Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Uniikki "viiden tähden" elämys

Lentosimulaattori, jossa istutaan matkustajan paikalla. Kuulostaa mielenkiintoiselta, eikö? Onhan se. Tavallaan.

Kiinnittäkää turvavyöt

Airplane Mode muistuttaa enemmän interaktiivista elokuvaa kuin peliä. Siinä ei tehdä muuta kuin istutaan lentokoneen kyydissä ja yritetään kuluttaa aikaa, aivan kuten oikeallakin lennolla. Erona vain on se, että oikeassa elämässä koneella pääsee johonkin uuteen paikkaan, ja onhan toki aina olemassa se pieni jännitys, joka siivekkäällä putkulalla lentämiseen liittyy.

Kaksi lentovaihtoehtoa tarjoavat ratkiriemukasta ajanvietettä joko noin kahdeksi tai viideksi tunniksi. Harmittavasti lento starttaa rullauksesta, joten lentokentän ihmeelliseen maailmaan ei pääse tutustumaan.

Lentokorkeudessa

Aikaansa voi kuluttaa ihmettelemällä robotin näköisiä kanssamatkustajia, piirtämällä, kuuntelemalla musiikkia, pasianssin parissa, katsomalla jonkun kolmesta ikivanhasta elokuvasta, tuijottamalla kissakuvia puhelimesta, juomalla kunnon kännin tai vaikkapa lukemalla kirjaa. Tietysti mukana on myös lentoyhtiön oma lehti, joka sisältää mielenkiintoisia artikkeleita matkakohteista ja hieman muustakin. Edessä olevaan penkkiin kiinnitetty viihdekeskus tarjoaa jopa mahdollisuuden jutella muille kanssamatkustajille, mutta ilmeisesti lentokone on täynnä juroja suomalaisia, sillä juttuseuraa on vaikea löytää.

Meininki on siinä mielessä realistista, että turvaohjeet pitäisi lukea tai kuunnella ennen lentoon lähtöä, ja joskus odotellaan kiitotiellä lähtövuoroa. Lentohenkilökunta tulee jopa huomauttamaan avonaisesta turvavyöstä, mutta heidät saa hiljaiseksi klikkaamalla nenästä. Turvavyötä ei siis tarvitse virtuaalilennolla pitää. Virtuaalisesta kymppikerhosta on turha haaveilla, sillä omalta paikalta ei voi poistua.

Pientä turbulenssia

Tekemistä riittää joksikin aikaa, mutta teoksen mielenkiintoisinta antia on bugien ja omituisuuksien valtava määrä. Muut kanssamatkustajat katsovat normaalisti elokuvaa, mutta vieressä matkustava henkilö tuijottaa pelkkiä alkutekstejä ja tökkii välillä näyttöä täysin ilmeettömästi. Hän ei häiriinny edes nousuhumalaisesta suomalaisesta, joka napsii vieressä kuvia kaikesta, mihin vain pää taipuu. Edes kynällä poskeen tökkiminen ei saa reaktiota aikaan.

Virtuaalisesta kymppikerhosta on turha haaveilla, sillä omalta paikalta ei voi poistua.

Bugit eivät ole pelkästään hauskoja. Pelistä ei esimerkiksi tunnu pääsevän pois muuten kuin pakottamalla lopetus Windowsin komennolla. Kännykän käyttöliittymään sidottu päävalikko ei yleensä toimi ollenkaan. Koko puhelin menee helposti juntturaan tai katoaa kokonaan, jolloin sen hienot ominaisuudet jäävät käyttämättä. Näin kävi useita kertoja, enkä vieläkään tiedä, minkälaista musiikkia luuriin on ladattu. Uuden päivityksen mukana tullut virtuaalilemmikkikin jäi kokeilematta.

Lentokoneen äänimaailma tavoitetaan periaatteessa, mutta kone ei kuulosta kovinkaan aidolta. Moottorit kyllä suhisevat ja murisevat, mutta äänet saattavat välillä pätkäistä tai kadota kokonaan. Sieltä täältä matkustamosta kuluu mutinaa ja puhetta, mutta hyvin monesti äänet vain jumittavat. Tulipahan todettua, että Väiski Vemmelsäären tunnusmusiikki ei sovi kovin hyvin mustavalkoiseen elokuvaan. Grafiikoista voisi mainita sen verran, että kyllä, nekin pelissä ovat.

Mahalasku

Yritin parhaani. Tein peliluolaani epämukavan penkin, jotta saisin aidon jäykistymisen asteen lennon päätyttyä. Rakensin vessaani lisäseinät saadakseni autenttisen ahtaan tunnelman. Otin nenästä kiinni ja vedin henkeä sisään päin saadakseni korvani lukkoon. Ostin kaupasta surkean einesaterian ja söin sen puolilämpimänä tarjottimelta. Viskelin matkalaukkuani pitkin pihaa saadakseni sen mahdollisimman kärsineen näköiseksi.

Kaiken tämän jälkeenkään en päässyt täysin siihen lentomatkustamisen tunnelmaan, jota teos eittämättä tavoittelee. Kaksi oleellisen tärkeää lentomatkustamiseen liittyvää seikkaa jää nimittäin puuttumaan. Olisin halunnut astua ulos kentältä ja tuntea ilman kasvoillani sekä uuden maan tuoksun nenässäni. Mutta ennen kaikkea: missä on se edessäni istuva idiootti, joka päättää kysymättä laskea penkkinsä selkänojan syliini?

Pelinä Airplane Mode ei bugien ja viimeistelemättömyyden vuoksi ansaitse kuin yhden tähden. Kokemuksena se on kuitenkin täysien pisteiden arvoinen jo pelkästään hyvien naurujen vuoksi.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi