Perinteistä pelaamista nykyaikaisilla laitteilla

Lauta- ja korttipelien suosio lähti muutama vuosi takaperin kovaan nousuun. Niille oli selkeä tilaus. Työpäivänsä toimistoissa ja päätteiden ääressä puurtavat ihmiset kaipasivat vapaa-aikaansa jotain muuta kuin ruudun tuijottelua. Lautapelit tarjosivat juuri sitä: oikeaa vuorovaikutusta elävien ihmisten ja konkreettisten pelinappuloiden kanssa.

Tuijottelukulttuurin myynninedistämisvoimat vastasivat haasteeseen ripeästi. Syntyi kitaran muotoisia peliohjaimia, heiluttamalla ohjattavia videopelejä ja viimeisimpänä kaikkien aikojen ristisiitos - Eye of Judgment. Peli, jonka tarkoitus on palauttaa viimeisetkin ruudun äärestä harhautuneet karitsat takaisin digiviihteen armolliseen syleilyyn.

Paketti täynnä vimpaimia ja vitkuttimia

Eye of Judgment saa aloittelijan ymmälleen. Kunnioitettavan kokoinen pelilaatikko sisältää kankaisen pelialustan, muutaman paketin hassun näköisiä pelikortteja sekä PlayStation Eye -nettikameran jalustoineen. Osaset kasataan paikoilleen niin, että kamera voi esteettömästi kuvata pelialustalle sijoitettavia kortteja. Valaistuksella on ratkaiseva rooli, sillä hämärässä torpassa ei tämä peli toimi.

Varsinainen peli on pohjimmiltaan yksinkertainen korttiturnaus, jossa kaksi velhoa mittelee yhdeksänruutuisen pelialustan hallinnasta. Uutta on kamera, joka lähettää livekuvaa pelitilanteesta suoraan ruudulle ja höystää sitä jännillä kuva- ja äänitehosteilla. Esimerkiksi pelialustalle pelattu linnoituskortti näyttää ruudulla ihan oikealta linnalta. Alusta elää ja muuttuu korttien voimasta.

Käytännössä pelaaminen tapahtuu joko yksin tekoälyä vastaan tai kaksinpelinä saman pelialustan ääressä. Kummallakin pelaajalla on oma 30 kortin pakka, josta nostetaan vuorotellen kortteja ja pelataan niitä alustalle. Korttien joukossa on niin olentoja kuin loitsujakin. Voitto lohkeaa sille, joka saa kentälle samaan aikaan viisi omaa olentoa. Kirjanpidosta ei tarvitse huolehtia, sillä peli laskee pisteet automaattisesti ja toimii erehtymättömänä tuomarina virhetilanteissa.

Kaikki kerätään!

Muiden keräilykorttipelien tapaan Eye of Judgment on pitkälti välineurheilua. Peruspeli on tarkoitettu vain aloittelijoille ja sitä on tarkoitus laajentaa kaupasta ostettavilla teemapakoilla ja buustereilla, eli lisäkorttipaketeilla. Ne tuovat peliin paitsi vaihtelua, myös uusia strategioita ja voittomahdollisuuksia. Vastustajan nöyryyttäminen helpottuu olennaisesti, kun oma pakka on täynnä parhaita olentoja ja loitsuja.

Varsinaiset pelikortit häviävät näyttävyydessä Magic: the Gatheringille ja muille keräilykorttipeleille. Ne ovat myös epäselviä. Eri värit erottuvat heikosti toisistaan ja toimintoja ei selitetä kunnolla. Mitä mahtaa tarkoittaa kun kortissa lukee fortress tai quickness? Mukana ei tule kunnollisia paperille painettuja ohjeita, vaan kaikki sääntöepäselvyydet pitää selvittää pelin digitaalisia ohjeita lukemalla. Ikävä kyllä ne on todella huonosti toteutettu, joten Google kannattaa pitää käden ulottuvilla.

Myös ruudulla patsastelevien pelihahmojen animointi jättää toivomisen varaa. Välillä on miltei mahdotonta hahmottaa omien joukkojen rintamasuuntaa, mikä puolestaan johtaa virheliikkeisiin pelilaudalla.

Tarjolla peliseuraa vuorokauden ympäri

Eye of Judmentin verkkopeli vapauttaa peliseurasta haikailevat keräilykorttiharrastajat. Pelaaminen on melkein yhtä hauskaa netissä kuin nenätysten. Suomalaisia vastustajia löytyy tällä hetkellä ihan mukavasti ja korttia voi harrastaa myös turnaushenkisesti vaikkapa KonsoliFINin EoJ-liigassa. Kankeahko aulatila ja erillisten pelikutsujen lähettäminen tekevät otteluiden järjestämisestä vähän vaivalloista, mutta eivät tuhoa hyvää kokonaisuutta.

Pisteitä kehittäjille myös nokkelasta huijauksen estosta: Ennen verkkopelin alkua pakan sisältö pitää näyttää kameralle, jotta sekaan ei voi pelin kesken ujuttaa ässää hihasta. Pelin aikana tekoäly arpoo mitä kortteja pakasta pitää kulloinkin nostaa, joten lappuja on turha myöskään järjestellä. Homma toimii loistavasti, joskin herättää ilmeisen kysymyksen: tarvitaanko fyysisiä kortteja ollenkaan, jos tekoäly kuitenkin päättää käden sisällöstä?

Hyvä idea kärsii huolimattomasta toteutuksesta

Eye of Judgment on hyvin tyypillinen kamerapeli. Idea kuulostaa hauskalta, mutta toteutus ontuu. Epälooginen käyttöliittymä, selkeiden ohjeiden puute ja aivan mahdottoman hirveä taustamusiikki viittaavat siihen suuntaan, että kehittäjiltä on loppunut aika kesken.

Myös pelin kohderyhmä mietityttää. Massatuotteeksi se on aivan liian outo ja vaikeaselkoinen, tosiharrastajille puolestaan liian simppeli. Satunnaisena välipalapelinä Eye of Judgment toimii kuitenkin hyvin, etenkin jos ei osaa odottaa mitään. Peliseuran puutteessa piehtaroivien korttipelifanien kannattaa tätä ainakin kokeilla.