Tiedoksi näin pari vuotta myöhässä, että Animal Well on kutkuttavan veikeä kokemus

Pelejä on pelattu iät ja ajat. Suosikkeihin kuuluvat muun muassa Mystical Ninja Starring Goemon, The Last of Us Part II, The Legend of Zelda: The Wind Waker, EarthBound ja Red Dead Redemption II.

Hyvä peli on hyvä peli myös pari vuotta myöhemminkin.

Olen viime aikoina pelaillut tuoreita pelejä kuten upeaa 007 First Lightia ja maanmainiota Yoshi and the Mysterious Bookia, mutta välillä sitä pitää ottaa käsittelyyn hieman vanhempiakin tuotoksia. Ja joskus noista parien vuosien takaisista julkaisuista paljastuu jos jonkin sortin helmiä.

Eipä sillä, että vuosi 2024 olisi kovin kaukana, mutta tuolloin julkaistu Animal Well paljastui varsin kiehtovaksi kokemukseksi.

Johan tätä on kaivottukin

Animal Wellissa pelaaja ohjaa nimetöntä pallero-olentoa eläinten asuttamassa maanalaisessa sokkelossa, joka on täynnä tasoloikkaamista sekä pulmanratkontaa. Erityistä nimikkeessä on, että se on yhden ainoan tekijän, Billy Basson, seitsemän vuoden taidonnäyte.

Tässä kuvassa CRT-kuvaputkitelevisiota muistuttava "retro-efekti" on käytössä. Sen saa toki myös pois päältä.

Tuotos on metroidvania, mikä tarkoittaa sitä, että uudet alueet ja reitit avautuvat uusien apuvälineiden ja esineiden myötä. Seikkailu alkaa yksinkertaisesti, mutta mitä enemmän rompetta sankariolentomme haalii, sitä enempään pallero ja pelimoottori taipuvat.

Animal Wellia ei ole sivustollamme koskaan arvosteltu. Joskus näin vain käy. Pelejä julkaistaan vuosittain mahdoton määrä, ja nykyään tekoälyaikakaudella suorastaan tolkuton määrä.

Niinpä ajattelin nostaa tämän helmen erikseen esille, jos joku muu vaikka innostuisi kokeilemaan sitä.

Tämä on yksinkertainen aivopähkinä.

Etenkin sen takia, että pelin kansitaide ei ainakaan itseäni olisi saanut tarttumaan nimikkeeseen. Se ei tunnu kuvastavan sitä, mitä tuotos käytännössä tarjoaa.

Eipä tuohon olisi kannustanut PlayStation-ympäristössä lukeva kuvailukaan. "Tutki tiheää ja keskinäisesti yhteydessä olevaa sokkeloa", kuuluu mainosteksti. Ei se kiinnostavin kuvaus ikinä. Jos mietit, kuten minäkin, mitä tuo "keskinäisesti yhteydessä" oikein tarkoittaa, niin kyseessä on näemmä interconnected-sanan suomennos. Taas opimme jotain.

Well, well, well

Se on pakko myöntää, että ensi alkuun en ollut lainkaan vakuuttunut Animal Wellistä. Yksinkertainen pomppiminen vaikutti tylsältä, liian retromainen grafiikka ei innostanut ja äänimaailma ei tarjonnut mitään kovinkaan kummoista.

Pelasin tunnin, pelasin toisenkin. Ei mitään kiinnostavaa.

Hedelmiä syömällä palautetaan energiaa. Sitä puolestaan menettää vaikkapa osumalla alalaidassa heiluviin vaaleisiin... asioihin.

Mutta sitten tapahtui jotain. Yhtäkkiä jokin napsahti paikoilleen ja homma alkoi kiinnostelemaan huomattavasti keskimääräistä enemmän. Luulen, että asiaan vaikuttivat möykkyhahmon keräämät esineet, joita käytettiin kaiken sortin puzzleissa sekä matkaamisessa parhaimmillaan nerokkaasti.

Alussa käytössä ei ole mitään roippeita, vain kyky hyppiä. Mutta ei aikaakaan, kun plakkarissa on vaikka kuplasauva, joka mahdollistaa korkeampiin paikkoihin pääsyn. Pian tämän jälkeen taskusta (tai jostain pallokehon onkaloista) löytyy suorastaan riemukas jojo, jota voi käyttää useammallakin tavalla. Matkaan mahtuu myös useampi muu härveli, joita ei halua spoilailla.

Paha kurki eli miten pallerohahmomme onnistuu välttämään linnut kulkemalla niiden yläpuolelta.

Näitä värkkejä käytetään ongelmanratkontaan sen verran nokkelasti, että huomasin nauttivani menosta lopulta kosolti. Ja kun tajusin vahingossa voivani käyttää yhtä heitettävää esinettä matkantekovälineenä, olin melkeinpä myyty.

Tämä on taas niitä pelejä, joita pitää pelata x määrä tunteja, että ne klikkaavat, iskevät, alkavat kiinnostamaan.

Jos minä hyppään kaivoon, niin hyppäätkö sinäkin?

Esinekavalkadin ohella vaikutuksen teki lopulta myös tuotoksen tunnelma. Pikselitaide paljastui tummansävyiseksi ja mieleenpainuvaksi. Etenkin esineiden ulkoasu miellytti omaa silmääni. Ja se yksi pirun koira on kuin suoraan painajaisista. Seikkailun kokeneet tietävät, mistä on kyse.

Pelimaailma on myös omalaatuinen tavalla, joka saa kysymään miksi. Mikä tämä kaivo oikein on, miksi kissoja on häkeissä, mitä, miksi, häh.

Mystinen alttari.

Suoranaisia taisteluita pelissä ei ole, tavallaan. Tämä on myös oiva ominaisuus osoittamaan, että kyseessä ei ole "mikä tahansa" metroidvania.

Lisäksi taustalla soiva äänimaisema on jotain erilaista, jotain minimalistista synkän ja tunnelmallisen yhdistelmää. Erikoista suorastaan. Tämä asia vaati myös tovit, että se osui omiin makuhermoihini positiivisella tavalla.

Harmillisesti peli ei ole kovinkaan pitkä, mikäli ei halua kokea kaikkea mahdollista. Lopputekstejä pääsee nimittäin kummastelemaan noin viiden tunnin seikkailun jälkeen.

Traileri parin vuoden takaa.

Lopun jälkeen olisi tekemistä kyllä vielä vaikka kuinka. Niistä ykkönen olisi pelimaailmaan piilotettujen munien etsiminen. Niitä tuli löydettyä orgaanisesti kahmalokaupalla, mutta vähintään yhtä iso määrä jäi odottamaan löytäjäänsä.

Lisäksi muun sortin salaisuuksia olisi piisannut huomattavan paljon, mikäli haluaisi ihan kaiken kokea ja nähdä. Puuhaa olisi tunneiksi, mutta tyydyin jälleen kerran siihen, että tekijöiden nimet rullasivat ruudulla kertaalleen. Itse jatkan tämän jälkeen seikkailuja vain ani harvoin. Mutta tiedoksi nyt kuitenkin, että aikaa tässä kaivossa saisi kulumaan monet tovit.

Jos ehätit jo kaivota uutta pelattavaa

Mutta niin. Animal Well paljastui mainioksi kokemukseksi, joka jäi omaan päähäni pyörimään pidemmäksi aikaa. Siitä ei ole sivustollamme arvostelua, mutta jos olisi, niin sen arvosana olisi todennäköisesti neljä tahi viisi. Kumpikin olisi täysin hyväksyttävissä omasta mielestäni.

Jos pikseliulkoasu ei satu silmiin ja haussa on jotain erilaista pelattavaa, johon voi käyttää joko viisi tuntia tai huomattavasti enemmän, niin tämä yhden miehen projekti ei ole lainkaan hullumpi suunta luoda silmäyksiä.