Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

V-Rally 3

Uraputkessa

Xboxin omistajat ovat päässeet nauttimaan jo useista hyvistä
ajopeleistä, eikä pelityypin ystäviä jätetä uutuuksitta
jatkossakaan. Eden Studiosin kehittämä ja Atarin julkaisema V-Rally
3 ilmestyi Sonyn PlayStation 2:lle viime vuoden lopulla, ja alkuvuodesta 2003
mukavasti menestynyt rallipeli kääntyi myös Microsoftin Xboxille
ja Nintendon GameCubelle. Xbox- ja Cube-käännöksiin Atari lupaili
parannuksia PS2-version huonoimpaan ominaisuuteen eli epätarkkaan pelattavuuteen,
mutta miten Eden Studios on onnistunut lupauksien toteutuksessa? Kestääkö
V-Rally 3:n Xbox-versio maaliin asti RalliSport Challengen ja Colin McRae Rally
3:n puristuksessa?

V-Rally 3 on kerännyt suurimmat kiitokset hyvästä uramoodistaan,
eikä turhaan. Colin McRae Rally 3:n rajoittuneeseen uramoodiin nähden
V-Rally 3 on kuin taivaanlahja. Pelaaja aloittaa 2,0-litraisten mestaruuteen
tähtäävän ralliuransa luomalla itselleen oman ajolisenssin,
joka sisältää kuskin nimen, kansallisuuden ynnä muuta sellaista,
ja jatkaa siitä omaan pikku toimistoonsa. Toimistossa pelaaja voi seurata
omaa menestystään, tiirailla eri luokkien tilastoja ja tarkistaa sähköpostinsa,
jonne ilmestyy tarjouksia eri talleilta, uutisia uutistoimistoilta ja satunnaisesti
myös herjoja pahimmilta kilpakumppaneilta. Ensimmäiset tarjoukset
tulevat luonnollisesti niiltä rallimaailman kääpiöiltä,
1,6-litraisia etuvetoja ajattavilta vähävaraisilta, huonosti menestyneiltä
talleilta, jotka etsivät tulevaisuuden lupauksia riveihinsä. Aina
ennen kuin pelaaja pääsee allekirjoittamaan sopimuksen tallin kanssa,
on tallin tarjoama testisessio ajettava kunnialla läpi. Jos tarjouksia
on tullut useampia, mahdollistaa tämä käytäntö myös
vertailun eri autojen välillä, joten pelaajan ei tarvitse niin sanotusti
ostaa sikaa säkissä.

Kun nimi on sopimuksessa, on aika siirtyä itse mestaruussarjaan. 1,6-litraisten
kohdalla tämä tarkoittaa sarjaa, jossa ajetaan neljä kisaa ja
kerätään mahdollisimman paljon pisteitä. Neljän kisan
jälkeen suurimman pistepotin saalistanut kruunataan sarjan mestariksi.
Sopimuksen yhteydessä talli antaa pelaajalle tietyn päämäärän,
johon sillä kaudella olisi yllettävä. Jos menestys ei ole sen
mukaista, jatkosopimusta tai parempaa tallipaikkaa on turha odottaa. Menestyminen
pikku luokassa ei kuitenkaan ole kovinkaan vaikeaa kunhan malttaa pysyä
tiellä. Ilman suurempia haavereita paikka pari osakilpailua pitemmästä
2,0-litraisten luokasta aukeaa useimmiten jo ensimmäisen tai viimeistään
toisen kauden jälkeen. Nelivetoisilla autoilla menestyminen vaatii jo huomattavasti
enemmän työtä, sillä kilpakumppanit ajavat turhaan tehoja
säästelemättä ja vastaavaan vauhtiin yltäminen sisältää
aina ulosajon riskin. Suuremmassa luokassa voittojen saalistaminen on aluksi
lähes mahdottoman tuntuista ja jopa tallin tavoitteen kanssa voi olla tekemistä,
vaikka se ei olisikaan mikään järin korkea.

Kilin kolin V-Rally

Vahinkomallinnus on hitusen ankarampi kuin rallipeleissä yleensä,
joten kovin moneen kolhuun ei uramoodissa ole varaa, jos haluaa pysyä mestaruustaistossa
mukana. Jo yksi nokkakolari kovassa vauhdissa saa auton nilkuttamaan ja kielekkeeltä
putoaminen tarkoittaa välitöntä keskeytystä. Vahingot myös
näkyvät autossa pellin vääntymisenä, ikkunoiden särkymisenä
ja osien irtoiluna. Osakilpailuissa huoltoalue on aina kahden erikoiskokeen
välein. Auton korjaamiseen on varattu aikaa 30 minuuttia ja toisin kuin
CMR3:ssa, pelaajan on itse päätettävä, mitä autosta
korjataan. Jos kaikkea ei ehditä korjata, joutuu seuraaville pätkille
osittain rikkinäisellä autolla, mikä näkyy kellossa. Huoltoalueella
voi myös tarkastella tulevien etappien tietoja ja virittää autoa
melko monipuolisilla valinnoilla. Pelaaja voi valita esimerkiksi käytettävän
rengastyypin, renkaiden ilmanpaineet, ajokorkeuden, jousituksen kovuuden, jarrujen
tasapainon ja paljon muuta.

Uramoodissa on myös hieman roolipelityyppisiä elementtejä, joita
ei autopeleissä yleensä nähdä. Hyvällä ajomenestyksellä
on selvä vaikutus tiimiin, sillä se parantaa tiimin työmoraalia,
mikä lyhentää esimerkiksi auton korjausaikoja. Lisäksi pelaaja
saa autoonsa enemmän tehoa tiimin budjetin kasvaessa ja kerää
uran edetessä lisää arvostusta ja kokemusta, mikä helpottaa
parempien tallipaikkojen löytämistä. Jos ajosuoritukset ovat
heikkoja, se luonnollisesti näkyy koko tiimissä ja pelaajan arvostuksessa.

V-Rally 3:n keskittyessä kattavaan uramoodiin muut pelimuodot ovat jääneet
selvästi vähemmälle. Pelistä löytyy uramoodin lisäksi
vain kaksi muuta pelimuotoa: monista muista peleistä tuttu kelloa vastaan
kisailu yksittäisillä erikoiskokeilla ja haastemoodi. Haastemoodissa
idea on ajaa jokaisen haastekisan sisältämät erikoiskokeet mahdollisimman
nopeasti, jotta kokonaisaika painuisi seuraavaan haasteeseen oikeuttavan ajan
alle. Haasteet alkavat todella helposta ja vaikeutuvat mitä pitemmälle
pelaaja etenee. Alun haasteet ovat määrätyllä autolla ajettavia,
mutta myöhemmin luvassa on esimerkiksi rengasvalmistaja Pirellin haastekisa,
jossa voi valita muutamasta eri autosta mieleisensä. Samalla kun haasteet
vaikeutuvat, mukaan tulee myös enemmän erikoiskokeita, joten myöhempiä
haasteita ei läpäistä ihan hetkessä. Sekä kelloa vastaan
kisailu että haastemoodi tukevat maksimissaan neljän pelaajan moninpeliä.

Rallipelien uusi kuningas?

Varsinkin uramoodinsa puolesta V-Rally 3 vaikuttaa lähes täydelliseltä
rallipeliltä, mutta onko se sitä? Valitettavasti ei. Peli ei sisällä
virallista lisenssiä, joten noin 30 pelistä löytyvää
tekoälykuskia, jotka jakautuvat puoliksi 1,6-litraisten ja 2,0-litraisten
autojen sarjaan, ovat keksittyjä. Radatkaan eivät ole tarkkoja kopioita
oikeasta WRC-luokasta, vaikka mukana ovatkin Afrikka, Saksa, Suomi, Ruotsi,
Ranska ja Englanti. Jokaisen osakilpailun perusolemus on kuitenkin melko totuuden
mukainen. Suomessa on vauhdikkaita pikataipaleita, Ruotsissa lumen peittämiä
metsämaisemia ja Ranskassa kapeita asfalttietappeja. Ainoa miinus ratapuolelta
tulee turhan lyhyistä erikoiskokeista ja niiden vähäisestä
määrästä: viisi EK:ta per osakilpailu. Autot ovat sentään
uskollisia esikuvilleen ja pelistä löytyvät kaikki tunnetuimmat
merkit Ford Focuksesta pikku Opeliin. Myös CMR3:sta uupunut Peugeot 206
on onneksi mukana. Eroja autojen välillä on jonkin verran, mikä
parantaa uudelleenpeluuarvoa yhdessä erikoiskokeiden vaihtelevien sääolosuhteiden
ja ajosuuntien kanssa.

Jos aidon WRC-lisenssin puuttuminen ei vielä pahemmin haittaa, pelattavuuden
puutteita ei kukaan voi katsoa läpi sormien. Vaikka peli onkin Xboxilla
pelattavampi kuin PS2:lla, on ralliautojen ohjaamisessa edelleen vakavia puutteita.
Ajotuntuma ontuu varsinkin asfaltilla, ja vaikka ohjausherkkyyden säätäisi
minimiin, autot tuntuvat kääntyvän silti turhan ärhäkästi.
Pahin ongelma on kuitenkin se, miten fysiikkamoottori toimii, kun pyörät
eivät ole tukevasti tien pinnassa. Ilmalennoissa auto käyttäytyy
täysin ennalta arvaamattomasti ja alastulo saattaa heittää varomattoman
kuskin suin päin pöpelikköön. Myös radanvarsilla olevat
pienet pomput voivat aiheuttaa yllättäviä tilanteita, kun auto
hyppääkin yhtäkkiä yhden pyörän varaan ja lipuu
siitä metsään aivan kuin painovoimaa ei olisi nimeksikään.

Ongelmaa pahentaa onneton kartanlukija, joka myöhästelee siellä
sun täällä ja jättää varoittamatta monista varoittamisen
arvoisista vaaroista. Kartanlukijan äänensävy myös vaihtelee
eri nuottien kohdalla häiritsevästi. Muutoin äänimaailma
on ihan kohtalaisen kuuloinen: autot ärjyvät matalammalta kuin CMR3:ssa
ja kaikki kolahdukset sekä ympäristöjen äänet ovat
selvästi kuultavissa. Valikkomusiikit tosin ovat hieman halvan kuuloisia,
mutta saahan ne pois päältä, jos ne käyvät hermoille.
Omia soittolistoja peli ei valitettavasti tue.

Graafisesti V-Rally 3 ei säväytä. Automallit, joskaan eivät
heijasta ympäristöään laisinkaan, ovat yhdessä sääefektien
kanssa kivannäköisiä, mutta tekstuurit ja ratojen varsilla olevat
puut, katsojat, talot ynnä muut ovat kaukana Xbox-pelien nykytasosta. Grafiikassa
on lisäksi havaittavissa lievää sahalaitaisuutta ja värinää,
eikä paikoin silmäänpistävältä pop-up-ilmiöltäkään
voi välttyä. PlayStation 2 -versiota riivanneet ruudunpäivitysongelmat
ovat kuitenkin nyt historiaa, joten ei Eden aivan kieli poskella peliä
ole kääntänyt. Mutta parempaankin Xboxilla olisi ollut rahkeita.

Pelattavuudella pilattu helmi

V-Rally 3 lupaa ralliuraa ja sitä se myös tarjoaa paremmin kuin yksikään
muu pelaamani rallipeli. Uramoodi on epälineaarinen ja syvä, se on
pitkäikäinen ja omaa kohtalaisen uudelleenpeluuarvon, se on aloittelijalle
riittävän helppo ja kokeneille kuskeille riittävän haastava.
Valitettavasti Atarin lupaukset paremmasta pelattavuudesta eivät ole toteutuneet
täysin, vaikka lievää muutosta parempaan onkin tapahtunut. Pelattavuus
on ylivoimaisesti pelin huonoin ominaisuus ja se kyllä verottaa pelin saamaa
arvosanaa tuntuvasti. Paremmalla ajotuntumalla tämän pelin voisi huoletta
kruunata tämän hetken parhaaksi rallipeliksi, mutta tällaisenaan
rallipelifanien kannattaa miettiä tarkkaan, sijoittaako rahansa V-Rally
3:een, vai turvautuuko kenties Codemastersin tutun ja turvallisen Colin McRae
Rally -sarjan neljänteen osaan.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi