Vuonna 2009 julkaistu Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers toi monimutkaisen korttipelin helposti lähestyttävään digitaaliseen muotoon. Rajalliset pelimuodot ja korttipakan heikot muokkausmahdollisuudet olivat oikeastaan ainoat varsinaiset kompastuskivet. Jatko-osa puuttuu näihin epäkohtiin ja onnistuu parantamaan konseptia lähes joka osa-alueelle.

Ladattava korttipeli

Magic: The Gatheringin tavoite on simppeli: vastustajan elämäpisteet pitäisi tiputtaa 20:stä nollaan. Pelaajilla on käytössä vähintään 60 kortista koostuva pakka, joka voi sisältää erilaisia loitsuja, kuten manauksia, lumouksia ja olentoja. Viiteen eri väriin jakautuvat kortit tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia vastustajan kurittamiseen. Korttien yhteisvaikutukset, toimivan pakan rakentaminen ja tasaiseen tahtiin julkaistavat laajennukset ovat vain muutamia asioita, jotka saavat pelaajat palaamaan pelin pariin. Taktinen vuoroissa etenevä kamppailu koukuttaa kerta toisensa jälkeen. Ei ole ihme, että jo vuonna 1993 julkaistu korttipeli nauttii edelleen suurta suosiota maailmanlaajuisesti.

Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012 luottaa edeltäjänsä tavoin alkuperäisen korttipelin vetovoimaan. Säännöt ja lainalaisuudet pysyvät muuttumattomina, eikä mukaan tuoda liikaa videopelimäisiä elementtejä sekoittamaan tilannetta. Minimalistiset graafiset efektit, kevyet äänitehosteet ja Planeswalkerien keskinäisiä valtataisteluita pohjustava introvideo luovat onnistuneesti tarvittavan tunnelman.

Aloittelijaystävällisyyttä on parannettu ensimmäisestä osasta. Kampanjan alussa pelataan yksi ottelu niin, että jokainen vaihe selitetään kädestä pitäen. Tapahtumia selventävät ohjeet näkyvät myös tulevissa otteluissa, ja jokaisen kortin saa suurennettua lähempää tarkastelua varten. Lisäksi valikoiden kautta pääsee käsiksi tarkempaan ohjeeseen, jossa selitetään esimerkein erilaisia tilanteita ja Magic: The Gatheringin sanastoa.

Tasankojen valtias

Kolmeen osaan jaettu kampanja tarjoaa edeltäjäänsä laajemman ja vaihderikkaamman kokemuksen. Ensin vastaan asettuu 11 Planeswalker-soturia, joiden pelityylit eroavat ilahduttavasti toisistaan. Otteluita voittamalla saa käyttöönsä uusia korttipakkoja, joita on tarjolla kaiken kaikkiaan kymmenen. Uusia kortteja avataan niin ikään kamppailuja voittamalla. Edellisosasta poiketen pelaajalle annetaan nyt enemmän muokkausmahdollisuuksia. Pakkakohtaisia kortteja voi lisätä ja poistaa mielensä mukaan, kunhan korttipinon koko säilyy vähintään 60 kortissa. Harmillisesti Maa-korttien määrään ei voi suoraan vaikuttaa. Loitsujen maksuvälineenä käytetyt Maa-kortit tasataan pakan korttien lukumäärän mukaan.

Kampanjan toisessa osassa kohdataan samat soturit, mutta tällä kertaa pelaaja on yksi kolmen hengen joukkueesta. Ylivoimaiselta kuulostava kolme vastaan yksi -asetelma tasoittuu, sillä yksinäinen taistelija saa apua Scheme-korteista. Lähes epäreiluilta tuntuvat erikoiskortit eivät ole käytössä muissa pelimuodoissa, ja ne tuovatkin maittavan lisämausteen tiimipohjaiseen otteluun. Ilahduttavasti myös kaverit voivat hypätä mukaan pelaajan joukkueeseen – samalta sohvalta tai verkon yli. Kolmas kierros on ensimmäisen uusinta, mutta tällä kertaa vastustajat ovat päivittäneet korttipakkansa. Vaikeusaste nousee juuri sopivasti kampanjan edetessä.

Ensimmäisestä osasta tutut haasteet tekevät niin ikään paluun. Yhden vuoron mittaiset kiperät tilanteet tuovat mukavasti vaihtelua perinteisiin mittelöihin. Ylitsepääsemättömältä vaikuttava lähtötilanne sekä rajallinen määrä aikaa ja kortteja saavat paatuneimmankin Magic-veteraanin hieromaan aivonystyröitään. Uusia vaikeampia haasteita aukeaa kampanjan edetessä.

Yksinpelin lisäksi tarjolla on laaja kattaus erilaisia moninpelimuotoja. Kampanjasta tuttu kolme vastaan yksi -kamppailu on pelattavissa myös erillisinä otteluina. Hupipeleissä ja sijoitetuissa matseissa on mahdollista pelata perinteisiä kaksintaisteluita, kaksi vastaan kaksi- ja maksimissaan neljä kaikkia vastaan -otteluita. Yksinäinen soturi löytää helposti pelikavereita, eikä verkkoviiveestä tarvitse vuoropohjaisuuden takia välittää.

Esimerkillinen jatko-osa

Magic: The Gathering – Duels of the Planeswalkers 2012 on varsin pätevä jatko-osa jo ennestään hyvälle pelille. Pelimekaniikka toimii edelleen moitteettomasti, eikä aloittelijan tarvitse huolehtia sääntörikkomuksista. Korttipakkaa ei voi vieläkään rakentaa alusta asti itse, mutta onneksi käytettävissä olevat kymmenen pakkaa tarjoavat kohtuullisesti vaihtelua. Latausajat ovat ensimmäisen osan tapaan hitusen turhan pitkiä, vaikka ruudulla pyörivät vinkit ja tarinan taustoitukset tekevät odottamisesta astetta siedettävämpää. Kampanja on pelattu suhteellisen nopeasti läpi, mutta avattavat kortit tuovat huimasti uudelleenpeluuarvoa. Uusia kortteja voi avata myös verkossa pelaamalla. Vaikka tekoäly toimii muutamia harha-askelia lukuun ottamatta hyvin, moninpeli on Duels of the Planeswalkers 2012:sta ehdoton suola.

Juuri sopivasti ennen heinäkuista varsinaisen korttipelin uutta laajennusta julkaistu Duels of the Planeswalkers 2012 on Magic-pelaajan pakkohankinta. Se tarjoaa kymmeniksi tunneiksi pelattavaa ja ison kasan täysin uusia kortteja, joita ei vielä saa kaupoista. 800 pisteen hinnalla peliä voi suositella varauksetta kaikille vähänkin aihealueesta kiinnostuneille. Jos korttipakka olisi mahdollista koota alusta asti itse, Duels of the Planeswalkers 2012 hipoisi täydellisyyttä. Valitettavasti Stainless Gamesin uusin tuotos jää sen viimeisen rinnanmitan verran vajaaksi.