Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Golfia japanilaisittain

Pitkän tauon jälkeen Everybody’s Golf rantautuu Sonyn konsolille hauskuuttamaan kotiputtareita. Nimensä mukaisesti golfaaminen sopii kaikille, mutta miten japanilainen ote länsimaisesta, eliittisestä maineesta kärsivästä lajista oikeasti istuu Pertti Penkkiurheilijan käteen?

Länttä vastapäätä on itä

Pelisarjalla on pitkä historia PlayStation-konsoleilla, mutta uusin teos on nimetty simppelisti Everybody’s Golfiksi. Matalan aloituskynnyksen mutta monipuolisen tarjonnan perusteella nimike tarjoaa juuri sitä mitä lupaa – hauskaa ja rentoa tiiausta niin yksin kuin verkossa. Toisaalta kolikolla on myös toinen kilpailuhenkisempi puoli, johon törmää nopeasti internetin ihmeellisen maailman viheriöillä. Vaikka Clap Hanzin teos ei ole realistisin näkemys klassikkolajista, tarjoaa se silti tiukkoja vääntöjä reikäpelin parissa – omilla pienillä lisillään.

Ennen kuin pelaajaa päästetään kentälle, pitää mailan varteen luoda hahmo. Variaatiota on tarjolla runsaasti vaatetuksen, ulkoisen habituksen, animaatioiden sekä ääntelyn osalta. Mitä enemmän pelaa, sitä enemmän muokkausvaihtoehtoja aukeaa saataville. Jos alkuvalikon kauheat musiikit eivät paljastaneet teoksen japanilaisuutta, hahmomallit tekevät sen varmasti. Ylipirteät huudahdukset ja karikatyyrimäiset eleet kielivät itämaisesta kehittäjästä. Vähäinen ääninäyttely on kautta linjan hirveää, eikä Nintendon Mii-hahmoja muistuttavat golfaajat yliampuvine ilmeineen jaksa naurattaa kovin kauaa.

Toinen tekijöiden taustoista kumpuava ongelma ovat kankeat valikot ja surkea PlayStation Home -tyylinen leikkikenttä, josta turnaukset, tietovisat ja muut aktiviteetit käynnistetään. Sekavaa puistomaista aluetta asuttavat useat kilpakumppanit ja lisää ilmestyy sitä mukaan, kun turnausvoittoja napsuu vyölle. Välillä kotiin piilotetaan uusia mailapoikia, joskus lyöntejä parantavia boosteja. Samassa paikassa voi myös harjoitella golf-kärryllä kaahailua taikka ottaa osaa reikäpelin sanaston ympärille sidottuun tietovisaan. Kaikin puolin turha valikon korvike tuskastuttaa enemmän kuin tarjoaa hyötyä, ja osa valinnoista on silti piilotettu ohjaimen Options-napin taakse. Oi, missä olet perinteinen alkuvalikko?

Kolmas kerta toden sanoo

Kun japanilaiseen ulkokuoreen tottuu ja turtuu, pinnan alta kurkistaa pätevä urheilutitteli. Yksinpelin puolelta on helppoa ja kannattavaa aloittaa harjoittelu, jonka jälkeen tie vie sulavasti varsinaisen pihvin – verkkopelin – äärelle. Alkupuolen turnaukset eivät tarjoa liikaa haastetta, vaan yhdeksän reiän turneet opastavat golfin perusasioiden pariin. Mailapojan kassissa on kaikki perinteiset puu- ja rautamailat putteria unohtamatta. Onnistuneista lyönneistä palkitaan mailakohtasilla kokemuspisteillä ja parannuksilla, joiden ansiosta lyönnit saavat lisää kantavuutta sekä tarkkuutta. Lyöminen tapahtuu suoraviivaisesti kolmella painalluksella.

Ensimmäinen käynnistää lyönnin, toinen määrittää voimakkuuden ja kolmas tarkkuuden. Näistä viimeinen on ehdottomasti tärkein, koska reaktiotestin ryssiminen johtaa yleensä ikäviin lopputuloksiin pallon lentäessä ulos väylältä läheiseen hiekkaesteeseen. Ennakointi tai myöhästyminen määrittävät lähteekö peliväline liikaa vasempaan vaiko oikeaan. Pahimmillaan maila kyntää nurmesta palan pois, jolloin huitaisu johtaa vain muutaman metrin etenemiseen. Lisäksi lyöntiin voi lisätä esimerkiksi takakierrettä painamalla ristiohjaimen nuolta alaspäin osuman hetkellä. Kaiken kaikkiaan perusmekaniikat ovat toimivat ja tarjoavat tarpeeksi vaihtoehtoja, että pelaaminen on mielekästä.

Jotta kaikilla olisi hauskaa, Everybody’s Golf ei ota golfia liian vakavasti. Erilaisia reikäkuppeja on useita niin koon kuin ominaisuuksien puolesta. Isompaan aukkoon osuu loogisesti helpommin, varsinkin jos pyörremyrsky imee pallon sisuksiinsa tehokkaalla voimalla. Erikoismailoja ja muita avusteita kertyy myös taskuun onnistumisien myötä. Viheriöllä vietetty aika palkitaan vähintään perusmailojen statsien nousulla. Perusmatsien kerryttämä kokemus avaa lisäksi yksi vastaan yksi -haasteita tekoälyn kontrolloimia hahmoja vastaan. Kolme päänahkaa sen sijaan nostaa pelaajan tasolta seuraavalle. Harmillisesti kokemuspisteitä saa kerätä pidemmän kaavan kautta, ja homma alkaa tuntua tovin jälkeen toistolta. Onneksi tarjolla on myös oikeita ihmisvastuksia.

Verkot vesille

Siinä missä golfin ohella voi myös kalastella, todelliset haasteet löytyvät verkon puolelta. Pari eri pelimuotoa takaa hauskanpitoa pitkäksi aikaa. Avoimille kentille voi mennä pelailemaan päivän parhaita tuloksia vastaan, kun taas Turf War -pelimuodossa kaksi maksimissaan viiden hengen joukkuetta kisaa pisteistä toisiaan vastaan. Kellon tikittäessä taustalla, joukkueiden tavoite on saada aikarajan sisällä mahdollisimman paljon par-tuloksen tai sen alle osuvia suorituksia. Homma vaatii hermohallinnan lisäksi taktikointia, sillä kentältä toiselle siirtymiseen ei ole järkevää käyttää liikaa aikaa. Yksinpelin puolelta voitettu golf-kärry antaa etulyöntiä noviiseihin.

Radalla kirmaa parhaillaan useita hahmoja loikkimassa ja kaahaamassa autoillaan. Animaation jälki on asteen verran kulmikasta, eikä muukaan ilme ole nykykonsolien parasta antia. Sahalaidat pistävät silmään, ja värikkään sarjakuvamainen visuaalinen tyyli ei omaperäisyydellä juhli. PlayStation 4 Pron omistajille on tarjolla joko parempaa resoluutiota tai sulavampaa ruudunpäivitystä. Silmäkarkin puutteesta huolimatta onnistuneen lyönnin jälkeinen kamera-ajo nostaa kummasti tunnelmaa. Everybody’s Golf luottaa pelattavuuteen ja verkkopelien sulavuuteen muun annin jäädessä toissijaiseksi.

Viheriöille viihtymään

Asteen verran karu ulkoasu ja kerta kaikkiaan kauhea äänimaailma nipistävät Everybody’s Golfin yleisfiiliksestä suurimman terän pois. Japanilaisista peleistä pitävät voivat lisätä loppuarvosanaan tähden ja he ovat varmasti kuin kotonaan Clap Hanzin teoksen parissa. Muilta yliampuva ja rasittava ulosanti vaatii todellisia hermoja. Joka tapauksessa ylisöpön kuoren alle on piilotettu toimiva ja viihdyttävä kattaus urheilulajista, jota harvemmin kotikonsoleilla pääsee kokemaan. Ikivihreä latteus "helppo oppia, vaikea hallita" kuvastaa PlayStation-yksinoikeutta osuvasti. Nimikkeen vahvuus on ehdottomasti verkon puolella tuttujen tai tuntemattomien kanssapelaajien kanssa hutkiessa.

Everybody’s Golf taiteilee ihailtavasti leppoisan tiiauksen ja vakavahenkisen kisailun välillä laittamatta kuitenkaan liian kireää myssyä päähänsä – vaikka sellaisenkin voi hahmolleen ostaa halutessaan kauppapaikalta. Ei muuta kuin aurinkoisille viheriölle albatrosseja tavoittelemaan!

Kirjaudu kommentoidaksesi