Monipuolinen puzzle-paketti tarjoaa jokaiselle jotakin

Mikäli DS-pulmapeli Puzzle League vaikuttaa tutulta, se johtuu siitä, että se saattaa hyvinkin olla sitä. Peli on nimittäin uusin osa Nintendon suositussa pelisarjassa, joka kulki aikoinaan nimellä Tetris Attack. Alkuperäisen Tetriksen kanssa pelillä ei ole kuitenkaan juuri muuta yhteistä kuin kovin tuttu perusidea, palikoista eroon hankkiutuminen. Kuten alkuperäisessä GBA-versiossakin, DS:n Puzzle Leaguessa yhdistettäessä vähintään kolme samanväristä neliötä ne kaikki häviävät. Palikoiden liikuttelu tapahtuu vaihtamalla kahden vierekkäisen palikan paikkaa vaakatasossa. Palikoita ei myöskään (yhtä moodia lukuunottamatta) sada taivaalta, vaan palikoita poistamalla niiden alta paljastuu, niin, lisää palikoita.

On hämmästyttävää huomata, miten monta erilaista pelityyppiä tämän yksinkertaisen perusperiaatteen ympärille on rakennettu. Normaalin "hanki mahdollisimman paljon pisteitä ennen kuin palikkapino nousee ruudun yläreunaan" -moodin lisäksi mukana on kolme erilaista puzzle-variaatiota, kolme aikasidonnaista pelimoodia ja kaksi erikoispelimuotoa, Garbage ja Clear. Garbage on myös nettipelin pääpelimuoto, joten siitä lisää myöhemmin. Clearissa pino on saatava tietyn viivan alapuolelle selvitäkseen seuraavaan kenttään. Viiden kentän välein maaliviiva muuttuu pistemääräksi, joka pitää kasata päästäkseen etenemään. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) Clear on uskomattoman hektistä puuhaa.

Itsepetos pahin petos

Peruspulmien lisäksi puzzle-variaatioista löytyy tehtäväpohjainen pelimuoto, jossa pitää saavuttaa kymmenen asetettua tavoitetta mahdollisimman nopeasti. Tehtävät vaihtelevat palikkapinon tasaamisesta ja poistamisesta erimuotoisten palikkaryppäitten yhdenaikaiseen poistamiseen sekä tietyssä värijärjestyksessä tehtäviin ketjuihin. Kuudessa tehtäväjoukossa riittää puuhaa joksikin aikaa etenkin, kun osa pulmista on tuskaisen tukalaa sorttia. Mikäli jumittuu liian pitkäksi aikaa johonkin tehtävään, voi katsoa toiselta näytöltä demon, jossa paljastetaan ratkaisu. Myös normaalissa puzzle-moodissa voi tarkastella ratkaisua askel kerrallaan.

Toisaalta on lohdullista, että kömpelöimmilläkin pulmanratkaisijoilla on mahdollisuus nähdä kaikki ongelmat, mutta heikolla itsehillinnällä ja lyhyellä pinnalla varustettu pelaaja saattaa pilata ison osan oivaltamisen ilosta turhan helpoksi tehdyn aputoiminnon takia. Kolmannessa puzzle-variantissa, aktiivipulmassa, ei sen sijaan vihjetoimintoa ole. Pelimuodon idea on jatkaa alkutilanteessa syntynyttä poistoketjua kunnes palikoita ei ole enää jäljellä. Aktiivipulmat ovat hektisimpiä ja ehkä juuri siksi kiehtovimpia Puzzle Leaguen pulmista.

Sohia vai eikö sohia, siinäpä pulma

Sarjan tuoreimman osan suurin uutuus, DS:n kosketusnäyttö, osoittautuu lopulta kaksiteräiseksi miekaksi. Toisaalta se on vikkelä, toisaalta etenkin kiireessä hieman epätarkka tapa puljata palikoita ojennukseen. En tiedä, onko vika kosketusnäytön kalibroinnissa vai jossain muussa, mutta tuntuu, että hieman yläkanttiin sohimalla saa parhaita tuloksia. Sarjan veteraanit pärjännevät myös ristiohjainta käyttäen, mutta minkä suoritusvarmuudessa voittaa, nopeudessa häviää. Oletusasetuksilla peliä pelataan Brain Trainingista tutussa kirja-asennossa. Näytön saa käännettyä kummalle tahansa kädelle sopivaksi tai jopa vaakatasoon. Oletusnäyttötapa toimii hyvin, sillä pystyrivejä saa näytölle enemmän kuin tarpeeksi.

Pelin perusteet oppii nopeasti. Hankalaksi homma muuttuu vaikeusasteen noustessa sille tasolle, että ketjujen hallitsemisesta tulee elinehto. Ketjuja on kahdenlaisia: vaaka- ja pystymallisia. Se, kumpia kannattaa käyttää, riippuu pelimuodosta. Aikapohjaisessa Lift Attackissa, jossa pisteitä saa palikkapinon hilaamisesta manuaalisesti ylöspäin, kannattaa muodostaa pystyketjuja, jotka madaltavat pinkkaa nopeammin. Score Attackissa ja Endless-nimellä kulkevassa perusmoodissa sen sijaan vaakaketjut tuottavat usein eniten pisteitä. Mikäli ketjujen muodostaminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta, pelin valikoista saa päälle myös vinkkitoiminnon, joka osoittaa, mitä palikkaa kannattaa siirtää ketjun aikaansaamiseksi.

Ketjujen muodostamisen opettelussa auttaa myös omien ennätysvideoiden katselu jälkeenpäin. Puzzle League osaa tallettaa jopa 12 videota, joita voi joko katsella itsekseen tai lähettää kavereille Wi-Fi Connectionin kautta. Usein videota katsellessaan huomaa ohi suun lipsahtaneen ketjun alun, ja omia suorituksia rauhassa arvioidessa tuntuu oppivan enemmän kuin pelatessa. Puzzle Leaguen vaikein elementti onkin ketjujen näkeminen ennen kuin niitä ehtii edes muodostua. Youtubesta löytyy myös hyvää lähdemateriaalia ketjutustaustatyötä varten. 56 poiston ketju 2 minuutissa jää harvojen ja valittujen herkuksi, mutta aina voi haaveilla.

Ei lagin häivää, muttei järjestystäkään

Ketjutus on erityisen tärkeää nettipeleissä. Moninpelinäkin toimivassa Garbage-moodissa taivaalta sataa "roskaa", joka pitää muuttaa tavallisiksi palikoiksi poistamalla roskaa koskevia palikkaryhmiä. Mikäli onnistuu tekemään poistoketjun, ilmestyy vastustajan ruutuun ruskeita roskakasoja, jotka hankaloittavat vastapelaajan elämää. Erikoisia huutomerkkipalikoita poistamalla saa heitettyä kaverin niskaan metallista roskaa, jota ei voi poistaa samalla kertaa kuin tavallista roskaa, joten taktikoinnilla on oma osansa moninpelissä. Moninpeliä voi käydä joko internetin välityksellä tai langattomasti enintään neljän DS:n kesken yhdellä tai useammalla pelikasetilla. Pelittömälle kaverille voi myös lähettää demon, joka sisältää kahden minuutin mittaiset Score Attack ja Garbage Attack -moodit.

Varsinaisia nettipelivaihtoehtoja on neljä erilaista: Novice, Friend Battle, Free Play Battle sekä Birthday Battle. Näistä ensimmäinen on tarkoitettu aloitteleville pelaajille ja toinen lienee itseselitteinen. Free Play Battlessa voi ottaa kaverista mittaa ilman tulosten tallentumista. Birthday Battle puolestaan seuraa pelaajan menestystä ja vertailee sitä samana päivänä syntyneiden pelaajien tuloksiin. Valitettavasti kaiken kattavaa ranking-listaa ei ole, eikä vastustajan valinnassa oteta huomioon vastuksen tasoa millään lailla. Nettipelin mahdollinen tasaväkisyys on siis täysin onnenkauppaa. Itse nettipeli toimii mutkattomasti, vaikka välillä pelikaverin löytymistä joutuukin odottamaan. Lagia ei esiinny, ja voittajan ratkaisee taito, ei tuuri. Friend Battlessa kaveria voi löylyttää roskan lisäksi sanan säilällä, sillä ystävämoninpeli tukee DS-kuulokemikrofonia.

Maailman stressaavin summeri

Kaiken kaikkiaan Puzzle League on äärimmäisen monipuolinen pulmapelipaketti. Pienet puutteet saavat silloin tällöin kulmakarvat kurtistumaan, mutta pohjimmiltaan peli on loppuun asti mietityn tuntuinen, nettipelin ranking-järjestelmää lukuunottamatta. Pienellä hiomisella tästä olisi saanut täyden kympin pelin, mutta kun sisältöä on näinkin runsaasti, alkaa määrä korvata yhden osa-alueen laadun vaihtelevuutta. Pelin tiimellyksessä pulssi kiihtyy ja verenpaine kohoaa. Etenkin Clear-moodissa, summerin varoittaessa palikkapinon kohoamisesta liian korkeaksi, pääsee suusta helposti paniikinomainen "huaaaaa"-huuto. Eihän peli, joka saa pelaajan ääntelemään alkukantaisesti muusta syystä kuin ärtymyksestä, voi olla muuta kuin loistava.