuvakkeita saa nimittäin etsiä tummasta pohjasta tosissaan, mikäli peliluolaa ei valaista leikkaussalin kirkkaudella.
Kokonaisuutena Logitech G RS50 yksinkertaisesti vakuuttaa. Muutaman viikon intensiivisen testailun perusteella kehtaa jo todeta, että kyseessä on ehdottomasti hintansa arvoinen tuote, mikäli autopelit ovat lähellä sydäntä. Samalla se nousee heittämällä parhaaksi kokonaisuudeksi, jota omissa näpeissä on tullut pyöriteltyä viimeisten parin vuosikymmenen aikana, etenkin alle 1000 euron luokassa. Eroa perinteisiin Force Feedback -ratteihin on vaikea kirjallisesti kuvailla, mutta kovin helppo itse todeta.
Käyttöönotto on yksinkertaista, säätäminen loogisen helppoa ja ennen kaikkea ajamisesta saatava vaste suorastaan erinomaisen tarkka sekä tehokas. Laadukkuus huokuu joka osa-alueelta. Esimerkiksi metallisista vaihdeläpysköistä lähtevää kliksuttelua voisi käyttää sellaisenaan autofanaatikkojen ASMR-materiaalina. Tällaisia kaikkien lisätarvikkeiden kuuluisi olla – aidosti immersion uudelle tasolle nostavia apuvälineitä unohtamaan arjen murheet.
