Vanha tuttu

EA:n urheilupelien historia juontaa aikansa niinkin kauas kuin SNESin ja Sega Megadriven kulta-aikoihin. Ensimmäisen kerran kuulin EA:n NHL-pelistä kun posse hehkutti sen pelattavuutta siihen aikaan lasten leikkikaluina tunnetuilla pelikonsoleilla. Omat kokemukset konsoleista rajoittuivat lähinnä 80-luvun alun Atari 2600:n. Pitkä matka on kuljettu sitten noiden aikojen, konsolitkaan eivät ole enää vain lasten leluja, mutta mihin on EA:n NHL aikojen saatossa muuttunut?

Vuosi vuodelta on tullut erilaisia enemmän tai vähemmän onnistuneita muutoksia EA:n NHL-sarjaan. Välillä grafiikka on tehnyt pelialustan vaihtumisen myötä aimo harppauksen eteenpäin, mutta pelattavuus ja pelaamisen hauskuus on ottanut ajoittain jopa pahasti takapakkia. Esim. muutama PSX-versio veti otsan pahasti ruttuun. PS2:n ensimmäinen EA:n NHL-peli NHL 2001 oli sekin hieman puolivalmiin oloinen tekele pelattavuudeltaan ja kun grafiikatkin tökki pahasti saattoi pelin helposti jättää väliin ja jäädä odottelemaan seuraavan vuoden versiota kuin kuuta nousevaa.

Jos se on pelissä, se on pelissä

Varsinainen uutuus NHL 2002:ssa on paljon odotettujen parannuksien ohella uramoodi Maddenin tapaan. Uramoodissa peli kestää jopa 10 kautta. Osa pelaajista lopettaa uransa pelikauden jälkeen ja kausien välillä draftataan joukkueeseen uutta verta normaalin treidauksen lisäksi. Toinen uutuus on keräilykorttien mukaan ottaminen, joka lisääkin hauskasti mielenkiintoa uramoodia tahkottaessa. Eli suorittamalla erilaisia tehtäviä kuten hattutemppu, nollapeli, maali sankaripelaajalla jne. saa pisteitä. Ja kun pisteitä on kertynyt riittävästi pystyy ostamaan NHL-korttipakan. Pakan korteilla saa joukkueeseen lisätehoja, pelaajille uusia tuuletuksia ja myös yllätyskortteja jotka tuovat hauskoja ja viihdyttäviä lisäominaisuuksia peleihin.

Eri pelimoodeja löytyy joka lähtöön. Jo mainitun uran lisäksi NHL 2002:ssa on tutut pikapelit ja normaalit pelikaudet sekä playoffsit. Omien turnauksien luonti ja rankkuskabojen järjestäminen on myös mahdollista. Jos eri pelimoodeja on kattavasti, niin myös kokoonpanoissa riittää tekemistä fantasiadrafteissa sekä omien joukkueiden ja pelaajien rakentamisessa.

Naamareissa löytyy

Yksityiskohtaisuudesta kertoo että pelaajia tehdessä voidaan määrittää normaalien pelaajan perustietojen ja kykyjen lisäksi mm. ihon sävy, silmät, nenä, suu, kulmakarvat, parta sekä silmien väri. Pelaajien kasvotkin ovat mukavasti esikuviensa näköisiä. Pelkästään kaikkien NHL 2002:n ominaisuuksien läpikäynti vie aikaa saatikka sitten varsinainen pelaaminen ja eri juttujen kokeilu käytännössä. Omilla ohukais- ja paksukais-joukkueilla pelaaminen ja muu hauskuttelu yhdessä kavereiden kanssa takaa helposti kuukausien hauskanpidon pelin parissa. Sauna-illassa on mukava luoda oma turnaus läsnäolijoiden kesken ja löylyjen välissä taklata kavereita laitoihin.

Tilastot on mukana entiseen tapaan ja täyttyvät realistisen oloisesti huippupelaajien täyttäessä alkupään sijoitukset kuten oikeassakin elämässä. Tilastot saavat uutta lisämerkitystä uramoodissa jo mainittujen NHL-korttien myötä. Kortti-tehtävistä kun löytyy mm. työntäyteinen 500 maalia yhdellä pelaajalla. Joka tilastomiehen unelma siis. Ukkojen liikuttelun voi halutessaan jättää koneen huoleksi ja keskittyä joukkueen rakentamiseen ja tilastojen seuraamiseen. Pelit on kuitenkin katsottava kokonaan joten managerit joutuvat seuraamaan ottelut kokonaan.

Pelattavuutta joka makuun

EA:n suurimpia oivalluksia on pelin hyvä säädettävyys oman maun mukaiseksi. Toinen tykkää nopeammasta arcade-lätkästä ja toinen taas hieman simumaisemmasta meiningistä. Peliä pystyy säätämään mieleisekseen ja suurin osa pelureista löytää omat asetukset nopeasti ja pääsee nauttimaan jääkiekosta täysin siemauksin. Säädettävissä on vaikeustason lisäksi pelinopeus, väsymys, taklausvoima, laukaustarkkuus, syöttöjen tarkkuus/nopeus/katkot, loukkaantumiset, tunnevaikutus ja maalivahdin reboundit. Lisä-asetuksista löytyy vielä lisää säätöjä ja näillä pystyy peliä viilaamaan aika mukavasti omaan makuun sopivaksi. Jääkiekko-puristien mielestä peli on kuitenkin edelleen liian arcademainen hyvästä säädettävyydestä huolimatta. No rymisevästä NHL-kiekostahan tässä on kyse eikä mistään punakoneen taitokiekosta. Konsolipeliksi NHL 2002 sopii kuitenkin kuin nakki silmään kaikin puolin.

Pelattavuus kolahti omaan lapaan hyvin ja ukot oli heti alusta lähtien hanskassa hyvällä tuntumalla ja peli kulkee helposti kuin ajatus. Asetuksia säätämällä vaikeustasoa, pelifysiikkaa ja nopeutta pystyi muuttamaan sopivaksi pelitaitojen kehittyessä. Pelaaminen on mukavaa ja pelaamisesta nauttiminen on helppoa kun homman voi säätää haluamakseen. Kaikista EA:n NHL-sarjan peleistä en ole tykännyt mutta tämä maistui heti alkumetreistä lähtien juuri hyvän pelattavuutensa ansiosta. Pelattavuudessa ja tuntumassa PS2-versio rökittää PC-versionkin, osaksi varmasti loistavan peliohjaimen vuoksi ja pelin tuntuma on voitu virittää hyväksi tietäen tarkkaan mitä ohjainta suurin osa pelaajista käyttää peliä pelatessaan.

Helpoin vaikeustaso on tarkoitettu vain todellisille aloittelijoille tai pikkulapsille, sillä helpoimmalla vaikeustasolla lähes joka laukaus kohti maalia uppoaa sisään ja lopputuloksena on monikymmenmaalisia otteluita. Vaikeammilla tasoilla alkaa asteittain haastavuuttakin löytyä ja vaikein vaikeustaso täysillä realismiasetuksilla tarjoaa hyvän haasteen lähes kaikille pelaajille. Älykkäinkään tämän päivän konevastustaja ei kuitenkaan jääkiekossa mahda mitään hyvälle ihmis-pelaajalle joten tiukoin ja paras vääntö syntyy vieläkin osaavaa kaveria vastaan pelattaessa.

Onneksi NHL 2002:ssa tappelutkin on ymmärretty jättää sivurooliin. Joissain peleissähän tappelu tuntuu olevan melkein pääosassa. Matsaaminen tapahtuu nopeasti ollen kuitenkin pelissä mukana pelin hengen mukaisesti.

Jos ei fiksu niin filmaattinen

Graafisesti PS2:n NHL 2002 on hienoa katsottavaa. Merkittävin parannus 2001-versioon nähden on grafiikan nopeus. Aivan 100% sulavasti ei grafiikka kaikissa tilanteissa kulje mutta eipä tökkiminen enää häiritse kuten aiemmassa NHL 2001-pelissä. Läpiajokamerat ja taklaukset sekä torjunnat ovat hienoa seurattavaa, mutta läpiajokameran käynnistyminen kesken pelin hieman häiritsee pelaamista. Kameran voi kytkeä poiskin, mutta toisaalta läpiajokameran aikana kuuluva sydämentykytys ja sen saama jännitys on ihan hauskaa sekin. Näyttöasetuksetkin ovat hyvin säädettävissä, joten ongelmia ei ilmene tälläkään puolella. Pelaajat liikkuvat aidonnäköisesti ja eri tuuletuksia voi seurata monttu auki niiden aitoutta ihmetellen. Hurraa!

Äänimaailmassa on tehty suuri harppaus eteenpäin. NHL 2002 tukee Surround ja DTS-ääniä ja todella hyvin tukeekin. Tunnelma pelin aikana on todella aito, urut ja taukomusiikit raikaavat kuin hallissa paikan päällä. Selostukset toimivat hyvin ja kytkemällä värikkään selostuksen päälle saa peleihin mukavaa lisäväriä, joka jaksaa naurattaa etenkin kaveriporukalla pelatessa. Selostussampleja on riittävästi eikä tule toistamisen makua. Merkittävin juttu äänipuolella on aito paikalla olemisen tuntu. Vähintään papukaijamerkin arvoinen saavutus.

Lähes lämäri

Mainio grafiikka ja hyvän tunnelman luova äänimaailma tuo jääkiekkonautinnon olohuoneeseen. Pelin kruunaa pelattavuus ja tuskin kukaan jolle jääkiekko on pelinä edes joten kuten tuttu pystyy vastustamaan sitä vetovoimaa joka syntyy kun järjestää kaveriporukalla sopivan turnausillan. Pelin ääreen sai myös ne kaverit joita ei ikimaailmassa saa seuraamaan jääkiekkoa kotistudiosta saatikka vaivautumaan otteluun asti. Ja turnauksen jälkeen revanssihaasteita sateli puolin ja toisin.

Oikeastaan ainoan ison miinuksen NHL 2002:lle tuo muistikorttien käsittely. Pelitiedostot vievät tilaa aivan turkasen paljon eli megakaupalla ja pelille on helppo pyhittää muistikortti jos toinenkin. Vaikka pelin laajuuden vuoksi tallennettavaa varmasti riittää, olisi EA voinut ottaa käyttöön jonkinlaisen pakkauksen pelitiedostoja tallennettaessa. Toinen merkittävämpi pointti mikä tulee mieleen lyhyempiä pelejä pelatessa on että ylivoimat menevät ohi todella nopeasti. Pelistä tulisi löytyä mahdollisuus valita asetus jossa erikoistilanteet/ylivoimat pelataan todellista aikaa. Tietokoneaivotkin joskus kilkkaavat ja syntyy outoja tilanteita.

Jos et ole vielä NHL 2002:a hankkinut, hanki se nyt. Mielenkiintoista nähdä mitä uutta NHL 2003:een voitaisiin vielä keksiä. Tekoälyn parantamiselle tietysti löytyy aina sijaa. NHL 2002:a tuli väännettyä melkoisesti olympiakisojen jääkiekko-otteluiden lomassa ja nyt on SM-liigan playoffsitkin edessä. Vaikkei PS2:n NHL 2002:sta SM-liigaa löydykkään, ja peli ei muutenkaan liigatouhua muistuta kuin etäisesti tarjoaa se mukavaa viihdettä oikeiden jääkiekko-otteluiden välissä tämän hetken parhaana virtuaali-jääkiekkopelinä.