Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Conker: Live & Reloaded

Conker the King


Maailmankuulu juoppo-orava Conker on saanut kunnian olla Microsoftin viimeisen Xbox-pelin sankari. Microsoftin Xbox-tuotanto ei kuitenkaan lopu konsolin parhaimpaan peliin tai uuteen mahtisarjaan; Raren kehittämä Conker: Live & Reloaded on vain uusintapainos vuoden 2000 N64-hitti Conker's Bad Fur Daysta. Pelin ylilyövä huumori ja rääväsuinen dialogi jaksavat edelleen huvittaa, mutta huikeasta grafiikkapäivityksestä huolimatta pelirungon ikä on nähtävissä.


Conker: Live & Reloadedin yksinpeli on tuttu kaikille Bad Fur Daytä pelanneille. Rare on tehnyt vain pieniä muutoksia melko suoraviivaisen seikkailun tapahtumiin, eivätkä ne pelikokemusta miksikään muuta. Tarina käynnistyy Conkerin baari-illasta, jonka jälkeen humaltunut orava hoipertelee teille tuntemattomille. Epäonniseen kotimatkaan mahtuu jos jonkinmoista kommellusta ja käännettä, jotka heittävät Conkerin esimerkiksi tukkanuottasille laulavan jättiläispökäleen kanssa, liitolautakisaan kivikautisia ihmisiä vastaan, metsästämään eläviä kuolleita ja selviytymistaisteluun täysimittaisessa maihinnousussa. Useita kohtauksia on lainattu tunnetuista elokuvista, kuten Alien, Pelastakaa sotamies Ryan ja Kummisetä. Leffaparodia on poikkeuksetta hauskasti toteutettu ja istuu peliin mainiosti.


Pelimekaniikaltaan Conker: Live & Reloaded on yksinkertainen kolmannen persoonan toimintaseikkailu. Tavallisesti orava osaa vain juosta, hyppiä ja huitoa nuijallaan. Vaihtelua peliin tuo kuitenkin tietyissä kohdissa muuttuva varustus tai pelitapa. Seikkailun loppupäässä erilaiset ampuma-aseet tulevat tutuiksi, ja tarvittaessa Conker osaa muun muassa lentää lepakon lailla, ratsastaa dinosauruksella ja virtsata kuumana käyvien vihollisten päälle. Kontrollit vaativat alkuunsa totuttelua niiden ollessa varsin herkät. Lisäksi oikealla tatilla ohjattava kamera onnistuu paikoin sekoilemaan pelin hengen mukaisesti, mutta ampuma-aseiden tähtäys on sentään napakka.


Conkerin kotimatkaa jarruttavat monet pulmat ja viholliset. Tosin mitään kovin monimutkaista ei ole tälläkään osa-alueella luotu. Eteen tulevat pulmat ovat pääasiassa perinteisten vipupulmien muunnelmia, ja vihollistekoälystä on turha edes puhua. Vastustajat, jotka vaihtelevat erilaisista eläinhahmoista robottinalleihin, osaavat lähinnä partioida omalla esiasetetulla polullaan. Vapaasti liikkuessaan viholliset ovat typeriä ja juoksentelevat usein päin seiniä. Mikään suuri ongelma tämä ei kuitenkaan kevytmielisessä Live & Reloadedissa ole. Kokonaan oma lukunsa on pelin monenkirjava loppuvastuskatras, joka on pullollaan mieleenpainuvia hahmoja. Jokaisen loppuvastuksen kukistamiseen on oma taktiikkansa, ja pelissä joutuu monesti etsimään oikean tavan yrityksen ja erehdyksen kautta. Onneksi automaattitallennuspisteet ovat järkevästi sijoiteltuja, joten kuolemanpelosta pelatessa ei tarvitse kärsiä.



Eat lead, muther buzzer!


Conker: Live & Reloadedin suurin uudistus N64:n Bad Fur Dayhin nähden on Live-moninpeli. Peli tukee 16 pelaajan verkkomittelöitä ja tarjoaa parhaimmillaan äärettömän kaoottisia otteluita, joissa sodan tunnelma on käsin kosketeltavissa. Moninpelikarttoja on vain kahdeksan, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja. Tarjolla on esimerkiksi maihinnousu, jossa oravien on päästävä tunkeutumaan rannalta nallekarhujen tukikohtaan, sekä futuristinen Three Towers -kenttä, jossa osapuolet taistelevat tornien hallinnasta. Joka karttaan liittyy pieni tarinanpätkä, jotka yhdessä muodostavat kaksi kokonaista sotaa: uuden ja vanhan sodan. Aikakausi vaikuttaa pelissä käytettävään teknologiaan, tosin lähinnä vain näöllisesti.


Moninpeli keskittyy joukkuepeliin, jota voi harrastaa niin tiimitappomatseina kuin tehtäväpohjaisina otteluina. Tehtäväpohjaisissa otteluissa joka kartta sisältää yksilölliset tavoitteet, mutta pohjimmiltaan ne ovat jonkinlaisia lipunryöstön ja alueenvaltauksen muunnelmia. Oman hahmonsa voi valita kuudesta eri hahmoluokasta, jotka poikkeavat toisistaan aseistuksellaan, erikoiskyvyillään ja nopeudellaan. Hahmoluokat antavat moninpelille mukavan vivahteen ja korostavat tasapainoisen joukkueen merkitystä. Esimerkiksi hiippari on todella ketterä ja voi muuttua näkymättömäksi, esittää kuollutta tai naamioitua viholliseksi. Iholle päästessään hiippari tekee vastustajastaan selvää silmänräpäyksessä. Tarkka-ampuja on puolestaan tehokas pitkillä matkoilla ja vihollisen konekivääripesäkkeiden tyhjentäjänä, muttei pärjää keskipitkillä tai sitä lyhyemmillä matkoilla niin hyvin kuin raskas tuhoaja, perussotilas tai liekinheittäjämies. Kuudetta hahmoluokkaa edustavat lentäjät, jotka osaavat hyödyntää raskasta sotakalustoa, kuten pommittajia ja hävittäjiä.


Live-moninpeli palkitsee pelaajaa sotilasarvon ylennyksillä ja mitaleilla. Varsinkin mitaleja kannattaa tavoitella, sillä ne avaavat peliin uusia ominaisuuksia. Ahkeroimalla pelissä voi saada käyttöönsä esimerkiksi tavallista vakaamman ja nopeamman tähtäyksen, yhden uuden kranaattipaikan ja lukuisia uusia kuvakkeita Live-valikon taustalle. Liven ohella moninpeli toimii myös System Linkin välityksellä ja kaksistaan jaetulla ruudulla, mutta tällöin Live-uran eduista ei pääse nauttimaan. Moninpelitaitojaan voi treenata niin kutsuttuja dumbotteja vastaan, joiden tekoäly tuntuisi olevan rahtusen parempaa mallia kuin yksinpelin, sillä ne tarjoavat helpoimmallakin vaikeustasolla kohtalaisen haasteen.


Live & Reloadedin moninpeliä häiritsevät muutamat tekniset suunnitteluratkaisut. Vaikka varsinainen moninpeli on pääasiassa sujuvaa ja lagitonta, pelin epäselvä HUD ja tavoitteiden huono kuvaus ovat pilata koko pelin. Ruudulla olevan sekamelskan voi mielessään maalailla, kun jokaisen tietyllä säteellä olevan pelaajan Gamertag ja energiapalkki ovat näkyvissä samaan aikaan suurikokoisen tähtäimen ja pelitilanteista kertovien tekstien kanssa. Lisäksi varsinkin aloittelijaa järkyttää se, ettei peli selvästi osoita, mitä joukkueen olisi tehtävä ja minne mentävä. Pelin saloihin tutustumalla kenttäkohtaiset tavoitteet luonnollisesti selkenevät, mutta se, miten hyvin HUDin kanssa tulee toimeen, lienee täysin pelaajakohtaista.



Conker, honey, fancy going for a little bounce?


Graafisesti Raren tuorein on uskomattoman upea. Monipuolinen ja kirkas väripaletti yksityiskohtaisten taustojen kanssa tekee kunniaa pelin satumaisille miljöille, jotka kruunaa pehmeä valaistus, komeat partikkelitehosteet sekä pörröiset hahmot. Xbox joutuu kuitenkin sen verran koville, että yskimättä se ei peliä pyöritä. Ulkoasun uskottavuutta laskevat myös tarkoin rajatut kentät: jos aidan yli ei ole tarkoitettu mentävän, siitä ei mennä, vaikka kuinka loikkisi. Lisäksi pelillä tuntuu olevan geometrian kulmakohdissa pieniä törmäyksentunnistusongelmia, sillä muutamissa hyppelykohdissa Conker saattaa jäädä rotkon reunalle puolittain jumiin ja luisua siitä varmaan kuolemaan.


Äänimaailmasta parhaiten jää mieleen hullunkurinen, jopa pierunpörinää hyödyntävä musiikki sekä hahmojen kovasanainen, "piipitetty" dialogi. Ääninäyttely ei valitettavasti aina tunnu soveltuvan tilanteisiin ja kuulostaa jollain tapaa irralliselta.


Conker: Live & Reloaded ei ole järin pitkä peli pelkkään tarinaan tyytyvälle, sillä yksinpeliaikaa keskivertopelaajalle kertynee 10–12 tuntia. Moninpeli voi kuitenkin nostaa pelin eliniän monikymmenkertaiseksi. Pieruhuumoria karsastavan kannattaa välttää peliä hinnalla millä hyvänsä, eikä N64-versiota pelanneille uusintapainos välttämättä tarjoa riittävästi uutta, mutta muille Conkerista voi muodostua pelikirjaston aarre. Asenteensa ansiosta kyseessä on yksi Xboxin omaperäisimmistä peleistä.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi