Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Yoshi's Universal Gravitation

Vihreän dinosauruksen harharetket

Yoshi's Universal Gravitation on mielenkiintoiselta kuulostava lisä Game Boy Advancen pelivalikoimaan. Vaikka kyseessä onkin yksinkertaistettu tasohyppelypeli, jossa vihreä dinosaurus Yoshi taistelee pahojaan tekevää Bowseria vastaan, tekeleen tekee kiinnostavaksi sen mielenkiintoinen pelimekaniikka. Kasettiin on nimittäin asennettu erityinen liikesensori, joka reagoi pelaajan liikkeisiin. Konetta pyörittelemällä myös pelimaailma pyörii vastaavalla tavalla. Idea on innovatiivinen, mutta sen toteutus on jätetty puolitiehen.

Vaikka jokainen pelin noin 50 tasosta käyttää hyväkseen mahdollisuutta leikkiä painovoimalla, useimmat sitä käyttävistä kohdista ovat naurettavan yksinkertaisia. Pelkkä konsolin kääntäminen vasemmalle ja oikealle johtaa usein haluttuun lopputulokseen. Jos edessä on seinä, kone käännetään vain sivuttain ja matka jatkuu. Vastaavalla pyörittelyllä voi saada haltuunsa myös ulottumattomissa olevia kolikkoja tai hedelmiä.

Kuten sanottua, idea on näppärä, mutta käytännön toteutus ei ole parasta mahdollista. Ensinnäkään peli ei käytä hyväkseen koko 360 asteen gravitaatiomahdollisuutta, vaan tyytyy yksinkertaisempaan 180 asteen variaatioon. Lisäksi koneen kääntely ei vaikuta ruudulla näkyviin esineisiin kuin vasta tietyssä kulmassa. Tämä tekee pelaamisesta kömpelöä ja rikkoo illuusion täydellisesti kontrolloitavasta pelimaailmasta.

Lyhyenläntää tasoloikintaa

Universal Gravitation muistuttaa hyvin paljon Nintendo 64:lle julkaistua Yoshi's Storya niin visuaalista yleisilmettä kuin vaikeustasoakin myöten. Seikkailu on nopeasti läpäisty, eikä intoa uusintapeluulle juurikaan ole. Pelin kehittänyt Artoon on onnistunut oikeastaan vain minipeleissä, jotka ovat erittäin viihdyttäviä kokemuksia. Varsinaiset maailmat sen sijaan ovat puuduttavia, tylsiä ja aivan liian helppoja.

Peli on jaettu kuuteen kappaleeseen, joista jokainen kertoo oman, lyhyen tarinansa. Tasoista ansaitaan erityisiä mitaleja ja pelaajan pitää ansaita niitä tarpeeksi päästäkseen seuraavaan kappaleeseen. Jokaisella osiolla on oma teemansa, jonka mukaan kentät jakautuvat. Yhdessä pitää päästä taso läpi tietyn aikarajan puitteissa, toisessa taas täytyy kerätä tietty määrä hedelmiä. Loppuvastuksen kimppuun pääsee käden käänteessä, sillä pelaajalta vaaditaan viimeiseen koitokseen vain 36 mitalia. Koko seikkailu kestää korkeintaan viitisen tuntia.

Sillä sipuli

Ulkoasultaan peli on kohtalainen. Piirrosmaailmat eivät ole erityisen kekseliäitä, mutta ainakin ne näyttävät sopivan karkkimaisilta. Äänimaailma seuraa samoja polkuja ollen iloinen olematta kuitenkaan ärsyttävä. Iloiset rallatuskappaleet ja Yoshin hilpeä kiljunta seuraavat pelaajaa seikkailun halki.

Grafiikan ja äänien puolesta Yoshi's Universal Gravitation voisikin olla suunnattu nuoremmalle kohdeyleisölle ja sama pätee valitettavasti myös muihin osa-alueisiin. Pelattavuus on liian yksinkertaista, eikä painovoiman tarjoamia mahdollisuuksia käytetä kentissä tarpeeksi. Elinkaarikin on aivan liian lyhyt, sillä tasot eivät vaikeimmillaankaan ole kovin haasteellisia. Universal Gravitation on epäonnistunut mahdollisuus, jonka jälkeen palaa mielellään takaisin Yoshi's Islandin kaltaisten huippupelien pariin.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi