Assassin's Creed: Syndicate

Salamurhaajat iskevät Lontooseen

Assassin's Creedin uusin osa Syndicate sijoittuu 1800-luvun viktoriaaniseen Lontooseen. Suurkaupungissa seikkailee parivaljakko, jota ei ole aikaisemmin sarjassa tavattu. Salamurhaajat ovat tällä kertaa äkkipikainen naisten naurattaja Jacob ja hänen siskonsa Evie Frye. Evie on sisaruksista järkevämpi, joka ajattelee pitkäjänteisesti seuraavaa liikettä kunnioittaen esi-isiensä traditioita. 

Päätarinan juoni on perinteistä Assassin's Creediä ja kohdistuu tälläkin kertaa luokkasotaan. Lontoon kadut ovat temppeliritareiden hallussa ja alemmat kansalaiset työskentelevät tehtaissa yötä päivää. Lapsiorjuudeltakaan ei ole selvitty, vaan he tekevät oman osansa työmaailmassa. Seikkailemaan pääsee sekä Eviellä että Jacobilla. Joidenkin suoritusten kohdalla ei harmillisesti anneta pelaajan valita ohjattavaa hahmoa. 

Uutta, vanhaa ja lainattua

Päätarina jakautuu yhteensä kahdeksaan osaan, joissa tarkoituksena on puhdistaa Lontoo temppeliritareista ja niiden käskyttämistä katujengiläisistä. Fryen sisarusten tehtävänä on koota oma joukko, jonka avulla vastustajat eliminoidaan yksi toisensa jälkeen. Useimmiten tehtävänä on tappaa korkeatasoinen johtaja, joka esimerkiksi ylläpitää teollisuuslaitosta. Suoritukset ovat tuttuja ja turvallisia, mutta ne kyllästyttävät nopeasti yksitoikkoisuutensa takia.

Sivutehtävissä on tapahtunut laadun suhteen parannusta. Tehtäviä on laidasta laitaan. On salamurhausta, naisille lirkuttelemista, kellotorni Big Beniin kiipeämistä, lasten pelastamista tehtaista sekä seikkailua tunnettujen historiallisten henkilöiden kanssa. Pelissä nähdään esimerkiksi Alexander Graham Bell ja Charles Dickens. Sivutehtävien määrää on karsittu, joka on virkistävä uudistus. Edellisistä osista kopioituja tehtäviä ovat vain korkeiden paikkojen synkronointi ja aarrearkkujen avaaminen. 

Lontoon kaduilla sisarusten päänahkoja havittelevat eritasoisten katujengien ja poliisin kaarti. Jos koppalakit näkevät kadulla taistelun, he hyökkäävät kummankin osapuolen kimppuun. Vastustajien rökittämiset kannattaa hoitaa varjoisilla kujilla jepareiden silmien ulottumattomissa. Tappelut tarjoavat näyttävää käsirysyä ja mukavasti haastetta. Sen sijaan katujengiläisten mallinnuksessa on menty aidan matalimmasta kohdasta: kaikki temppeliritarien apulaiset näyttävät lähes samalta. Yksilöityjä kasvoja on vain muutamia erilaisia.

Aikaisemmista osista poiketen, Syndicatessa seikkaillaan vain historiallisissa ajoissa. Nykyaikaa käydään kuitenkin tarkkailemassa säännöllisin väliajoin videomuodossa ilman tehtäviä.

Kävelykepillä päähän

Syndicatessa hahmojen aseistuksella ja kyvyillä on entistä merkittävämpi rooli. Ajan hengen mukaisesti katutaistelijat ovat varustautuneet erilaisilla puukoilla, pistimillä ja nyrkkiraudoilla, mikä tuo taisteluihin vaihtelevuutta. Jacobin ja Evien on mahdollista tienata rahaa suorittamalla tehtäviä sekä tyhjentämällä vihollisten taskuja. Ansaitut rahat pystyy sijoittamaan aseisiin, pommeihin, veitsiin ja muihin tarvikkeisiin sekä asusteisiin. Molemmilla sisaruksilla on omat kykynsä, jotka eroavat toisistaan vain hieman. Hahmon tasoa nostetaan saavutetuilla kykypisteillä. Yhteisiä rahoituksen kohteita on monia: Evie ja Jacob voivat yhdessä sijoittaa muun muassa kauppaan, jonka avulla saadaan säännöllistä tuottoa.

Aikaisemmissa osissa hurjapäiset huppusankarit ovat hyppineet katolta katolle, mutta nyt Lontoon katujen leventyessä tilanne on muuttunut. Nahkarannekkeeseen suunnitellun vaijerin avulla Fryen sisarukset voivat kiipeillä seiniä pitkin tai lennättää itsensä katujen yli. Lennokas liikkumisväline ei kuitenkaan toimi täydellisesti. Pakotilanne saattaa mennä mönkään, jos laite ei löydä kiinnityspistettä kiireen keskellä. Vaikka uusi ominaisuus on tervetullut lisä, jää silti kaipaamaan avoimempaa loikkimista talojen välillä. 

Tehtaiden kaupunki

Ulkonäöltään Assassin's Creed Syndicate hipoo lähes täydellisyyttä. Lontoon kadut on toteutettu lähes käsinkosketeltavan tarkasti. Mukulakivet kaduilla, miesten parrat sekä kattojen tiilet ovat viimeistä silausta myöten aidon näköisiä. Kaupunki tuntuu köyhältä, pölyiseltä, savuiselta ja likaiselta paikalta. Teollistuminen näkyy Lontoon kattojen yllä valtavana savusumuna. Kaduilla käveleminen on elämys, ja siellä haahuilu maistuu paremmalta kuin juonen seuraaminen. Alue on vaikuttavan kokoinen, mutta ei liian laaja. Pidemmät matkat voi taittaa ohjastamalla hevoskärryjä, jotka voi varastaa Grand Theft Auto V:n tyylisesti.

Yhtenä näkyvämpänä osana kaupungissa ovat sään ja vuorokaudenajan vaihtelut. Englanti on tunnettu sateisuudestaan, joten pelissäkään siltä ei vältytä. 

Äänimaailmasta ei ole pahaa sanottavaa. Tiilet rahisevat jalkojen alla ja höyryjunan pilli vihloo korvissa, vaikka kulkuneuvo olisi vielä kaukana. Jacobin ja Evien ääninäyttelijät hoitavat roolinsa mallikkaasti. Heidän ansiostaan käsikirjoituksen komiikka pääsee oikeuksiinsa.

Salamurhaajien voitto

Assassin's Creedin uusimmasta osasta saa irti eniten, jos jaksaa ihailla elävää kaupunkia. Tarinan kaavamaisuus on kuitenkin aiemmista osista tuttua ja uudistukset jäävät vähäisiksi. Pientä toivoa on kuitenkin nähtävissä sarjan jatkon suhteen. Evien ja Jacobin letkeistä jutuista nauttisi mielellään jatko-osissakin, jota lienee vääjäämättä luvassa. Vaikkei uutukainen pyri merkittävästi sarjan konseptia uudistamaan, se tekee paljon oikein. Syndicate onkin Assassin's Creed II:n jälkeen ensimmäinen osa, joka tempaisee mukaansa ja innostaa selvittämään kaikki Lontoon salat.

 

 

 

 

 

 

Kirjaudu kommentoidaksesi