WipEout Pulse

PSP:n julkaisussa WipEout Pure oli ehdoton hitti. Se toi monien ihannoiman WipEout-sarjan onnistuneesti kannettavaan muotoon ja aivan kuten jokaisella Sonyn pelikoneella sitä aiemmin, WipEoutista tuli peli, jolla laitteen ominaisuuksia saattoi esitellä myös skeptisimmille kavereilleen.

WipEoutin kohdalla on usein osoittautunut todeksi loppuun kulutettu hokema "vähemmän on enemmän”. Niin mainio sarja kuin onkin kyseessä, mitä enemmän siihen on lisätty uusia ominaisuuksia, sitä väkinäisemmältä sarja on tuntunut. Tämä pätee myös PSP:n toisen WipEout-julkaisun, Pulsen, kohdalla. Vaikka lähtökohdat ovat erittäin hyvät Puren jäljiltä, onnistuu Pulse jättämään ontohkon olon sitä odottaneelle.

Turboa, komisaario Palmu

WipEouteissa on kyse tulevaisuuden huippunopeista kilpa-ajoista, joita on terästetty aluksiin kisan aikana poimittavalla aseistuksella. Aseet ovat kertakäyttöisiä, ja niiden saaminen eräänlaisista latauspisteistä on tuurikauppaa, joten pelissä menestyminen vaatii ennen kaikkea ajokin hallitsemista mitä erikoisimmissa sokkeloissa. Refleksien tulee olla pelaajalla kunnossa, sillä seiniä nuoleskelemalla ei tässä sarjassa pärjää. Alkuun helpohko peli saa pelaajan silmät kuivumaan viimeistään nopeimmissa alusluokissa. Sarjan ystäville tämä kaikki on tietysti tuttua, joten mistään kulttuurishokista on turha edes puhua. Pulse noudattaa kiltisti sarjan menestyskaavaa. Pelaaminen on edelleen erittäin toimivaa ja hauskaa.

Pelin perusta on rakennettu eräänlaisen turnauskaavion päälle, jossa menestymällä avautuu ovia haastavampiin kilpailuihin. Muutoksena Pureen, pelaaja pääsee nyt itse valitsemaan mihin kaikkiin kilpailuihin ottaa osaa. Kaikkea ei tarvitse suorittaa päästäkseen eteenpäin, mikä on kerrassaan positiivinen muutos aiempaan. Myös vapaata kisailua tuetaan Racebox-tilan muodossa.

Pelityyppeihin on tullut vain yksi selvä muutos, joka on eliminator-tilan paluu sarjaan. Muuten tarjolla on edelleen perinteisten kisojen, pienten turnausten, nopeiden kierrosten ja zonen sekoitus. Tällä kertaa perin mainio zone ei kuitenkaan ole ainoastaan erillisenä pelimuotona, vaan sitä hyödynnetään myös turnausten puolella.

Valikoimassa on jälleen kahdeksan eri tallia, mutta määrä kasvanee ainakin kahteentoista päivitysten myötä. Kisaamaan pääsee kahdelletoista radalle, joista jokaisesta on tarjolla kaksi eri varianttia. Kun vielä pelin kotisivujen mukaan tulossa on neljä laajennuspakettia, noussee Pulsen sisältömäärä varsin mukavaksi. Radat eivät tosin täytä kaikkia odotuksia. Etenkin selkeitä tunnusmerkkejä ja monipuolisuutta olisi toivonut huomattavasti reilummalla otteella.

Puren kohdalla suurin yksittäinen valituksen aihe oli verkkopelin puuttuminen, ja Pulse korjaa tämän tilanteen. Tosin arvosteluhetkellä verkkopelipuoli loisti tyhjyydellään, mutta tilanteeseen pitäisi olla tulossa muutos vielä kevään aikana. Verkkopeliä Pulse todella kaipaa, sillä WipEoutit ovat aina toimineet mainiosti useamman pelaajan voimin.
 
Täysin ilman verkko-ominaisuuksia Pulse ei kuitenkaan ole edes tässä vaiheessa. Pelin verkkosivuilla on jo käytössä ennätyslistat ja mahdollisuus luoda omia maalipintoja aluksiin. Myös muiden käyttäjien haamuaikoja ja luotuja maalipintoja pääsee lataamaan. Kun vielä mukana on mahdollisuus tallentaa kuvakaappauksia, nousee kokonaisuudessaan Pulsen yhteisölliset ominaisuudet tasolle mitä PSP:llä ei ole aiemmin nähty. Vaikka parannettavaa löytyykin etenkin käytettävyyden puolella, on suunta selvästi kohti oikeaa ratkaisua.

Pimeydessä syntynyt

Pulse on teknisesti melko samanlainen aikaisemman osan kanssa, vaikka julkaisujen välissä onkin peräti pari vuotta aikaa. Joko Pure otti koneesta kaiken irti tai sitten Pulsen kanssa on menty sieltä missä aita on matalin. Oli miten oli, Pure oli enemmän kuin riittävän hyvännäköinen, joten Pulse pärjää kyllä sille annetuilla avuilla vallan mainiosti.

Pulse on kuitenkin kovin steriili ja tylsän harmaa verrattuna Pureen. Yksi sarjaan perinteisesti helposti liitettävissä oleva ominaisuus on tyylikkyys ja tätä sanaa on perin vaikea käyttää Pulsen yhteydessä. Siinä missä Pure on valoisa, värikäs ja omalaatuinen, Pulse on kuin kaamoksen keskellä syntynyt kalpea pikkuveli. Tämä huokuu aivan pelin yleisestä suunnittelusta ja alkuvalikoista aina ratojen ympäristöihin saakka. Hieman ivallisesti jokaista radastakin on tarjolla musta ja valkoinen versio, aivan kuin kaikki värit olisivat unohtuneet tekovaiheessa paletille.

Ääni- ja musiikkipuoli on sentään kunnossa. Peliäänet jopa vaikuttavat hieman aikaisempaa terävämmiltä. Vaikka kappalevalikoimasta puuttuu aikaisempien osien kaltaiset ehdottomat kohokohdat, on myös selviltä ohilaukauksilta vältytty varsin hyvin. Masonin ja Noisian kaltaiset artistit pitävät sarjan läpi ylväästi liehuneen elektronisen musiikin lipun korkealla myös uusimmassa osassa. Musiikkia pääsee myös vapaasti vaihtamaan mieleisekseen, jos vaan siirtää ensin levynsä PSP:n muistikortille mp3-muodossa.

Odotus jatkuu

WipEout Pulsesta huokuu pienoista yrityksen puutetta. Samankaltaisesta rahastuksesta kuin Ridge Racer 2 on kuitenkin turha puhua, sen verran uutta Pulse pakkaa pakettiin. Verkkopelin tuominen osaksi pakettia vielä kevään aikana on varmasti mainio lisä peliin ja erottaa Pulsen kunnolla Puren varjosta. Jos verkkopeli ei kuitenkaan kiinnosta, on Pure suositeltavampi hankinta, pääasiassa omalaatuisemman ratavalikoimansa ansiosta.

WipEout Pulse on hyvä ajopeli PSP:lle, jossa on myös paljon sisältöä. Nykyisessä muodossaan on kuitenkin vaikea keksiä millä tavalla peli olisi Purea parempi. Tai ehkä aika on vaan ajanut sarjan ohi, ja tarvitaan todellinen uuden sukupolven WipEout joka taas räjäyttää pankin nopeudellaan ja tyylikkäällä grafiikallaan.

Galleria: 

Kommentit

Arvostelu on jo tehty aikaa sitten, mutta muutamat siinä esiintuodut näkökulmat erovat omistani siihen pisteeseen asti, että on pakko kommentoida.

Minusta on omituista, että aluksen ohjattavuuden nyanssin omaista muuttumista ei ole lainkaan tuotu arvostelussa esille. Itse ajelin ensimmäisillä pelikerroilla päin seiniä, vaikka olen miltei kaikkia Wipeout sarjan pelejä pelannut siihen pisteeseen, että PL:ää pukkaa. Kun uudistettu tuntuma aukeaa, huomaa että ilmajarrujen hallittu käyttö on paljon tärkeämpää kuin ennen. Samaten ilmajarrut antavat palautteen audiomuodossa pienenä suhinana joka todellakin auttaa ohjaamista.

Joka tapauksessa ohjaus on uudistunut niin paljon, että peli tuntuu tuoreelta.

Grafiikan harmaudesta en voisi olla enempää eri mieltä. (Kaikkihan toki ajavat peliä 333MHz nopeudella). Minusta värejä on käytetty oivaltavasti tehokeinona, eikä kylvetä missään sateenkaarimaassa WO 2097 tyyliin, joka on minusta osaltaan suorastaan ruma.

Samaten valaistus on aikaisempaa suuremmassa roolissa. Rataa pyyhkivät valonheittimet, yksityiskohdissa on blooming efekti ja jonkinlaista fake HDR-efektiä tavoitellaan. Zone osuuksia ei kukaan normaalilla värinäöllä varustettu ihminen voi sanoa värittömiksi lisäksi ne luovat loistavan kontrastin normaaleihin kenttiin.

Musiikista nostaisin kyllä ennemmin esiin vanhat konkarit ja pioneerit Aphex Twinin ja Kraftwerkin. Kaiken kaikkiaan audio engine on paljon täsmällisempi ja spatiaalisesti tarkempi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pulse on Wip3Out SE:n jälkeen paras WO ikinä ja huomattava parannus pureen. Väite, että "on menty siitä missä aita on matalin." on absurdi. Joka tapauksessa mielipideasiathan ovat niitä ainoita joista voi väitellä.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi

Pelin tiedot

Arvostelussa: 
Arvosteltu versio: 

Kiitokset arvostelukappaleesta Nordisk Filmille.

Pelin verkko-ominaisuudet löytyvät pelin kotisivuilta osoitteesta www.wipeout-game.com