Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Haamujengin teräväpiirtotuleminen

Vasemmalla kädellä roiskittu lisenssihuttu harvoin lämmittää edes tosifanin mieltä, minkä vuoksi vanhojen julkaisujen elvyttäminen saa ihon kananlihalle. Onneksi poikkeuksiakin mahtuu joukkoon, vaikka ruusunpunaisten lasien alta on hankala erottaa ripulia kukkasilta. Iloisen yllätyksen tarjoaa Ghostbusters: The Video Game Remastered, joka paikkailee Jyrin arvosteleman alkuperäisen julkaisun sudenkuoppia roimalla kädellä.

Tarina pyyhkii vuoden 2016 elokuvan muistot unholaan ja jatkaa oikeastaan suoraan siitä mihin toinen elokuva jäi. Mukaan on saatu lähes kaikki alkuperäiset näyttelijät lukuunottamatta uransa lopettanutta Rick Moranisia.

Kultsi, päästin aaveet kaupungille riehumaan

Homma lähtee liikenteeseen Slimer-limanuljaskan karatessa toimiston tiloista, minkä seurauksena jengi päätyy keskelle hieman isompaa aavesoppaa. Muun muassa Gozer the Gozerian ja muutama muu vanha tuttu tekee näyttävän paluun. Toimintaa siivitetään tilanteeseen sopivilla iskävitseillä, jotka uppoavat ainakin pehmeämahaisiin kolmekymppisiin. Voi tätä nostalgian määrää.

Ysäririllien laskeuduttua kasvoilta hahmottuu nopeasti miten homma toimii: protonipyssy sojoon ja kaduille aaveita määräilemään. Toiminta on pitkälti leppoisaa putkijuoksua elokuvissa nähdyissä ympäristöissä.

Uudelleenjulkaisu korjaa muun muassa pitkät latausajat, mutta sen sijaan ulkoasu ei ole kokenut järisyttäviä uudistuksia. Osa välianimaatioista näyttää samalta kuin vuosia sitten, ja hahmojen liikehdintä on hieman tuskaisen näköistä. Muuten toiminta sujuu muitta mutkitta, eikä ruudunpäivitys pahemmin hidastele kiivaammankaan riehumisen aikana. Ikoninen ääniraita ei ole kärsinyt ajan saatossa ja sen avulla pelaaja upotetaan yhä syvemmälle Ghostbusters-suohon.

Älä sohi protonilla mihin sattuu

Tarina on rytmitetty hyvin noin tunnin pituisiin tehtäviin, joiden jälkeen palataan tukikohtaan virkistymään henkien aiheuttamista traumoista. Räiskintä koostuu aluksi pitkälti protonipyssyllä paukuttelusta, mutta myöhemmin kantoreppuun ilmestyy muun muassa vesipyssyä muistuttava lima-ase.

Jotkin aseet soveltuvat osaan kummituksista paremmin kuin toiset, ja astraalilaseilla skannaamalla aaveista selviää pyssykohtaisia heikkouksia. Skannaamalla saattaa bongata myös harvinaisia esineitä, joista nettoaa ison tukun rahaa. Rahalla päivitellään välineitä hieman tehokkaammiksi ja vähemmän energiaa kuluttavimmiksi, mikä tekee kummitusten metsästyksestä askeleen hauskempaa.

Varsinaisia kuteja aseisiin ei tarvitse ladata, mutta ne ylikuumenevat, jos pyssyjä käyttää liian paljon liian lyhyen ajan sisällä. Ylikuumenemista seuraillaan hahmon kyljessä olevasta mittarista, ja tarpeen tullen kanuunan pystyy itsekin viilentämään. Mittaria on ajoittain taistelun tiimellyksessä hankala seurata, mutta se ei varsinaisesti häiritse toimintaa.

Who you gonna rimpauttaa?

Aaveita vastaan taistelu on yllättävän helppoa, eikä kuolemisesta ole tietoakaan fiksun tekoälyn rientäessä hätiin. Tietokonehahmot toimittavat virkaansa hyvin vaikka puuhailevatkin välillä omiaan. Läheltä piti -tilanteet ovat silti lopulta todella harvassa. Haasteen puute kannustaa seuraamaan tarinaa intensiivisemmin.

Jyri antoi muutaman poikkisanan edellisen version moninpelistä, joka on nyt päätetty jättää kokonaan pois. Kieltämättä ehkä ihan hyvä veto, vaikka netin välityksellä toimiva yhteistyöpeli olisi ollut hauskaa. Kokonaisuutena Ghostbusters: The Video Game Remastered on todella oiva jatkumo elokuvasarjalle. Paul Feigin ohjaamaa Ghostbusters-uudelleenbrändäysyritystä ei voi edes mainita samassa lauseessa.

Toim. Huom. Moninpeli on tulossa myös Remasterediin päivityksessä. Tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu.

Kirjaudu kommentoidaksesi