Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Creed: Rise To Glory on tuttu useimmille virtuaalilasien käyttäjille jo vuosien takaa. Rockyn leffauniversumiin ja sen Creedin nimeä kantavaan spinoff-sarjaan perustuva nyrkkeilypeli on saatavilla useimmille VR-laitteille. Arviotkin tuotosta kohtaan ovat perinteisesti olleet pääosin suopeita. Nyt kehään päästetään myös uunituoreen PSVR2-kypärän omistajat, kun Championship Editioniksi ristitty painos tarjoaa päivitetyn turpaanvetokokemuksen PlayStation 5:llä.

Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että Championship Edition toimii ensikosketuksena Creedin areenoille. Ylipäätään virtuaalitodellisuuden suomat mahdollisuudet ovat vasta avautumassa muutaman viikon tutustumisen jälkeen. Toisin sanoen lopputulos teki luultavasti pykälän verran päräyttävämmän vaikutuksen kuin laseihin turtuneille veteraaneille. Joka tapauksessa Creed: Rise To Glory - Championship Edition nousee yhdeksi addiktoivimmista VR-nimikkeistä, joita tähän saakka konsolin sisuksissa on pyörinyt.

Tervetuloa kyytiin

Rise To Glory sopii lajinsa puolesta kuin nyrkki silmään VR-pelin aihioksi. Immersion tuntu on piirrosmaisesta tyylistä huolimatta vahvasti läsnä, kun vastapuolesta lähdetään ottamaan kehässä mittaa ilman mitään ylimääräisiä HUD-elementtejä. Television ruudulla yksinkertaisilta näyttävät hahmot heräävät lasien läpi tarkaseltuna eloon, huokuen sopivaa uhkaavuutta. Tärkeimmät osa-alueet, eli käsien sekä pään liikkeiden seuranta toimivat erinomaisesti, ja kehässä tanssahtelu käy sujuvasti ohjainten sauvoilla. Pelaaminen luonnistuu mainiosti niin istualtaan kuin seisten.

Oman hahmon staminaa seurataan kuuntelemalla hengästymistä sekä korvissa tykyttävää pulssin ääntä. Vastustajan kuntoa arvioidaan puolestaan sen mukaan, miten ikävästi kaverin läski alkaa tummumaan. Perushuitomista ja väistelyä rytmittävät tyrmäyksen aikana suoritettavat henkimaailman juoksupyrähdykset takaisin kehään sekä erityiset iskusarjat, joiden aikana peli korostaa kriittisimmät osuma- tai suojauskohdat tilanteesta riippuen. Kokonaisuutta voi kuvailla mainion yksinkertaiseksi ja nopeasti omaksuttavaksi arcademätöksi. Erät ovat lyhyitä, ja riitapukareiden valot sammuvat nopeasti kunnon iskuista.

Urasisältöä riittää kahden erillisen tarinan verran. Paperilla hyvältä kuulostava tuplatarjous osoittautuu lopulta kovin köykäiseksi, sillä molemmat Creed-leffoja myötäilevät rypistykset kestävät harjoitusmontaaseineen vain noin tunnin per pala. Mukana on valkokankaalta tuttuja naamoja, ja treenisalilla kuultavat lyhyet puhelinkeskustelut antavat viiitteitä taustoista, mutta käytännössä varsinainen juonenkuljetus on lähestulkoon olematonta aina lopputeksteihin saakka.

Hauskanpitoa hiki otsalla ja lasit huurussa

Erittäin nopeasti nähtyjen urapolkujen tueksi suodaan yksittäiset harjoitusmatsit sekä kuntoilumielessä räätälöitävät kalorinpolttohaasteet kustomoitavalla kestolla. Näiden vapaammin säädettävien kahinoiden paras puoli on, että kehään saa valita klassisia sankareita ja pahiksia Apollo Creedistä aina yhtä uhkaavaan Ivan Dragoon. Suunnattomana harmistuksena kyseiset kestosuosikit ovat kuitenkin kehässä täysiä tuppisuita. Legendaariset ”I must break you” tai ” I pity the fool” -lausahdukset olisivat lämmittäneet naavaparran mieltä jopa kehnosti imitoituna.

Vastustajien mättämisen ohella lämpöä voi ottaa treenisalilla erilaisten minihaasteiden parissa. Näihin lukeutuvat muun muassa cross trainerilla juokseminen villisti käsiä heiluttamalla, nyrkkeilypallon paasaaminen väistelyineen sekä harjoitusnuken kurittaminen mahdollisimman tiukalla tempolla. Samoja hetkellisesti viihdyttäviä mutta nopeasti tutuksi käyviä harjoitteita nähdään myös uramoodin väliajoilla.

Perinteiset taistelupelit ovat poikkeuksetta parhaimmillaan kaverin kanssa. Käytännön rajoitteista johtuen virtuaalinyrkkeily ei samalta sohvalta onnistu, mutta netin yli päästään sentään yrittämään. Peliseuraa liikkuu linjoilla pelättyä paremmin, mutta ainakin omien testisessioiden aikana toistuvasti iskenyt verkkoviive vesitti kokemuksen pahoin. Toki villisti teleporttailevista ja raajojaan luonnottomasti venyttelevistä vastustajista sai makoisat hetken naurut, mutta kunnolliset matsit jäivät ainakin toistaiseksi väliin.

Herkullisen lisenssin alimitoitettu käyttö on lopulta Creed: Rise To Gloryn suurin harmistus. Pelimekaniikka on saatu hiottua hulvattoman hauskaksi, eikä tekniselläkään puolella ole nuristavaa pienen kasvojenkohotuksen ansiosta. Sopivasti sisältöä lisäämällä paketista voisi kuitenkin hioa vielä paljon timanttisemman. Toki kyseessä on pienen budjetin teos varsin rajatulle kohderyhmälle, mutta saahan sitä silti toivoa. Tällaisenaankin Rise To Glory on ehdottomasti suosittelemisen arvoinen tapaus virtuaalilasien omistajille, tarjoten kosolti hauskoja hetkiä niin sen parissa hikoileville nyrkkisankareille kuin myös sivusta seuraaville kannustusjoukoille.

Kirjaudu kommentoidaksesi