Snipperclips

Sallitut saksileikit

Aiemmin pääosin mobiilialustoilla puuhastellut indie-kehittäjä SFB Games esitteli Snipperclips: Cut it out, togetherin ideaa ensimmäistä kertaa noin pari vuotta sitten. Flash-pohjaisen konseptin pohjalta tuotosta kaupattiin ilmeisen onnistuneesti Nintendon siipien suojaan. Wii U:lle uumoiltu teos siirtyi parin mutkan kautta lopulta Switchin lanseerausta tukemaan. Ratkaisu osui selkeästi kaikin puolin nappiin: Puzzleilua ja biletystä yhdistelevä teos sopii ohuesta julkaisukatalogista kärsivän uutuuskonsolin luonteeseen kuin nenä päähän – vieläpä ilman isompia Joy-Conien mahdollistamia erityisjippoja.

Saksin aina kaunihimpi

Kaverukset Snip ja Clip ovat kömpelöitä ja kirjaimellisesti kädettömiä paperipötkylöitä, joiden erityislaatuinen kyky kuitenkin auttaa kaksikkoa yllättävän monessa pulmassa. Parivaljakko pystyy nimittäin leikkaamaan toisistaan paloja varsin kekseliään mekaniikan avulla: kunhan hahmot asettuvat sisäkkäin, napinapainalluksella lohkaistaan toiselta osapuolelta peitettyä siluettia vastaava siivu pois. Epäonnistuneiden leikkuuoperaatioiden tuloksistakaan ei kannata murehtia, sillä sankareiden muotoonsa palauttaminen luonnistuu yhtä vaivattomasti kuin viipalointi. Toimivaan fyysikanmallinnukseen yhdistettynä näistä lähtökohdista luodaan varsin sympaattinen ja onnistunut lopputulos.

Parivaljakolle keksitään monenlaista puuhaa Worldiksi nimetyn ja 45 kenttää käsittävän kampanjan aikana. Mekaniikan perusteita opetellaan aluksi vääntäytymällä käskettyyn muotoon reikä seinässä -leikin tyylisesti. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa hahmojen pyörittelyä varjokuvaa vastaamaan tai yksittäisen kulman leikkaamista, mutta ennen pitkää temppujen suorittamiseen vaaditaan enemmän harmaiden aivosolujen käyttöä. Suuressa osassa puuhista keskitytään myös saattelemaan tietty objekti maaliinsa, kuten kynä teroittimeen tai kalat akvaarioonsa. Lyhyet tapahtumaketjut aktivoidaan usein erillisestä kytkimestä, minkä jälkeen huolellinen etukäteissuunnittelu, yhteistyö sekä ripeys ovat seuraavien sekuntien aikana valttia.

Vahvan yhteistyön painottamisen vuoksi yksinäisten susien ei kannata vaivautua

Vahvan yhteistyön painottamisen vuoksi yksinäisten susien ei kannata vaivautua edes World-tilan tahkoamiseen. Sooloilu on toki mahdollista, jolloin hahmojen välillä vaihdellaan napinpainalluksella lennosta. Ilman kaveria kokemus tuntuu kuitenkin äärimmäisen valjulta. Snipperclipsin suola on nimenomaan pareittain sujuvasti suhaaminen, ja toisaalta myös vajavaisen kommunikoinnin aiheuttamat hauskat kommellukset. Moninpelille pyhitetään lisäksi kaksi erillistä muotoa: Party Modessa samoja haasteita päästään testaamaan peräti neljän hengen kimpassa. Extra Mode asettaa puolestaan pelaajat vastakkain hetkellistä viihdettä tarjoavissa pikkukisailuissa.

Alun perin 1-2-Switchin piti edustaa Nintendon tuoreen raudan puremahammasta kimppapelaamisen saralla. Snipperclips varastaa kyseisen tittelin kuin puolivarkain. Helposti opittava ja silti riittävästi haastetta tarjoava kokonaisuus houkuttelee välittömästi mukaansa. Peli on ehdottomasti parhaimmillaan pikaisissa sessioissa kavereiden tai paremman puoliskon kesken, mikä myötäilee markkinaosaston luomaa mielikuvaa koko uutuuskonsolin ideasta. Kokonaisuuden kruunaa värikäs ja positiivinen yleisilme, joka on suoraan kuin japanilaisjulkaisijan omasta tallista lähtöisin.

Ainoaksi nurisemisen aiheeksi nousee sisällön määrä suhteessa hintaan. Yhteistyökentät saa koluttua noin kolmessa tunnissa, joten 20 euron sijoitus tuntuu hieman karvaalta. Toisaalta se ei vähennä pelin laatua. Onpa Nintendo päätynyt jakamaan saksileikkejään ”kaupanpäällisenä” erikseen myytävien Joy-Con -kapuloiden kylkiäisenä, joten toivottavasti SFB Gamesin mainio luomus saa tavalla tai toisella ansaitsemansa huomion.

ladataan kommentteja...