Super Mario Advance 2

Uusiokäyttö kannattaa

Kierrätys on Game Boy Advancen lyhyehkön elinkaaren aikana useaan otteeseen esillä ollut termi. Super Nintendon grafiikkateknologiaan pohjautuvan Nintendon uusimman käsikonsolin visuaalinen anti mahdollistaa helpot käännökset menneiden aikojen vanhoista SNES-helmistä ja täysihintaisia konversioita vuosien takaisista klassikoista onkin ilmestynyt kauppojen hyllyille viime aikoina varsin tiuhaan tahtiin. Tästä johtuen monet ovatkin kritisoineet 32-bittistä GBA:ta pelkäksi halvaksi käännöskoneeksi, jolla pyritään rahastamaan herkkäuskoisia kuluttajia.

Tänä päivänä Nintendon piskuinen taskukone on jo todistanut pystyvänsä pyörittämään myös täysin uusia ja laadukkaita pelejä, mutta etenkin Nintendo itse on edelleen jatkanut vanhojen suurnimikkeiden uudelleenlämmittelyä. Tätä sarjaa edusti jo Game Boy Advancen julkaisun yhteydessä lanseerattu originaali Super Mario Advance, joka oli eräänlainen yhdistelmäpaketti sisältäen alkuperäisen Mario Bros -pelin lisäksi Nintendo Entertainment Systemille julkaistun kiistellyn tasoloikintapelin Super Mario Bros 2:n. Yleisen mielipiteen mukaan kyseisten pelien uudelleenjulkaisu oli suuri virhe, sillä monet odottivat jo kieli pitkällä kokonaan uutta Mario-seikkailua.

Myyntiluvut kertoivat kuitenkin täysin päinvastaista ja osittain uusi Advance-titteli olikin varteenotettava taloudellinen menestys. Jatko-osan kehitystyö aloitettiin pikaisesti ja Nintendo aiheutti lisää närää pelaajien keskuudessa vahvistamalla, että hetkellisesti Super Mario Advance 2 -nimen alla kulkenut kehitysprojekti todella oli suora käännös Super Nintendolle sen julkaisun yhteydessä ilmestyneestä Super Mario World -tasohyppelypelistä. Lisää ihmetystä herätti päätös sisällyttää jo edellisessä Advance-pelissä nähty lähinnä moninpelaamiseen suunnattu Mario Bros myös tähän uuteen versioon ilman minkäänlaisia lisämuutoksia. Nopean kehitystyön jälkeen Super Mario Advance 2 oli valmis ja lopulta lukuisat kriitikotkin joutuivat pitkin hampain myöntämään, että yli kymmenen vuotta vanha peli säilyttää yhä suurimman osan legendaarisesta vetovoimastaan.

Hyppy toisensa perään

Kaikki Super Mario Worldin elementit aina nätistä piirrosmaisesta pelimaailmasta upeaan animaatioon ja mielikuvituksellisiin vihollisiin asti ovat erittäin siistejä sekä näyttäviä. Pelin tapahtumia tukeva grafiikka on äärimmäisen uskollista Super Nintendo -esikuvalleen, eivätkä tekijät ole halunneet pilata kokonaisuutta turhaa visuaalista kuorrutusta lisäämällä. Piirrosmainen yleistunnelma on jatkuvasti läsnä ja peli näyttääkin kuin henkiin herätetyltä sarjakuvalta. Toinen toistaan näyttävämmät tasot levittäytyvät laajalle alueelle ja pelaaja tulee vierailemaan niin lumisilla aroilla kuin vetisessä merimaailmassakin. Yksityiskohtia voi vielä tänäkin päivänä ihailla loputtomiin ja Shigeru Miyamoton nerokkaista aivoista peräisin oleva kokonaisuus kestää hyvin nykymittapuun mukaan tehtävää vertailua. Maisemat ovat kaikin puolin täynnä graafista herkuttelua. Pieniä yksityiskohtia löytyy paljon ja messevä meininki nostaa väkisinkin mairean hymyn pelaajan kasvoille.

Musiikki soi edelleen iloisen rytmikkäänä sisältäen originaalille SMW:lle enimmäkseen uskollisia ääniraitoja. Mukavana yksityiskohtana voi kuitenkin huomata, että osaa kappaleista on uusittu ja miksailtu parempaan suuntaan. Tämä toimii mukavana innoittajana kertoen tekijöiden omistautumisesta tärkeään kehitystyöhön. Uusi tuttavuus ovat myös hahmoille lisätyt huudahdukset, jotka tuovat audiokokonaisuuteen mukavan koomisen lisän. Eri ääninäytteitä on sisällytetty mukaan varsin kiitettävä määrä, vaikkakin tietyssä vaiheessa samalla pätkällä herkutellaan ehkä hieman liian useasti.

Pelaamisen sietämätön keveys

Ohjausysteemi on kaikin puolin toimiva. Kontrollit on saatu iskostettua Game Boy Advancen vähälukuiseen nappulavalikoimaan. Presentaatio on virheetön. Alussa pelaaja pääsee nauttimaan lyhyehköstä introsta, jossa pelin taustalla hiljalleen rakentuvaa tarinalinjaa pyritään selventämään. Vanha tuttu Bowser on jälleen kerran onnistunut kaappaamaan prinsessa Peachin ja Marion on matkustettava Dinosaur Landin halki. Lopullisena tavoitteena on tietenkin koko valtakunnan pelastaminen, mutta matkan varrella on luonnollisesti lukuisia vaaroja. Tällä kertaa pelaaja pystyy valitsemaan kenttiin myös Luigin, joka hyppää pidemmälle kuin lihavampi veljensä. Lisäksi tämä vihreään pukeutunut putkimies pysyy ilmassa Marioa pitempään. Tämä avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia kenttien pelaamiseen ja piristää mukavasti kovin tutulta tuntuvaa kokonaisuutta.

96 mukana olevaa tasoa eroavat jonkin verran normaalista Mario-pelattavuudesta. Tekijät ovat hakeneet rohkeita uudistuksia. Lopputuloksena kentät ovatkin saumaton yhdistelmä uutta ja vanhaa. Muutaman kosmeettisen parannuksen lisäksi pelaaja voi nyt ratsastaa tasoista löytyvillä Yoshi-dinosauruksilla ja käyttää näiden erikoiskykyjä hyväkseen tasoja läpäistäessä. Pelaaja voi esimerkiksi nielaista pahaa-aavistamattomat viholliset suoraan Yoshin kitaan tai jyrätä kevyempiä vastustajia ilman sen suurempaa vaivannäköä. Kombinaatio toimii ja pelaaminen onkin Super Mario Advance 2:ssa uskomattoman hauskaa. Juuri tämä ominaisuus tekee pelistä niin loistavan.

Maagista menoa

Peliä on rukattu jonkin verran helpommaksi, sillä hahmot kestävät nyt normaalia enemmän vahinkoa. Tämä ei liiemmin horjuta täydelliseksi hiottua pelitasapainoa, mutta se helpottaa huomattavasti ainakin vasta-alkajien tehtävää omaksua kaikki mukaan laitetut pelattavuudelliset elementit. Myös Luigin aluksi hitaalta ja kankealta tuntuva kontrollointi tuntuu soveltuvan paremmin uuteen, kestävämpään pelityyliin. Toinen mukava lisä on mahdollisuus tallentaa aivan missä tahansa. Tämä ominaisuus on taskukonsolititteleissä välttämätön ja se parantaankin mainiota kokonaisuutta entisestään.

Muutama muu uudistus on myös nähnyt päivänvalon. Toisella olkapäänappulalla pelaaja pystyy nyt toteuttamaan pahaa jälkeä tekevän pyörähdyshyökkäyksen. Lisäksi pelaajalle on annettu mahdollisuus katsella edessä olevaa pelialuetta yhdellä napinpainalluksella. GBA:n näyttö on luonnollisesti pienempi kuin normaali televisioruutu, joten tällä ominaisuudella mahdollistetaan se, että taskukonsoliversiossa pelialuetta näkyy edessä saman verran kuin SNES-editiossa. Nämä pienet lisäykset täydentävät erinomaisesti lähes täydellistä pelattavuutta. Paketin kuorruttaa erittäin vaikuttava ratasuunnittelu, joka tarjoaa juuri sopivan annoksen normaalia hyppimistä, bonuspaikkoja, avoimia alueita, salakenttiä ja muuta mukavaa. Kuoleman korjatessa viiksekkään putkimiehemme pelaaja voi aina syyttää vain ja ainoastaan itseään.

Kohti auringonlaskua

Varsinainen seikkailu on pitkähkö, ja sen läpäisemiseen kuluu pelaajasta riippuen aikaa noin kymmenisen tuntia. Mario Advance 2:n suurinta ja ehdottomasti myös parasta antia ovat kuitenkin elinkaarta pidentämään laitetut lisäominaisuudet, joista parhaimpana esimerkkinä toimivat ympäri pelimaailmaa ripotellut erilaiset salaisuudet. Pientä tutkittavaa on mukana suorastaan järkyttävä määrä. Täydellisen läpäisyn jälkeen pelaaja voi todellakin tuntea saavuttaneensa jotain tärkeää. Yleistunnelma on jatkuvasti suorastaan tainomainen, eikä GBA:n pieneltä ruudulta pelailu vähennä klassikoille ominaista addiktiivisuutta. Pelaaja haluaa aina nähdä, mitä seuraavan kulman takana on odottamassa.

Useimmat Super Nintendon omistajat ovat tietenkin hakanneet Mario Worldia aikoinaan jo kyllästymiseen asti, mutta kuten sanottua, pelin vetovoima on vielä tänäkin päivänä suorastaan maaginen. Seikkailu on alusta loppuun asti lähes täydellinen kokemus ja siinä on kaikki tarvittava kohdallaan. Ne harvat, jotka eivät SNES-versiota ole aiemmin pelanneet, löytävät tästä Nintendon uudelleenlämmittelyjulkaisusta yhden kaikkien aikojen parhaista tasohyppelypeleistä. Aiempaa versiota pelanneet saavat korkeintaan ajoittaisia väristyksiä, kun nostalgiset muistot palaavat tulvimalla takaisin mieliin. Super Mario World on kaunis ja tervetullut muistutus siitä, miksi videopelejä yleensäkin kannattaa pelata. Game Boy Advancen ensimmäistä originaalia Mario-titteliä odotellessa SMA2 täyttää paikkansa tarjoten päivittäisen annoksen aitoa Mario-taikaa. SNES-version ostajat älköön vaivautuko, muille edessä on matka kohti lähintä peliliikettä.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi