Luukku 5: Nintendo 2DS testauksessa

KonsoliFIN testaa: Nintendo 2DS

Nintendon 2DS kuulosti alkujaan lähinnä vitsiltä: 3DS ilman 3D-ominaisuutta…? Mutta niin vain kävi, että jollain oudolla tavalla 2DS-käsikonsoli on kuin onkin järkevä veto.

Ensimmäinen näkyvä ero 3D-tilan puuttumisen lisäksi on käsikonsolin muoto. Nintendo 2DS ei ole edeltäjiensä tapaan keskeltä taittuva, vaan yksiosainen ja hiukan viistoon leikatun juustokimpaleen muotoinen malli. Ratkaisu on onnistunut ja 2DS sopii käteen mainiosti – kaiken lisäksi konsoli tuntuu jokseenkin jäntevämmältä. Nyt ei tarvitse miettiä, kuluvatko näytön saranat. Uudeksi mahdolliseksi ongelmaksi muodostuu toisaalta näyttöjen helpompi naarmuuntuminen, mutta 2DS:lle on saatavilla pehmeä kantopussukka, joka suojaa ikäviltä viiruilta.

Näytöt ovat samankokoiset kuin tavallisessa 3DS:ssa – vai pitäisikö sanoa näyttö: pinnan alla on yksi iso kosketusnäyttö, joka on jaettu konsolin kansimuovin avulla kahdeksi. Ylemmän näytön päällä on lisäksi läpinäkyvä suojamuovi, joten stylus-kynä ei ylempään näyttöön tehoa. 2DS:n näytön resoluutio on 400 x 240 pikseliä, kun 3DS:llä se on 800 x 240. 3DS:n resoluutio on kuitenkin varattu kahdelle silmälle 3D-tilassa - yhdelle silmälle on varattu siis 400 pikseliä.

Kontrolli- ja nappivalikoima on sama kuin 3DS:ssa. Sormet asettuvat mukavasti oikeille paikoilleen, vaikka ne sijaitsevat konsolin muodosta johtuen hiukan ylempänä kuin 3DS:ssä. L ja R -nappien tuntumaa joutuu hiukan hakemaan, jos on tottunut isovelikonsolin kevyesti alas painettaviin nappeihin.

Uutena tulokkaana on Sleep-kytkin, joka vastaa toiminnaltaan käytännössä samaa kuin 3DS:n kannen sulkemista. Kaiuttimista kuuluu tällä kertaa vain monoääntä, mutta kuulokeliitännästä pukkaa stereota. Plussana akun kesto on tavallista 3DS:ää hiukan parempi, mutta akkua säästävää Power Save -toimintoa Nintendon uutukainen ei toisaalta tue.

Kuvia ja videoita voi kuvata yhdellä sisäisellä ja kahdella ulkoisella kameralla. Vaikka käsikonsolitulokkaalla ei voikaan katsoa kolmiulotteisia kuvia, voi niitä kuitenkin 2DS:lla napsia myöhempää 3DS-käyttöä varten. 

 

2DS:n ohjelmistovalikoima noudattaa isoveljensä linjaa. 2DS:n ohjelmistoja ja ominaisuuksia ei kannata siis tässä käydä läpi, sillä valikoima ei eroa 3DS:sta lainkaan. 3DS-katsaus parin vuoden takaa valaisee konsoleiden ohjelmistoja.

Nintendo on suunnannut 2DS:n erityisesti ensimmäiseksi käsikonsoliksi, varsinkin kun 3D:tä ei suositella alle seitsemänvuotiaille. Se sopii erinomaisesti aikuiselle, joka arvostaa sekä DS:n että 3DS:n uskomattoman laajoja pelikirjastoja, mutta jolle kolmiulotteisuus ei merkitse lisäarvoa. Jotkut eivät voi myöskään seurata 3DS:n käyttämää stereoskooppista kuvaa, joten 2DS:n halvempi hinta voi tällöinkin houkutella.

Nintendo 2DS on varsin miellyttävä käsikonsoliuutuus. Vaikka Nintendo on ehkä keksinyt taas kerran pyörän uudestaan, on DS-perheessä nyt riittävästi valinnanvaraa jokaiseen makuun. Käsikonsolin muovinen ulkomuoto ei haitannut testaajaa. Lelumaisuus ei varmasti kaikkia miellytä, mutta 2DS:n suurin kohderyhmä ei varmaankaan mukise.

Nintendo 2DS on saatavilla mustavalkoisena ja punavalkoisena. Paketti sisältää stylus-kynän, AR (Augmented Reality) -kortteja, 4 gb:n SDHC-muistikortin, virtalähteen ja ohjeet.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi