Rumble Roses XX

Rumble Roses XX noudattaa idealtaan yksinkertaista logiikkaa, sillä Konami on uskonut löytävänsä menestyskonseptin yhdistämällä vähäpukeiset, fysiikan lakeja uhmaavat naisottelijat tyypilliseen vapaapainipeliin. Originaalin Rumble Rosesin myyntiluvut osoittivat, että kyseinen idea tuottaa itselleen ainakin jatko-osan. Pelkkä nimen piteneminen ei kuitenkaan oikeuta pelaajien lompakoiden tyhjentämiseen.

Vesitettynä, kiitos

Yksinpeliin ei ole liiemmin panostettu, mikä näkyy ja tuntuu tahkoamisen monotonisuudessa. Luotua painijaa voi muokata monipuolisesti, mutta muutokset rajoittuvat lähinnä ulkonäöllisiin seikkoihin. Taidot kohenevat käytössä varsin ripeään tahtiin, minkä seurauksena niillä ei vaikutusta konetta vastaan oteltaessa ole. Enemmän aikaa vievä uusien asusteiden kerääminen ei yksin jaksa kovin pitkään kiinnostaa. Yksittäisistä otteluista löyhästi ottelutienestien avulla kasaan parsittu yksinpeli onkin puuduttavaa hommaa, minkä seurauksena moodin hupi on nopeasti nähty. Pitkäpinnaiset voivat toki halutessaan koluta yksinpelin avulla lisävaatetusta myös pelin valmiille taistelijoille.

Dead or Alive 4:n tapaan Rumble Roses XX tarjoaa Liveen perustuvan moninpelin, jonka avulla voi mitellä taitojaan perinteisten kahden painijan matsien lisäksi neljän ottelijan joukkueotteluissa. Moninpeli toimii ihmispelaajien kesken mallikkaasti johtuen sujuvasta vastaliikejärjestelmästä. Konetta vastaan painiessa samaan mielekkyyteen ei ylletä, sillä pienellä harjoittelulla vastustajan liikkeet ovat ennakoitavissa suurella varmuudella. Kun tämän yhdistää liikejärjestelmän yksinkertaiseen toteutukseen, iskee tylsistyminen ennen pitkää.

Tekninen tyrmäys

Jo pelilaatikon takakantta tutkailemalla paljastuu Rumble Roses XX:n suurin koukku, sillä graafinen anti ei juuri suostu häpeilemään kilpailijoidensa rinnalla. Pelihahmot ovat yksityiskohdiltaan ja animoinniltaan pitkälle hiottuja, mikä on varsinkin miespuolisten pelaajien mieleen. Sarjan ensimmäisen osan ongelmia toistensa lävistävien objektien kanssa on saatu myös korjattua. Otteluareenoiden taustojen toteutus on huomaamattoman sujuvaa, joskin pieniä lisäsäväyksiä jää nykyiseen staattisuuteen kaipaamaan. Yleisesti tarkasteltuna ulkoasun osalta liikutaan Xbox 360:n tappelupeligenren hyvässä keskiluokassa.

Muilta osin tekninen toteutus on särmikkäämpää, esimerkiksi äänimaailma on kaikessa vaisuudessaankin mielikuvituksetonta. Live-tukikin on toteutettu periaatteella, jossa tarvittava on lisätty mukaan, mutta mitään ylimääräistä ei ole vaivauduttu miettimään. Toisin kuin DOA4:ssä samantasoisen peliseuran etsiminen ei ole mahdollista. Kevyehkönä vastapainona pelin sisältämässä valokuvausmoodissa otettuja kuvia voi tallentaa kiintolevylle ja jakaa muidenkin pelaajien ihasteltavaksi.

Kallis tuntihinta

Rumble Roses XX kuuluu ehdottomasti hetken huumassa tehtäviin peliostoksiin. Sen elinikä on huomattavan lyhyt yksinpelikäytössä, eikä moninpeli tuo riittävää lisäarvoa mielenkiinnon säilymiseksi. Karkeasti ottaen kiinnostus kestää juuri ensimmäisen viikonlopun, jonka jälkeen painityttöset jäävät hyllylle odottamaan kaveriporukan kanssa tapahtuvaa vääntöä. Valitettavasti Dead or Alive 4 on kokonaisuutena juuri sen verran etevämpi, ettei Rumble Roses XX:ää uskalla suositella kuin paatuneimmille painifaneille.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi