Super Mario Advance 3

Kierrätys jatkuu

Muutaman vuoden elinkaarensa aikana Game Boy Advance on saanut nauttia useista enemmän tai vähemmän laadukkaista tasohyppelytitteleistä. Nintendo itse on vastannut käsikonsolin laadukkaimmasta pelituotannosta ja yhtiö onkin ilahduttanut kuluttajia jo kahdella käännösmuodossa kauppoihin tulleella Super Mario Advance -julkaisulla kehuja saanutta Wario Land 4:ää tietenkään unohtamatta. Jo GBA:n virallisen paljastuksen yhteydessä teknologiademona esitelty Yoshi's Island sai aikoinaan osakseen jakamatonta ihailua teknisten ansioidensa takia. Super Mario World 2 -nimellä SNES:illä debytoinutta tasohyppelyklassikkoa alettiin jo jokin aikaa sitten kääntämään Nintendon piskuiselle taskukonsolille, mutta vasta nyt tämä pastellisävyinen karkkiseikkailu on löytänyt tiensä kauppojen hyllyille muutamalla pienellä kosmeettisella uudistuksella varustettuna.

Lyhyen alkuintron jälkeen pelaaja heitetään kaikilla sateenkaaren väreillä varustettuun mielikuvitusmaailmaan, jossa ilkeä Bowser on jälleen kerran vaikeuttamassa hyväntahtoisten kansalaisten elämää. Pääpahiksen oikea käsi Kamek on onnistunut kaappaamaan seikkailussa vauvana esiintyvän Marion veljen Luigin ja pelaajan tehtävänä on auttaa pikkuveli takaisin vapauteen. Yksin tämänkaltaiseen urakkaan ei tietenkään tarvitse ryhtyä, sillä heti alussa tavattavat Yoshi-dinosaurukset lupaavat auttaa sankariamme tässä vaativassa urakassa. Näin ollen pelaaja löytää itsensä läpäisemästä kuutta kahdeksasta kentästä koostuvaa jättimäistä maailmaa.

Mielikuvitus koetuksella

Eri väristen Yoshien selässä kentästä toiseen ratsastava vauva-Mario joutuu kokemaan oivan sekoituksen erinomaisesti suunniteltuja kenttiä, vaihtelevaa pelattavuutta ja hauskoja loppuvastustaisteluita. Tasoissa edetään lineaarisesti ja niissä loikkiminen onkin kaksiulotteista tasohyppelynostalgiaa parhaimmillaan. Pelin suurimpana valttina on sen tarjoama haaste, jossa mielikuvitukselliset tasot ja hauskat yksityiskohdat kulkevat käsi kädessä. Maininnan arvoisia ovat etenkin hauskat minipelit, joissa pelaajan apuna oleva Yoshi-dinosaurus muuntautuu joksikin pieneksi ajoneuvoksi. Helikopteri, auto, sukellusvene ja myyrätankki ovat kaikki edustettuina. Juuri tälläiset normaalia loikkimista piristämään laitetut ideat maustavat erinomaisesti muutenkin niin mainiota kokonaisuutta.

Yoshilla pelaaminen tuo normaaliin Mario-pelattavuuteen muitakin mukavia uudistuksia. Etenkin pienen dinon hyökkäysmahdollisuudet nostavat kerralla tämän tasoloikinnan uuteen strategiseen ulottuvuuteen. Pahaa-aavistamattomat viholliset voi nielaista Yoshin kitaan yhdellä napinpainalluksella. Tämän jälkeen kurkkua täyttävät vihulaiset voi sylkäistä seuraavan vastustajakolonnan päälle tai vaihtoehtoisesti taas muuttaa heidät pelattavuutta hyödyntäviksi erikoismuniksi. Näitä ampumalla pelaaja pystyy laukaisemaan erikoistapahtumia, jotka johtavat esimerkiksi kultakolikkojen tai muiden hauskojen bonustavaroiden luokse. Elinkaaren kannalta mainiona asiana jokaisen tason jälkeen pelaaja palkitaan pisteillä, jotka tallentuvat sisäiseen muistiin. Maksimipisteiden (100) saamiseen vaaditaan kaikkien salaisuuksien löytäminen ja pelaaja löytääkin usein itsensä haravoimasta tasoja kerta toisensa jälkeen. Jokaisen maailman kaikista kentistä täyden pistemäärän keränneet palkitaan bonuspeleillä ja muilla palkinnoilla, joten pelaaminen todella kannattaa. Tämä nostaa jo ennaltaan pitkäikäisen seikkailun elinkaaren kerralla uusiin ulottuvuuksiin.

Mielenkiintoisena uudistuksena vihollisen kanssa kosketuksiin joutuminen ei aina välttämättä johda automaattiseen kuolemaan. Vastustajaan osuessa Yoshin selässä ratsastava Mario joutuu eräänlaiseen kuplaan ja lähtee leijailemaan tiehensä. Tällöin pienen dinon täytyy rajoitetun ajan sisällä saada vauvasankarimme takaisin selkäänsä. Jos tässä ei onnistuta, kuolema korjaa satoaan ja kentän joutuu aloittamaan joko alusta tai sitten edessä on paluu jollekin kenttiin ripotelluista tarkastuspisteistä. Idea on mielenkiintoinen ja se toimii käytännössä täydellisesti. Viimeisimmissä kentissä Marion jatkuva karkailu voi johtaa turhautumiseen, mutta useimmat tasoista on suunniteltu niin, että liiempaa sadattelua ei pääse tapahtumaan. Tämä on oiva osoitus tekijänä häärineen Shigeru Miyamoton kiistattomasta ammattitaidosta.

Vähän uutta, paljon vanhaa

Vaikeustason porrastus on juuri kohdallaan, ja peli etenee kiskoilla kulkevan junan tavoin tasaisesti kohti päämääräänsä. Nintendon tuotteilla on myös tapana olla loppuun asti hiottuja paketteja, eikä Yoshi's Islandin GBA-versio ole mikään poikkeus. Kolmella pelauspaikalla höystetyn paristotallennusmetodin ohella mukana on myös kahdesta edellisestä Advance-pelistä tuttu Mario Bros -moninpelititteli, joka tarjoaa yhdellä kasetilla rajoitettua kavereiden kesken käytävää videopelihupia. Useamman pelin omistajat pääsevät nauttimaan moninpeliominaisuuksista täysin siemauksin, mutta jo kahteen kertaan nähtynä mistään uudesta kokemuksesta on Mario Brosin kohdalla täysin turha puhua.

Pikselintarkkaa käännöstä piristetään lievästi parannetulla grafiikalla ja kevyesti uudelleenmiksatulla äänimaailmalla. Yleistunnelma on jatkuvan hilpeä piirrosmaisen pelimaailman ja taustalla soivan rytmikkään rallatusmusiikin luodessa oivan symbioosin, joka pakottaa jatkamaan vielä sen yhden tason verran. Suunnitelultaan peli on likipitäen virheetön. Toisiaan täydentävät tasot ja menoa sopivalla tavalla katkovat väliloppuvastustaistelut ovat omiaan pitämään mielenkiinnon korkealla aina ensimmäisestä loikasta pahan Bowserin kukistumiseen asti. Super Nintendo -pelin omistajat nauttivat Yoshi's Islandin GBA-versiosta korkeintaan kevyenä nostalgiapläjäyksenä, mutta SNES-editiota pelaamattomat ottavat varmasti tämän Nintendon uutukaisen avosylin vastaan. Loistavaa työtä, mutta jokohan seuraavaksi olisi jo ihan uuden käsikonsolilla pelattavan Mario-tasoloikan aika?

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi