Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Battlefield 3

Battlefield on aina ollut ennen kaikkea moninpeli. Yksinpeliin panostettiin toden teolla vasta sarjan Bad Company -osissa. Battlefield 3 korottaa panoksia ja tarjoilee täyslaidallisen ensimmäisen persoonan räiskintää upean kuva- ja äänimaailman saattelemana. Mukana on yksinpeli, yhteistyökampanja ja totta kai myös moninpeli. 

Ultimaattinen sotapelikokemus kaikkine herkkuineen, olkaa hyvä

Pelaajan ohjaaman ylikersantti Henry Blackburnin tarkoituksena on estää todennäköinen ydinuhka. Iranin ja Irakin rajalta alkunsa saava tapahtumaketju vie pelaajan tiukoista tulitaisteluista yöllisiin tarkka-ampujahiippailuihin. Välillä lennetään hävittäjällä ja seuraavassa hetkessä ollaankin panssarivaunun ohjaksissa. Mukaan mahtuu niin ikään selviytymistaistelua, dramaattisia kaksintaisteluita ja lukuisia skriptattuja kohtauksia. Tapahtumat rullaavat eteenpäin kuin olisivat suoraan uusimmasta megabudjetin toimintaleffasta, ja peli myös imaisee samalla tavalla mukaansa. Ei juonella niin väliä, kunhan vain paukkuu ja rätisee taukoamatta. Kuin kirsikkana kakun päällä tarina pysyy hyvin kasassa tiukkaan – joskin ennalta arvattavaan – loppuun saakka.

Viihteellisestä lähestymistavastaan huolimatta Battlefield 3 pyrkii tiettyyn realistisuuteen. Tapahtumapaikat ja jopa muutamat mainitut henkilöt vastaavat tosielämän vastineita. Vaikka tarina kulkee omaa lennokkaan fiktiivistä tietään, kaikki voisi tapahtua oikeasti. Ainakin jos hieman kärjistetään. Battlefield 3 maalailee synkän kuvan lähitulevaisuudesta, mutta tekee sen elokuvamaisen lennokkaasti. Vauhti on paikka paikoin hengästyttävän hurjaa.

Yksinpeli on pelattu läpi noin kuudessa tunnissa. Kun vaihtoehtoisia etenemisreittejä eikä mitään kerättävää tarjota, yksinpeli jää helposti kertakäyttöiseksi viihteeksi – vaikkakin varsin onnistuneeksi sellaiseksi. Kampanja on vahvasti ohjattu kokemus. Peli etenee tiukasti rajattua putkea pitkin. Pelaaja ohjaa tarinan edetessä useampaa sotilasta, joiden kautta takautumina kerrottu juoni nivoutuu yhteen. Aikaisemmista konsolibattlefieldeistä tuttu veijarinelikko on saanut väistyä totisemman toiminnan tieltä. Vaikka räiskintä toimii kaikin puolin hyvin, Battlefield olisi voinut pysyä lestissään. Missä ovat aukeat alueet, joissa viholliset voi nujertaa haluamallaan tavalla haluamastaan ilmansuunnasta? Missä on se vapauden tunne, jota ensimmäinen Bad Company tarjoili ja joka oli vielä ainakin näennäisesti läsnä myös Bad Company 2:ssa? Yksinpelistä tulee vahvasti mieleen Call of Duty -sarja niin hyvässä kuin pahassa.

Yhteistyökampanjan tehtävät sijoittuvat yksinpelistä tuttuihin maisemiin. Toimeksiannot eroavat mukavasti toisistaan. Pelaajat pääsevät muun muassa pelastamaan panttivankeja, puolustautumaan vihollisaaltoja vastaan ja antamaan ilmatukea maassa etenevällä sotilasryhmälle. Valitettavasti tarjolla on vain kuusi tehtävää, eikä niiden läpäisyyn kulu muutamaa tuntia kauempaa. Tehtävistä palkitaan pisteillä, jotka puolestaan avaavat uusia aseita kilpailulliseen moninpeliin. Avattavat tuliluikut lisäävät uudelleenpeluuarvoa mutta nostavat samalla esiin yhteistyöhaasteiden ilmeisen ongelman. Jotta kaikki aseet saa avattua, samoja tehtäviä joutuu räiskimään kyllästymiseen asti. Tehtävät ja niissä sotivat viholliset ovat kuitenkin tismalleen samat kerta toisensa jälkeen.

Audiovisuaalista parhautta

Peli on upean näköinen. Frostbite-pelimoottori on tullut tutuksi jo aikaisemmista Battlefieldeistä, mutta Battlefield 3:a pyörittävä versio numero kaksi loihtii silti mykistävän komeat ja ennen kaikkea interaktiiviset ympäristöt pelaajan ihmeteltäväksi. Yksinpelin putkimaisuuden takia tuhoutumista on rajattu, mutta moninpelissä talot sortuvat ja puut kaatuvat näyttävästi. On hienoa huomata, kuinka esimerkiksi kerrostalojen sisäseinistä irtoaa pieniä palasia tarjoten viekkaalle sotilaalle oivallisen ampumisraon. Uudet valoefektit vaikuttavat niin ikään pelattavuuteen. Auringonvalo häikäisee ikävästi ja kivääriin kiinnitetty infrapunatähtäin sokaisee mutta samalla paljastaa vihollisen olinpaikan. Myös hahmoihin on panostettu. Luonnollisemman oloiset eleet ja ilmeikkäämmät kasvot antavat henkilöille paljon kaivattua luonnetta.

Hieno ulkoasu vaatii veronsa. 1,5 gigan grafiikkapaketin asennus on pakollinen, jos haluaa nauttia visuaalisesta loistosta kaikessa komeudessaan. Battlefield 3 on kaukaa katsottuna kohtuullisen tyylikäs ilman teräväpiirtopäivityksen asennustakin, mutta lähempi tarkastelu paljastaa nykymittapuulla erittäin suttuiset tekstuurit sekä osa yksityiskohdista puuttuu kokonaan. Asensipa paketin tai ei, peli nykii ja pätkii paikoin. Välillä tekstuurit latautuvat kovin myöhään ja kauempana sijaitsevat objektit ilmestyvät näkyviin yhtäkkiä. Peli-iloon näillä ajoittaisilla kömmähdyksillä ei onneksi ole juurikaan vaikutusta. Äänimaailma vieläpä tukee näyttävää ulkoasua niin loistavasti, että tunnelmaan on helppo antautua. Luotisateessa keskellä tankkien jyskettä ei muutama suttuinen tekstuuri paljon vaakakupissa paina.

Suuren sodan tuntua

Viihdyttävä yksinpeli ja toimiva yhteistyömuoto ovat mukavia lisiä, mutta moninpeli on Battlefield 3:n todellinen sydän ja sielu. Uudistuksia on mukana iso liuta, mutta peruskonsepti on säilynyt edellisistä osista tuttuna. Battlefieldille ominaiset isot kentät, ajoneuvot ja toisistaan erottuvat hahmoluokat tuntuvat kotoisilta. Uudistukset nostavat kuitenkin nopeasti päätään ja on ilahduttavaa huomata, että monet uudet ominaisuudet oikeasti vaikuttavat pelattavuuteen.

Osa uudistuksista on suoraan yhteydessä paranneltuun graafiseen ulosantiin. Aseisiin saa kiinni jos jonkinmoista palikkaa, mutta uusina lisävarusteina taktinen valo ja infrapunatähtäin varmasti ihastuttavat ja vihastuttavat. Ne nimittäin häikäisevät vastustajan antaen selvää etua erityisesti kiivaissa lähitaisteluissa. Toisaalta ne myös paljastavat vihollisen sijainnin. Tukitulitus vaikuttaa niin ikään visuaalisesti. Luotien viheltäessä aivan pään vierestä ruutu sumenee ja oma tähtääminen vaikeutuu huomattavasti. Battlefieldin kaltaiseen tiimihenkiseen toimintaan uudistus sopii loistavasti, kun vielä tappoon johtanut tulituen antaminen palkitaan lisäpisteillä.

Kulkuvälineet ovat myös saaneet osansa uudistuksista. Mukana ovat edelleen tankit, helikopterit, veneet ja jeepit, muuta uutena esitellyt hävittäjät tarjoavat mielenkiintoisen lisän. Lentäjä-ässiksi ei kasveta yhdessä yössä, sillä nopeat ja varsin ketterät lentokoneet vaativat totuttelua. Vaikka taistelua käydään laajalla rintamalla maalla, merellä ja ilmassa, paletti on hämmästyttävän hyvin tasapainossa. Lentohärvelit saa tiputettua kohtuullisen tehokkaasti, kun muutaman pelikierroksen jälkeen Engineer-luokalle lyödään lukittuvilla ohjuksilla varustettu sinko kouraan. Kulkineiden tuhoamista on helpotettu lisäksi sillä, että juuri ennen lopullista niittiä ne menevät epäkuntoon. Liikkumaton kohde on helppo kohde.

Uusia varusteita aukeaa niin hahmoluokkakohtaisesti kuin yleisesti tasojen noustessa. Avattavaa on roppakaupalla. Kokemusta ansaitaan kaikesta mahdollisesta omaa joukkuetta auttavasta toiminnasta. Systeemi on nerokas ja palkitseva. Nyt jokaisen ei tarvitse (eikä kannata) yrittää olla se tiimin tappokuningas, kun muun muassa kulkuneuvojen korjaamisesta, pommien purkamisesta ja lääkintämiehenä häärimisestä ropisee mukavasti pisteitä. Battlefieldit ovatkin aina nojanneet vahvasti joukkuepelaamiseen, eikä kolmososa tee poikkeusta. Yksinäiselle sudelle käy usein kalpaten, kun kommunikoiva joukkue vyöryttää koko arsenaalilla. Oikeaoppinen kulkuneuvojen käyttö, suunnitelmalliset hyökkäykset ja toisiaan tukevat hahmoluokat ovat voiton avaimia. Tiimiään auttavat pelaajat komeilevat yleensä myös tulostaulujen kärkisijoilla, juuri niin kuin pitääkin.

Vaikka PC-version 64 pelaajan mittelöt on supistettu konsoleilla 24 pelaajaan, kaikesta huokuu sotatantereen kiihkeä tunnelma. Taisteltiinpa sitten lippujen hallinnasta Conquest-pelimuodossa tai ryysätään M-Com -asemille Rushissa, yhtä laajamittaista sotavyörytystä saa konsoleilla hakea. Jos joukkuepeli ei niin paljon innosta, Battlefield 3:ssa on nyt mukana myös perinteinen tappomatsi. Lisäksi Bad Companysta tutut neljän hengen tiimeihin perustuvat pelimuotovariaatiot tekevät paluun.

Moninpeli ei ole silti pelkkää ylistyslaulua. Tekniset ongelmat vievät siltä kaikkein terävimmän terän. Toivon mukaan yhteysongelmat korjataan päivityksellä mitä pikimmin. Nykyisellään matsit katkeavat aivan liian usein. Näin vahvasti tiimipeliin painottuvassa räiskinnässä on harmillista, että kaveriporukalla samaan peliin pääseminen on tuskallisen vaikeaa. Usein osa porukasta päätyy vastustajan puolelle ja vaikka tuurilla sattuisi samaan joukkueeseen, oman neljän hengen iskuryhmän joutuu muodostamaan aina uudelleen.

Hyvä ellei loistava

Battlefield 3 on kattava paketti. Vaikka yksinpeli on lyhyt, sen elokuvamainen tykitys tarjoaa viihdyttävää hupia. Sama pätee yhteistyökampanjaan. Tekemistä ei ole liikaa, mutta se mitä tarjoillaan, tarjoillaan varsin maukkaana annoksena. Moninpelin kanssa tilanne ei ole niin yksinkertainen. Tekemistä olisi kymmeniksi ja taas kymmeniksi tunneiksi, mutta tekniset ongelmat nakertavat. Kun matsit rullaavat moitteettomasti, meno on mahtavaa. Jos ja kun ongelmat saadaan kitkettyä, on Battlefield 3 viidennen tähtensä ansainnut.

Lue myös TeRm0Zin mietteet Battlefield 3:n PS3-versiosta.

Galleria: 

Kommentit

Aikalailla samat sepostukset kuin PS3-versiossakin, joskin grafiikkabugeista / pop-upista yms. valitettiin enemmän. Liekö sitten ihan alustakohtaista, koska itse en ole pop-upia tai tekstuurien hidasta lataamista juurikaan huomannut?

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi