Kesällä 2016 KonsoliFINin ylläpidon valtasi kiihkeä sanaharkka. Tilanne yltyi lähemmäs sotatilaa, sillä oikeita mielipiteitä oli yhtä paljon kuin väittelijöitäkin. Kiistan kohteena oli elämääkin tärkeämpi asia: ruoka. Vielä tarkemmin sanottuna valtakunnan paras purilaispaikka. Tätä mystistä parasta "böögöä" löytyi ylläpidon mielestä aivan eri puolilta maata, eikä yksimielisyyteen päästy.

Huomattavaa lienee, että väittelyyn ei koskaan otettu mukaan ns. ylihintaisia kyrsiä, vaan ainoastaan kohtuuhintalapullisia purilaisia.

#TeamTreffi

Niklas Isberg

Treffipub

Jyväskylässä on hankalaa löytää oikeasti hyvää hampurilaista. Valinnaksi kohdistuu usein jokin ketjuliike, kuten American Diner tai Amarillo, joista toinen mainostaa kaupungin parhaimpia burgereita. Ollaan kuitenkin kaukana totuudesta. Kilpailuakin on onneksi tullut, vaikka sen taso ei räjäytä millään tasolla tajuntaa.

Keskisuomalaisen miehen ja naisen täytyy siis oikeastaan lähteä etelämmäs kalaan Helsinkiin asti, sillä Herttoniemen metroaseman kupeessa sijaitseva Treffipub vie makunystyrät kertaheitolla uusiin sfääreihin. Tällaista burgeria kun Keski-Suomessakin saisi.

Meno saattaa iltaisin olla todella vilkasta, joten kannattaa varata pöytä. Vilskeestä huolimatta ruoka saapuu usein ajallaan, eikä mausta ole tingitty. Leipä ei ole höttöä ja pihvi on iso. Kokonaisuuden kruunaa täyteläinen juusto. Mukana saapuu myös läjä ranskalaisia, joista osa jää helposti syömättä ison ähkyn syntyessä jo pelkästä burgerista. Treffipubille on helppo antaa viisi pistettä viidestä ja papukaijamerkki, sillä oikeastaan ainoa aiempi kosketus niin sanottuun parempaan hampurilaiseen on ollut American Dinerin angus-karjan pihvillä räätälöity mättö.

Jyri Jokinen

Tamperelaisena olin pitkän aikaa sitä mieltä, että Finlaysonin American Diner tarjoaa Suomen parasta hampurilaista. Vaihtoehtojakin löytyy sekä höysteiden että pihvikokojen puolesta vaikka muille jakaa. Herkullinen angus-burger on kieltämättä edelleen parasta A-ryhmää. Mutta valitettavasti joudun myöntämään, että toisin kuin kebabien kohdalla, paras hampurilainen löytyy Mansen ulkopuolelta. Nimittäin Treffipubista.

Treffin cheeseburgerista tuli syystä instant classic. Se on konstailematon mutta parhaista raaka-aineista täydellisesti valmistettu kokonaisuus. Juuri oikean paksuinen ja juuri oikeaan kypsyysasteeseen valmistettu pihvi tirisee makua, ja sen päälle sulatettu cheddar-viipale täydentää yhdistelmää. Sämpylä tukee kokonaisuutta, ja ohessa tarjoiltavat kirsikkatomaatit ja salaatinlehdet voi halutessaan tunkea pullan väliin, nauttia erikseen tai jättää miehekkäästi kokonaan sivuun. Mahaa voi tarvittaessa täyttää aivan kelvollisilla ranskalaisilla.

Jos taivaallisuus ei riitä, voi aterian muuttaa täydellisyydeksi ottamalla ruokajuomaksi talon itsetehdystä jäätelöstä valmistetun milkshaken. Vaikka burger kuuluukin normaalisti painaa alas maukkaalla IPAlla, ei Treffin cheeseburger-milkshake-komboa voita mikään tässä maailmassa.

Treffipubin Cheeseburger, asianmukaisesti pirtelön kanssa

#TeamRoslund

Petri Kataja

Chili on vekkuli ruoka-aine. Se pahimmillaan vain polttaa suusi, eikä lisää ruokaa varsinaista makua. Onneksi tämä ei ollut ongelma Teurastamon alueen Roslundilla, sillä yrityksen valikoimiin kuuluva Hotchiliburger ansaitsee kaksi peukkua. Helposti. Etenkin ensimmäisellä testikerralla Hotchiliburger vei nimittäin kielen mennessään chilin maulla. Annos oli toki tulinen, mutta siitä erotti chilin maun. Näin chilikkäät ruoat pitäisi aina valmistaa, mutta tämä ei valitettavasti ole aina itsestäänselvää.

Lihakauppana elämänsä aloittanut Roslund tarjoaa myös listalta tilattavaa muonitusta nälkäisille asiakkailleen paikan päällä tai kotiin poljettuna. Uskallan suositella. Pidän myös Friends & Brgrsin että Treffipubin nimikkopurilaisista, mutta mikään ei voita sitä makujen sinfoniaa, jonka Hotchiliburger on saanut allekirjoittaneessa aikaan. Jo oheista kuvaa katsomalla tulee nälkä.

Roslundin Hotchiliburger

#TeamNaughtyBrgr

Petri Leskinen

Top Chef -voittaja Akseli Herlevin burgeripaikka luottaa rentoon, maanläheiseen tunnelmaan sekä maukkaisiin hamppareihin. Pöytävarauksia ei voi tehdä, vaan syömään tullaan yllättäen ja kutsumatta. Tilaa on kuitenkin sen verran, ettei ovella tarvitse kääntyä nälkäisenä. Kuluneet pöydät, taustalla fiilistelevä funk ja persoonallinen henkilökunta takaavat leppoisan tunnelman. Ruokailuvälineinä toimivat sormet. Joku voisi haukkua Naughty Brgria hipsterimäiseksi, mutta mitä sitten jos ruoka maistuu näin hyvältä?

Ravintolan nimikkopurilainen sisältää suussa sulavan kombinaation mehukasta pihviä, maukasta sinihomejuustoa sekä kivasti yhdistelmää korostavaa aiolia ja rucolaa. Burgerin kylkeen voi napata ranskalaisia joko perunasta tai bataatista muutamilla eri variaatiolla. Kaiken kruunaa klassinen lasipullosta nautittu Coca Cola. Jos yksi pihvi ei riitä, aina voi ylikellottaa jopa kolmeen. Nimikkohampparin lisäksi listalla komeilee muutama muukin vaihtoehto, mutta Naughty on todettu Helsingin parhaaksi vaihtoehdoksi.

NaughtyBrgr

#TeamOulu

Jaakko Herranen

Oulun burgeri-skene oli lapsenkengissä arviolta vuoteen 2006 saakka, jolloin legendaarinen rokkibaari 45 Special (kavereiden kesken Nelivitonen tai Nelifemma) ryhtyi tarjoilemaan ihan oikeita purilaisia nälkäisten rokkarinplanttujen vatsoja täyttämään. Ilmeisesti 45 näki selkeää tuottoa niissä kreisibailaajissa, jotka ryntäsivät riehakkaan illan jälkimainingeissa suorinta tietä vieressä nököttävän Hesburgerin tiskille mättämään megarasvaista sekundaa vatsojensa pitimiksi. Tätä nykyä 45 Special tarjoilee vallan mainioita hampurilaisiaan kaikissa kolmessa kerroksessa yömyöhään saakka. Kelpaa, sikäli mikäli vain baari-illan budjetista on vara lohkaista reilu kymppi myös maittavaan appeeseen.

Vuosi 2010 oli tärkeä hetki Oulun burgerikulttuurissa, sillä tuolloin kaupungin ytimeen, kävelykatu Rotuaarin sykkeeseen aukeni täysin hampurilaisille pyhitetty Kauppuri 5 -burgeripaikka. Aika oli selvästi otollinen selkeästi konseptoidulle, simppelille hampurilaispaikalle, sillä Kauppuri 5 on ollut lähes poikkeuksetta ääriään myöten täynnä jo viimeisen kuuden vuoden ajan. Tästä huolimatta ruoan laatu on pysynyt kiitettävän korkeana. Myös henkilökunnan palveluhenkisyys on parasta A-luokkaa. Itse suostun Kauppuri 5:een tosin ainoastaan kesällä, jolloin on mahdollista päästä äpöstämään ruokia aurinkoiselle terassille (oululaisittain toki puhutaan patiosta). Pöytävarauksiahan ei sitten oteta missään nimessä vastaan. Sen legendaarisimman ja kenties suosituimmankin burgerin titteli taitaa mennä kiistatta karppausbuumin aikoihin kehitetylle ”Heinäpään Teurastaja” -purilaiselle, josta löytyy pihvin lisäksi pekonia, possunniskaa ja paahtopaistia. Suosittuja ovat myös ”Auraa, PRKL!!!”- sekä ”3 Pientä possua” -nimellä kulkevat tekeleet. Burgereiden hinnat liikkuvat edullisesti kymmenen euron molemmin puolin. Kauppuri 5:n slogan muuten kuuluu osuvasti ”Krapulan hoitoa ja hankintaa jo vuodesta 2010.” Hyvin ja ansaitusti sanottu.

Vuonna 2014 suurta ja mahtavaa Kauppuri 5:ttä kohosi vastustamaan astetta valoisampi, joskin hintaluokaltaan rahtusen korkeampi Cafe Rooster. Tilava ja tunnelmallinen miljöö on vastakohta Kauppuri 5:n meluisalle ja ahtaalle atmosfäärille, myös burgereiden ollessa laadultaan aivan täysiä napakymppejä. Nimeämiskäytännöt eivät ole Kauppurin lennokkaalla tasolla, mutta siinä tärkeimmässä, eli maussa Rooster on vähintäänkin samaa kastia. Myös tilojensa mukavuuden suhteen Rooster vetää reilusti Kauppuria pidemmän korren. Plussaa annettava lisäksi erityisen maittavista gluteenittomista hampurilaissämpylöistä, jollaiset ovat edelleen harmittavan harvassa.

Ainiin, ja saatiinhan kaupunkiin suuren Valkea-kauppakeskuksen mukana nuorekas Friends & Brgrs -ketjuravintola. Tästä ei ole tullut vastaan järin mairittelevia arvioita, joten enpä ole vaivautunut.

Näiden vastausten perusteella ei suoranaista voittajaa löydy ja taistelu jatkuu luultavasti vielä pitkään ja pitkään. Onko arvon lukijoillamme mielipidettä siitä yhdestä ja ainoasta ykköspurilaisesta? Kerro meille kommenteissa!