Soul Calibur 3, vain ja ainoastaan PlayStationille. Soul Calibur 2 oli monien, monien pelaajien herkkua, mutta kolmonen taas jää yhden kyseisen konsolin omistajien iloksi. Säälin niitä jotka eivät tätä koskaan ole pystyneet pelaamaan.
Soul Calibur 3 on nopea tempoinen, ihanan väkivaltainen taistelupeli. Miekkailu taisteluitahan nämä ovat, mutta väkivaltaa kumminkin.
Kun saatin tuo helmen valkoinen GameCube, saatiin Mario Smash Football bundlepakkauksesta ja tämä Mario Party 5 erikseen. Samoihin aikoihin kaverinikin sai GameCuben. Juu, ehkä myöhässä oltiin kun Wiit sun muut tekivät tulojaan, mutta kuitenkin.
Wiin Mario Kart-kokemus kyllä jäi hieman latteaksi, tosin sen jälkeen kun kaikki Grand Prix -kisat oltiin voitettu kullalla ja kaikki sälä avattu. Tosin nettipelaaminen ja jatkuvat kilpamieliset kilpailut pitävät kyllä pelin parissa, jos siis henkeä siihen riittää.
Slaidaus systeemin nerffaus oli kyllä aika sikamainen temppu, itse kun olin tämän "käärmeilyn" käyttäjä vanhemmissa Mario Karteissa, kun yritettiin puristaa se viimeinenkin sadasosa ajasta pois.
Aika kertoa se ainoa oikea totuus tästä pelistä
Pelin parasta antia on tunnelma ja elävä maailma. Nettipelissä on hyvä meininki vaikka pidempään koukuttamiseen 32 pelaajan mätöt eivät kelpaa.
Sain Klonoan syntymäpäivälahjaksi KonsoliFIN:in SOJ:lta ja olen ollut todella tyytyväinen. Peli on tasohyppelyltään hyvin yksinkertainen, mutta sitä maustaa eräs erikoisuus: tavallisen tasohyppelyn lisäksi Klonoa voi napata lähes jokaisen vihollisen kiinni sormuksellaan. Vangittuja vihollisia voi käyttää korkeammalle hyppäämiseen tai heittää niitä muita örveltäjiä päin. Tämä pieneltä kuulostava yksityiskohta tuo peliin juuri sellaista dynaamisuutta ja kikkailua, mitä kunnon platformerilta vaaditaan.