Halo 3: ODST:n ensimmäinen takaumaosio käynnistyy, kun Rookie löytää Daren kypärän runneltuna näyttöön toimistorakennuksen ylimmästä kerroksesta. Pelaajat loikkaavat Buckin housuihin aivan pudotuksen jälkimainingeissa. Välivideossa käsitellään jälleen vääpelin ja kapteenin välistä suhdetta, kunnes Nathan Fillionin tulkitsema Buck päättää keskittyä taistelemiseen. Tehtävän aikana voi huomata, että hän ei halua todellakaan hukata tai menettää Darea.

Kaupunki on covenant-aluksen slipstream-hypyn jäljiltä kirkkaan vaalea, aivan kuin keskellä supisuomalaista pakkaspäivää. Ilmapiiri tuokin mieleen Halon perinteiset talvimissiot. Tayari Plaza -tehtävä keskittyy ODST:n kieltämättä vahvimpaan antiin: puhtaaseen jalkaväkitaisteluun, johon tarjotaan erinomaiset puitteet. Tapahtumat soljuvat kepeästi eteenpäin, kun suojaa riittää ja vihollisia ripotellaan tasaisesti ympäristöön. Rytmitys yksinkertaisesti toimii erinomaisesti.

Ympäristöt ovat suhteellisen ahtaita ja lineaarisia, mutta pelaajalle annetaan joitakin vaihtoehtoisia reittejä. Ensimmäisten taisteluiden jälkeen Buck tapaa jääkäriryhmän, joka neuvoo hänelle kiertotien rakennuksen sisälle, brute-joukkion selustaan. Kentän suurimmassa kohtauksessa pelaajat törmäävät puolestaan taistelijoihin, joita covenant ahdistaa pahasti. Yksinäinen jääkäri neuvoo Buckia leikkaamaan jälleen sisätiloista vihollisten kylkeen.

Etenkin tässä jälkimmäisessä taistelussa ODST on omimmillaan. Pelaaja voi koittaa onneaan ja rynniä innoissaan suoraan tarkka-ampujien väijytykseen. Selustaan kiertäminen tarjoaa kuitenkin tyydyttävämmän ja tehokkaamman selviytymiskeinon. Nopealla pelimiesliikkeellä Buck saa hakattua jackalin ja napattua tämän tarkkuuskiväärin, jonka avulla aukiolla palloilevat viholliset voi eliminoida suhteellisen kivuttomasti. Kun viimeinenkin brute makaa maassa elottomana, vaihtuu taistelun luonne täysin: läheisestä ovesta rynnii hunter-parivaljakko. Hyökkääjästä tulee puolustaja. ODST-sotilaan näkökulmasta kolossit ovat järisyttävän isoja ja kestäviä. Pelaajan täytyy liikkua nopeasti ja viskoa kaikki mahdolliset kranaatit kävelevien tankkien kukistamiseksi. Viimeistään Mythic-vaikeustasolla myös häpeilemättömästä pakenemisesta tulee validi vaihtoehto.

Tehtävä loppuu yhtä nopeasti kuin alkaakin. Buck löytää Daren laskeutumiskapselin, joka ammottaa tyhjyyttään. Samalla hänet yllättää utelias covenant-puolen insinööri, mutta Buck ei ole tietoinen otusten todellisesta luonteesta, joten hän perääntyy ja kompuroi, kunnes tarkkuuskiväärin luoti pudottaa leijuvan kaasupallon. Ampujaksi paljastuu Romeo. Myönnettäköön, että minulla kesti useampi pelikerta tajuta, mistä Romeon mykkäkoulussa oli kyse: Buck nimittäin käski avauskohtauksessa häntä pitämään turpansa kiinni. Kun tilanne on setvitty, lähtee parivaljakko etsimään tovereitaan ja peli siirtyy takaisin öiseen kaupunkiin. Harmillisesti kumpikaan heistä ei tajua, että Dare on painunut maan alle, ja sisäänkäynti olisi aivan lähettyvilä.

Ennen Halo 3: ODST:n julkaisua eräs kuumimmista puheenaiheista verkon keskustelualueilla koski pelin päävihollisia. Halo 2:ta pelanneet muistavat varmasti liiankin hyvin taistelleensa Old Mombasassa vain tunteja aikaisemmin eliittien kanssa. Käytännön syynä vihollisten vaihtamiselle olivat resurssit, sillä sangheili-rodun ylväitä sotureita ei oltu Halo 3:ssa ohjelmoitu taistelemaan vihollisina. Brutuksille puolestaan tekoälyrutiinit löytyivät valmiina. Bungien tapana on ollut pistää pelattavuus ja siihen liittyvät resurssit tarinan edelle, mutta tämä ikuinen vääntökapula huomioitiin myös kerronnassa, ikään kuin fanien lepyttelemiseksi. Buck kohtaa Tayari Plazalla useita brutejen tappamia eliittejä, eikä Dare suostu paljastamaan salaiseksi luokiteltua käännettä covenantin sisäisessä hierarkiassa. Pelaajat tietävät joka tapauksessa totuuden. Asiaa käsiteltiin jälkikäteen myös Halo Waypointin artikkelissa Ascendant Justicen entisten Halo-mestareiden toimesta.

Uplift Reserve

Halo 3: ODST:n toisessa tehtävässä pelaajat istutetaan Dutchin (Adam Baldwin) housuihin, kun Rookie löytää miehittämättömän lentoaluksen hylkäämän kameran. Raskaisiin aseisiin erikoistunut rekkamies putosi New Mombasan eläinpuiston rannalle. Taivaalla liitävät lentokoneet, joille Dutch toivottaakin hyvää metsästysonnea. Tarkkakorvaiset pelaajat muistavat hänen puolustaneen laivastoa helvetin odotushuoneessa. Molemmat kommentit saavat pelin oheismateriaalin ansiosta selityksen: hän osallistui Tributen taisteluun, jossa laivasto kärsi kovia tappioita ja ansaitsi samalla Dutchin kunnioituksen.

Se ei tee hänestä kuitenkaan lentävää hollantilaista, joten Dutch tyytyy taistelemaan maan kamaralla. UNSC:n ja covenantin välinen taistelu käykin sopivasti kuumimmillaan kivenheiton päässä rannasta. Kunhan muutamat vihollisyksiköt on tuhottu jalan, käynnistyy pelin ensimmäinen ajoneuvo-osio. Pelaajat pääsevät kurvailemaan warthogilla tykkimiehen jakaessa oikeutta. Pitkin Dutchin polkua on ripoteltu jalkaväen ohella vihollisajoneuvoja. Hyvällä tuurilla perässä seuraavat tekoälyn ohjastamat ajokit, mutta usein ne jäävät matkan varrelle.

Uplift Reserve on perinteistä Halo-ajoneuvotoimintaa puhtaimmillaan – ei enempää, ei vähempää. Fiksu pelaaja heittää lasertykkinsä pelkääjän paikalle istuvan jääkärin kätösiin ylimääräisen tulivoiman toivossa. Seikkailullinen sankari taasen jättää ajoneuvot sikseen ja lähtee taisteluun jalan, mikä tekee ainakin nopeiden sotakoneiden pysäyttämisestä tai välttelemisestä haastavaa. Tehtävä ei muuten sisällä erityisiä yllätyksiä saati pelillisiä kohokohtia. Lyhyen ajelun huippuhetkestä vastaa kiertoradalle vievän hissin sortuminen, joka tuodaankin esille näyttävästi. Vahingot leviävät laajalle, sillä Master Chiefikin pääsee myöhemmin seikkailemaan hissistä sinkoutuneen romun seassa kaukana New Mombasasta.

Visuaalisesti Dutchin luontoretki on kaukana aikaisempien pelien vehreistä maisemista. Tehtävään tuodaan uudenlaista tunnelmaa myös taivaalla kiitävillä hävittäjillä. Molemmissa tehokeinoissa on selvästi haettu vaikutteita moderniin sodankäyntiin keskittyvistä toimintapeleistä. Lentokoneet luovat tunnelmaa vaikuttamatta pelaamiseen mitenkään. Ennen tehtävän loppua Dutch kohtaa jälleen yhden jääkäriryhmän ahdingossa. Suojassa lepää myös Halolle perinteinen hullu sotilas, joka puhelee hassuja leijonista ja häkeistä.

Uplift Reserve on paras valinta Vidmaster Challenge: Classic -saavutuksen suorittamiseen. Osan viholliskeskittymistä voi poikkeuksellisesti kiertää kallioita nousemalla, kunhan alleen kaappaa ghost-kiiturin. Pienellä harkinnalla saavutuksen voi kerätä tililleen alle kymmeneen minuuttiin.

Tehtävä päättyy Dutchin syöksyessä ulos luonnonpuistosta kaupungin kaduille. Välivideo muuttuu sen mukaan, ajaako pelaaja ”maaliin” hogilla, ghostilla vai chopperilla. Dutchin lauottua väkinäiset vitsit pois alta palataan yksinäiseen kaupunkiseikkailuun.

Kizingo Boulevard

Kolmanteen takaumaan siirrytään Rookien saapuessa rusikoituneen tykkitornin luokse. Räjähdespesialisti Mickeyhyn keskittyvä koitos ruksaa jälleen yhden Halo-kliseen listalta: sarjan jokaisessa osassa on ollut tankkiin keskittyvä missio, eikä nyt tehdä poikkeusta. Lupsakan Alan Tudykin näyttelemä Mickey törmää kahdella scorpionilla varustettuun jääkärijoukkioon, jota kuitenkin ahdistelee kokonainen kolonna vihulaisia ja wraith. Kizingo Boulevard on täynnä räjähdyksiä alusta lähtien, annetaanhan pelaajalle välittömästi sinko käteen.

Tankilla päästään rullaamaan pitkin New Mombasan kauniisti sävyttyneitä katuja. Jättimäisellä sotakoneella jyrääminen on kieltämättä hauskaa, mutta aikaisempia osia ahtaampi ympäristö rajoittaa riemuitsemista. Viholliset kaatuvat helposti, eikä pelaajalle tarjota kauheasti liikkumavaraa tai tilaa taktikointiin isolla tankilla. Mielenkiintoisemman kokemuksen voikin saada aikaiseksi edeten jalan, joskin katoille asettautuneet covenant-soturit saattavat nostaa verenpainetta. Etsivä löytää joitakin oikoreittejä rakennusten läpi ja lisäaseistusta sisätiloista.

Ascendant Justice Halo-fanien perustama blogi ja yhteisösivusto Ascendant Justice nousi Halo-kartalle, kun sen henkilöstö tuotti erittäin analyyttisia ja perusteellisia tekstejä pelisarjan fiktiosta. Nämä artikkelit toimivat myös inspiraationa KonsoliFINin Halo-teemaviikolle. Sivuston työ herätti Microsoftin mielenkiinnon. Halo 3: ODST:n julkaisun aikoihin julkisuuteen tulikin tieto, että Ascendant Justicen sisällöntuottajille oli tarjottu pestiä 343 Industriesilta Halo Waypointin sisällöntuottajiksi. Kaksikon jälki näkyykin vahvasti Xbox Liven Halo-portaalissa. 343 Industries siis jatkaa osaltaan Bungien perinteitä, joiden mukaan työntekijöitä palkataan faniyhteisöstä. Ascendant Justicen tekstit ovat edelleen luettavissa blogissa, mutta uusia artikkeleita ei ole ainakaan toistaiseksi luvassa. Nimi Ascendant Justice on peräisin covenant-lippulaivalta, jonka Master Chief valtasi tovereidensa kera Combat Evolvedin tapahtumien jälkeen.

Tankilla tai ghostilla eteneminen tyssää tyystin viimeistään näkymättömään seinään, mikä tuo esille ihmeellisen ja huolestuttavan seikan. Halo: Combat Evolvedista lähtien pelaajat ovat innoissaan etsineet Bungien luoman pelimaailman rajoja. Osa toisensa jälkeen kuitenkin tuo lisää rajoitteita ja näkymättömiä seiniä, jotka estävät oletetulta pelialueelta karkaamisen. Moninpelikarttojen kohdalla voi helposti ymmärtää, että taistelutantereelta karkaaminen saattaa tuottaa ikäviä lopputuloksia, mutta kampanjatehtävissä näin ei todellakaan ole. Eihän se ketään haittaa, jos joku hullu pelaaja pääsee vähän kurkistamaan kulissien taakse tai kikkailemaan warthogin käytäväverkoston uumeniin.

Tehtävän lopussa tankista joka tapauksessa luovutaan, kun Mickey kohtaa Dutchin. Kaverukset vaihtavat pari sanaa ja siirtyvät kokoontumispaikalle, joka myös Rally Pointina tunnetaan. Kizingo Boulevardin loppuhuipennus on Firefight-kierrokselta vaikuttava puolustussessio: covenant-joukot rynnivät päin ODST-miesten asemia. Taistelu on melkeinpä tehtävän mielekkäin osa. Erityisesti aggressiivisesti hyökkäävät jackalit ovat mukava muutos aikaisempien pelien nyhveröihin verrattuna. Avoin ympäristö, liikkuvat viholliset ja tarkkuuskivääri ovat mainio yhdistelmä. Lopuksi parivaljakon täytyy vielä voittaa tankki. Wraithin räjäyttäminen singolla on tylsää, joten tosimies nappaa maasta plasmapistoolin ja nakkaa kranaatin kuljettajan luukusta sisään. Dutchille puolestaan voi huoletta heittää vaikkapa singon kouraan, sillä loppumattomat panokset takaavat huvittavia tilanteita. Bungie tosin tekee olennaisista tekoälyhahmoista vanhanaikaisesti kuolemattomia, mikä hieman latistaa konfliktien uskottavuutta.

Loppuvideossa Dutch ja Mickey suorittavat eeppisen kättelyn, jota voi pitää pienenä viittauksena Predator-elokuvan vastaavaan, huomattavasti kuuluisampaan kohtaukseen – onhan molemmissa toinen kättelijöistä nimeltään Dutch. Miehistelyn jälkeen hahmot kohtaavat poliisin, joka kaipailee räjähde-eksperttiä. Asioiden tuhoaminen on sopivasti Mickeyn erikoisalaa, kuten juuri läpäistystä tehtävästäkin voi päätellä. Kizingo Boulevard on ensimmäisellä kerralla kiva ja huoleton räiskyttely, mutta uusintakierroksilla se jää turhan tasapaksuksi, hieman Uplift Reserven tapaan.

ONI Alpha Site

Dutchin ja Mickeyn seikkailu jatkuu, kun Rookie saapuu Office of Naval Intelligencen päämajaa ympäröivän tekojärven rannalle. Etsivän poimiessa maasta räjähdelaukaisimen voi tukikohdan nähdä liekehtivän pahaenteisesti horisontissa. Takaumatehtävässä parivaljakon täytyy heti alkajaisiksi räjäyttää päämajalle kulkeva silta vihollisten etenemisen hidastamiseksi. Pelaaja voi vaeltaa sillan väärään päähän, joskin korkeammilla vaikeustasoilla selviytyminen ei ole todennäköistä suuren vihollistiheyden takia. Lisäksi silta räjäytetään joka tapauksessa.

Tuhotöiden jälkeen sotilaat vetäytyvät ONI-linnoituksen sisäpihalle. Tasaisesti nouseva maasto luo mainion taisteluympäristön, josta päästäänkin nauttimaan Firefightissa, mutta kampanjassa tilasta ei oteta kaikkia mehuja irti. Valju kohtaaminen tiukkenee hiukan loppua kohti, kunnes pelaaja pakotetaan pakenemaan brute-päällikön tieltä. Huvittavasti ONI-rakennuksen ahtaissa sisätiloissa meuhkataan pidempään, vaikka kohtaaminen on rakennettu varsin laiskasti: viholliset ilmestyvät mörkökaapeista, joihin pelaajalla ei ole asiaa. Lisäksi tiimikaverit ovat pystyttäneet asemansa juuri siihen pullonkaulaan, johon Firefight-taisteluissa halutaan sumputtaa vihollisia. Bungien Paul Bertonen mainostama periaate tilan maksimoimisesta kääntyy tässä tilanteessa peliä vastaan.

Heikko esitys päättyy ONI-rakennuksen katolle, jossa päästään vihdoin haastamaan brute-päällikkö. Moukaria heiluttavat chieftainit kaatuvat kuitenkin ODST:n yksinpelissä turhan helposti, joten huipennus jää laimeaksi. Lopulta Dutch ja Mickey saavat kyydin poliisien pelikaanissa sekä suuntaavat kohti Buckin ja Romeon asemia. Sitä ennen he räjäyttävät ONI-päämajan tuusan nuuskaksi, jotta vihollinen ei pääsisi käsiksi kriittiseen informaatioon tai Superintendent-tekoälyyn. Rakennuksen alapuolella on nimittäin sisäänpääsy maanalaisiin tunneleihin. Huvittavana yksityiskohtana tekoäly ilmeilee vihaisesti ruudun yläkulmassa päämajan syttyessä liekkeihin.

NMPDHQ

Viidennen takaumatehtävän avaamiseksi Rookien täytyy poimia sähkölangalla roikkuva tarkkuuskivääri. Peli siirtyy seuraamaan poliisipäämajan katolle juuri saapunutta Romeota ja Buckia, kun Mickey ja Dutch karauttavat paikalle pelikaaninsa kera. Iloinen jälleennäkeminen ei toteudu ihanteellisesti, sillä banshee onnistuu vahingoittamaan kuljetusalusta kriittisesti. Pelikaani karkaa pilotin käsistä ja pyörii läheisten pilvenpiirtäjien taakse. Pelaaja pääsee ensimmäisen ja ainoan kerran kampanjan aikana kokeilemaan elämää Romeon housuissa. Ylimielistä tarkka-ampujaa ääninäyttelee muuten Nolan North, tuo veijarimaisuuden kiistämätön mestari. Tunnistaminen tuotti tosin aluksi vaikeuksia, sillä Romeo ei todellakaan ole Nolanille tyypillinen surffari.

Tehtävässä pelaajalle annetaan tarkkuuskivääri Romeon roolin mukaisesti. Vihollisia saakin napsia pääasiassa kauempaa, kun parivaljakko etenee kohti tovereidensa laskeutumispaikkaa. Sopivan ylilyödyt osumareaktiot tekevät pääosumien napsimisesta oikein hauskaa. Erityisesti rakettirepuilla loikkivia brutuksia on suorastaan pakko yrittää pudottaa kesken ilmalennon. Tarkka-ammuntaa höystetään tavallisilla, joskin laadukkailla taisteluilla perusvihollisten kanssa.

Tehtävän lopussa pelaajan täytyy siirtyä pilvenpiirtäjältä toiselle nostokurjen varassa roikkuvaa teräspalkkia pitkin. ODST-tovereiden pakkolaskun tehnyt pelikaani näkyy edessä, ilmassa leijailevat bansheet ja palkkia vielä täristetään dramaattisesti. Paikan päällä päästään osallistumaan eeppiseen puolustustaisteluun, kun vihollinen hyökkää ilmasta ja pudottelee phantom-kuljetusaluksilla joukkoja sotilaiden miehittämälle tasanteelle. Aseista tai räjähdyksistä ei ole puutetta. Fiilistä tuetaan hienosti kitarasävytteisellä musiikilla. Harmillisesti viholliskoneet eivät vaikuta erityisen uhkaavilta, mikä laskee taistelun eeppisyystasoa huomattavasti. En muista kertaakaan kuolleeni lentoalusten ammuksiin. Ne vain leijailevat rauhallisesti kohti pelaajan asemia kuin elottomat maalitaulut konsanaan.

Taistelun lopuksi viimeinen phantom tuo mukanaan brute-päällikön, joka loikkaa ODST-ryhmän keskelle. Hän huitaisee poliisimiehen vasarallaan taivaan tuuliin. Samassa rytäkässä Battle Rifle tekee yllättävän cameon. Romeo ampuu muutaman laukauksen aivan lähietäisyydeltä, mutta viholliskolossi täräyttää häntä moukarilla rintaan ja vääntää tarkkuuskiväärin mutkalle. Toverit onnistuvat lopulta vyöryttämään hirvityksen alleen Buckin pistäessä puukkonsa otuksen kaulaan. Animaatioiden sekaan mahtuu huvittavia yksityiskohtia, kun Dutch taklaa brutuksen ja vääpelin samaan kasaan. Romeo selviytyy kahakasta pahasti haavoittuneena: Legendary-vaikeustasolla hänen haavastaan roiskahtaa verta koomisessa kaaressa. Kun ryhmä on saatu kasaan, on aika lähteä pois kaupungista.