Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Tony Hawk's American Wasteland

Takaisin eläkkeeltä


Jo aikapäiviä sitten ammattilaisskeittilautailusta eläkkeelle siirtynyt Tony Hawk jatkaa edelleen uraansa videopelipuolella. Nyt julkaistu American Wasteland on miehen nimeä kantavan pelisarjan seitsemäs julkaisu. Sopimus Activisionin kanssa jatkuu vielä muutaman vuoden, joten odotettavissa on vielä ainakin muutama Tony Hawk -peli.


Sarjan edellinen julkaisu, Tony Hawk's Underground 2, oli kyllä totta puhuen enemmän iso Viva La Bam -jakso kuin oikea skeittipeli. Bam Margeran ja pelin kansikuvapojan sekoiluja seuratessa tuli ikävä kahta ensimmäistä Tony Hawkia, jotka ovat edelleen ne parhaimmat koskaan tehdyt skeittipelit. Nyt tekijät ovat ainakin mainoslauseiden mukaan tehneet ryhtiliikkeen ja vieneet sarjaa rohkeasti uuteen suuntaan.


American Wastelandin punainen lanka on sen tarinamoodi, jossa aloitteleva nuori skeittari matkustaa Los Angelesiin toteuttamaan unelmaansa. Kaupunkiin saavuttuaan pelaaja kohtaakin sitten melkoisia ongelmia, joita selvitellään skeittailun ja jopa bmx-temppuilun kautta. Yksinkertaisia tehtäväobjekteja suorittamalla pelaaja saa käyttöönsä rahaa, jolla voi vaatettaa oman junttipojan siedettävään kuosiin. Käteistä voi myös käyttää uusiin lautoihin ja muuhun mukavaan. Ohessa avautuu tietysti melkoinen määrä piilotettua materiaalia.


Hyvä puoli tarinamoodissa on, että se on yllättävän mielenkiintoinen. Seuraavia tapahtumia odottaa mielellään. Huonompi juttu on taas se, että koko roskan läpäisee muutamassa tunnissa. Sen jälkeen voi onneksi palata perinteisempien osioiden, kuten Classic-moodin pariin. Tässä muodossa on mukana useita ratoja sarjan edellisistä peleistä ja mukana on myös tuttu kahden minuutin aikaraja. Uutta on tosin se, että klassikkoratoja voi pelata kahden pelaajan yhteistyönä co-op -moodissa. Se onkin kenties hauskinta, mitä American Wasteland voi tarjota.


Ei latausaikoja?


Vaikka markkinointimiehet muuta väittävätkin, latausaikoja ei ole poistettu kokonaan. Toki tarinamoodi tarjoaa Los Angelesin kaupungin jättimäiseksi skeittailupuistoksi eikä pelaaja joudu tuijottelemaan ruudun poikki matelevia latauspalkkeja, mutta eri alueet yhdistää silti toisiinsa eräänlainen tunneli. Sinne joutuessaan pelaaja pystyy kyllä ohjaamaan hahmoaan, mutta periaatteessa tyhjä tunneli on vain latausruudun korvike. Jos taas haluaa säästyä kaupunginosasta toiseen matkaamisen vaivalta, pelihahmo voi myös hypätä bussiin ja huristaa hetkessä määränpäähänsä. Tällöinkin pelaajan pitää kököttää linja-autossa niin kauan, kunnes seuraava alue on ladattu valmiiksi.


Jos typerää latauskikkailua ei lasketa, pelimekaniikka on huippuluokkaa. Edelliseen peliin nähden ei ole tullut suurempia muutoksia, mutta ohjattavuus on edelleen kohdallaan ja temput hoituvat niin veteraaneilta kuin aloittelijoiltakin entiseen malliin. Ainoa varsinainen pelattavuuteen kohdistuva uudistus ovat ensiesiintymisensä tekevät bmx-pyörät, joilla jaksaa kyllä temppuilla aikansa, mutta onneksi niillä on pelissä vain pieni sivurooli.


Skeittaile tai kuole


American Wasteland sisältää edeltäjänsä tavoin verkkopelituen, mutta se jää taka-alalle mainioon yksinpeliin verrattuna. Kahdeksaa pelaajaa tukeva nettipeli on kuitenkin ajoittain hauskaa hupia ja se tarjoaa mm. lipunryöstöä ja pistekilpailuja. Verkkopeli toimii hyvin, vaikka siellä pyörivät veteraanit veivätkin allekirjoittanutta kuin pässiä narussa.


Ulkoasultaan peli muistuttaa hyvin paljon edeltäjäänsä, mutta hahmoissa on enemmän yksityiskohtia. Etenkin jalankulkijat näyttävät nyt huomattavasti aidommilta, vaikka kaupunkiympäristö ei kuhisekaan elämää. Peli näyttää kaikin puolin tyylikkäältä, mutta siirtymävaihe seuraavaan konsolisukupolveen on havaittavissa. Nykyisellä raudalla ei yksinkertaisesti saada tarpeeksi konetehoja irti grafiikan parantamiseksi.


Soundtrack tarjoaa mukavan yhdistelmän punk-covereita. hip-hoppia ja rokkia, mutta musiikki unohtuu nopeasti muun toiminnan alle. Tony Hawk -sarja hiottiin myös ääniefektien osalta huippunsa muutama vuosi takaperin, joten suuria muutoksia ei tälläkään osa-alueella ole havaittavissa. Kielellä viipyy rahastamisen maku, mutta tekijöiden puolustukseksi on sanottava, että ehjää on tunnetusti vaikea korjata.


Kaikkiaan American Wasteland on tanakka paketti, mutta onko markkinoilla enää tilaa jälleen yhdelle Tony Hawk -pelille? Seitsemän nimikettä yhtä monessa vuodessa on kuitenkin melkoinen julkaisutahti, olkoonkin, että kyseessä on urheilupeli. Hauskaa piisaa entiseen malliin, mutta jos hyllyssä on jo ennestään useampi sarjan peli, uusinta painosta ei voi suositella. American Wasteland on laadukas ja kaikin puolin onnistunut tekele, mutta kovin tutultahan se vaikuttaa. Toivottavasti Neversoft kykenee uudistamaan sarjaa uudella konsolisukupolvella.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi