: Katsaus Xbox Onen pikkupeleihin - osa 3

Xbox Onelle julkaistaan nykyisin hurja määrä tavalla tai toisella pikkupeleiksi määriteltäviä teoksia, joiden laatu vaihtelee niin ikään melkoisesti. KonsoliFINin artikkelisarjan kolmannessa osassa tutustutaan jälleen muutamaan nimikkeeseen. Jatkoakin seuraa.

Among the Sleep

Jokainen aikuisiänkin saavuttanut pelimies ja -nainen muistanee omasta lapsuudestaan ne pimeiden vaatekomeroiden mörököllit ja sänkyjen alla vaanivat krokotiilit. Tämän sangen omaperäisen premissin ympärille norjalainen Krillbite Studio on lähtenyt rakentamaan Among the Sleep -kauhuseikkailuaan.

Kickstarterissa kannuksensa hankkinut Among the Sleep heittää pelaajan juuri parahiksi kaksi vuotta täyttävän pyjamasankarin ohjaksiin. Valitettavasti omaperäiseltä vaikuttava kuningasajatus taaperon edesottamuksista painajaismaailmassa saa tuulta alleen vasta aivan loppumetreillä.

Polven korkuisen protagonistin ohjastaminen tuntuu todellakin taaperon ensi askeleilta, sillä kompasteleva tenava jää jatkuvasti jumiin ympäristöihin ja pieniin kynnyksiin. Graafinen puoli on parhaimmillaan keskinkertaista, eivätkä synkkiin teemoihin luottavat miljööt onnistu pelottamaan. Ne muutamat säikäytyskohtaukset ovat keinotekoisia saaden pelaajan lähinnä haukottelemaan. Äänimaailma tekee parhaansa painajaismaisen tunnelman luomisessa, mutta tälläkin saralla jäädään harmittavasti puolitiehen. Mukaan on liitetty kehittäjien kommenttiraita, joka tarjoaa mukavan katsauksen seikkailun kulisseihin.

Krillbite on kaikesta huolimatta uskaltanut ottaa debyyttijulkaisussaan käsittelyyn yllättävänkin rankan pääteeman. Vaikka fiksuimmat huomaavat viitteitä aiheeseen jo matkan varrella, pidetään se visusti piilossa käytännössä prologiin saakka. Rohkea ja sangen toimiva veto pieneltä norjalaisstudiolta.

Among the Sleep on selkeistä pelillisistä ankeuksistaan huolimatta pelaamisen arvoinen tekele. Lyhyenläntä kauhuseikkailu onnistuu loppupeleissä puhuttelemaan kohtuullisen puhuttelevalla ja yllättävällä tarinallaan.

3/5

- Jaakko Herranen

Dangerous Golf

Three Fields Entertainmentin teoksella ei ole nimestään huolimatta perinteisen kolopallon kanssa mitään tekemistä, vaan siinä keskitytään tuhon maksimointiin. Golfista lainataan ainoastaan vaatimus saatella kaaoksen aiheuttanut peliväline reikään kentän päätteeksi. Mailat unohdetaan yhtälöstä kokonaan, kun Dangerous Golfin avauslyönti laukaistaan alustaltaan luotisuorasti haluttuun suuntaan. Tärkeimmäksi muodostuvalla toisella kiskaisulla pallon kulkuun vaikutetaan kameraa kääntelemällä sekä pomppujen voimakkuutta säätelemällä. Viimeisellä yrityksellä tähdätään lippua kohden ja toivotaan parasta.

Ensimmäisen puolituntisen verran peli vaikuttaa kertakaikkisen loistavalta. Ympäristöt tuhoutuvat todella näyttävästi tyylikkäiden hidastusefektien kera, kontrollit pidetään riittävän yksinkertaisina ja kenttiin ripotellaan erilaisia bonuksia sekä erikoishaasteita mielenkiintoa ylläpitämään. Vapaaehtoiset tavoitteet vaihtuvat kuitenkin vaivihkaa pakollisiksi suoritteiksi, mikä nakertaa riehumisen riemua. Pelaajaa saatetaan kiusata esimerkiksi tiukoilla aikarajoilla, silmittömän tuhon keskellä suojeltavilla kohteilla tai pallon etenemisen lamauttavilla pinnoilla. Vaikeusasteen noustessa kiinnostuskäyrä laskee samassa tahdissa, sillä suurpiirteistä pelattavuutta ei ole tarkoitettu pilkuntarkkaan suorittamiseen. Useissa tapauksissa kenttien jipot täytyy opetella kantapään ja uudelleenyritysten kautta, jolloin liian pitkiksi venyvät lataustauot latistavat fiilistä entisestään.

Jopa 100 ”reikää” sisältävä Dangerous Golf onkin parhaimmillaan lyhyissä rypistyksissä sekä kaveriporukalla. Tällöin pelaaminen pysyy hauskanpidon puolella hampaat irvessä vääntämisen sijaan.

3/5

- Tero Lepistö

Tiny Troopers : Joint Ops

Tiny Troopers on rungoltaan täysi kopio 90-luvun Cannon Fodder -klassikosta. Molemmissa ohjataan pientä sotilasjoukkoa tehden yksinkertaisia tehtäviä. Jonkinlainen juonikin Tiny Troopersissa on mukana, mutta sitä ei alun jälkeen edes muista seurata. Suoritetuista tehtävistä saa pisteitä, joilla voi ostaa parempia varusteita sekä lisähahmoja. Hahmot myös kehittyvät ja ylenevät ajan myötä, joten omat soltut kannattaa pitää hengissä.

Tiny Troopers: Joint ops on tuotu konsoleille mobiilialustalta, mikä näkyy lähinnä karuissa grafiikoissa sekä hieman kömpelöissä kontrolleissa. Sahalaidat ja sutut pomppivat välillä törkeästi silmille, ja omat ukot jumittuvat milloin mihinkin palmun oksaan. Myös puoliautomaattinen tähtäys aiheuttaa omat ongelmansa, kun se päättääkin ottaa kohteekseen viattoman siviilin vihollisen sijaan. Pelaaminen on kuitenkin paikoitellen jopa hauskaa ja palkitsevaa.

Sisältöä ahdetaan mukaan useamman mobiilipelin verran, joten tekeminen ei heti lopu kesken. On kylläkin mainittava, että peli alkaa toistaa itseään jo muutaman tehtävän jälkeen. Kahden kokonaisen kampanjan lisäksi taitojaan voi koetella zombeja vastaan selviytymistilassa. Mitään mullistavaa kokemusta Tiny Troopers ei tarjoa, mutta se on mukavan kevyttä väliaikaviihdettä suurempien pelien vastapainoksi. Mobiiliversiot ovat tosin ilmaisia, joten en näe järkeä konsoliversion hankkimisessa 10 euron hintaan.

2/5

A-P Kuutila

Wondershot

Wondershot on ylhäältä alaspäin kuvattu toiminnallinen pulmapeli. Tavoitteena on ampua kohteita erinäisillä välineillä alati hankaloituvissa kentissä. Pelimuotoina on jonkinlaista tarinaa ja myös kavereiden kanssa kamppailua. Tällainen peli olisi pieninä pyrähdyksinä mitä parhainta viihdettä esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä istuessa. Kotikonsolilla se jää auttamatta muiden nimikkeiden jalkoihin.

2/5

Markus Hirsilä

Anima: Gate of Memories

Espanjalainen toimintaroolipeli, joka näyttää japanilaiselta animelta. Tuote perustuu ilmeisesti johonkin kirjasarjaan ja tämä ilmenee siten, ettei tarinasta ymmärrä paljoakaan. Pelaaminen on jokseenkin sujuvaa kolmannen persoonan mättöä. Toteutus on värikäs, mutta ajoittain suorastaan sahalaitainen. Pelaaminen on tiukassa putkessa etenevää juoksua runsaiden lataustaukojen kera. Kymmenen vuotta sitten käsikonsolilla tämä olisi saattanut olla kuuma juttu, mutta ei enää tänä päivänä.

3/5

Markus Hirsilä

Kirjaudu kommentoidaksesi