Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Jo ammoiselta 90-luvulta tuttu Bubsy-ilves saa vastoin kaikkia odotuksia upouuden kolmiulotteisen seikkailunsa. Lopputulos ei ole virheetön, mutta silti suorastaan yllättävän hyvä, etenkin historiaansa nähden!

Voihan Bubsy. "Ysäri" oli sellaista aikaa, ettei yksikään pelikonsolin omistanut räkänokka voinut välttyä maskottiloikinnoilta tyystin. On erittäin suuri todennäköisyys, että jos olet samaa ikäluokkaa kuin minä, sinua on viihdyttänyt esimerkiksi Sonic-siili, Zool, Crash Bandicoot, Spyro, Croc, Gex-lisko tai Zero Kamikaze -orava. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta eräs ilves oli minun kaveripiirissäni monille yllättävän tuttu siihen nähden, miten keskinkertainen ja paikoin melko ärsyttäväkin teos on oikeasti kyseessä.

Tästä päästäänkin Bubsyyn, huutomerkki-paitaa pitävään punaiseen ilvekseen, joka laukoi jatkuvalla syötöllä näsäviisaita sutkautuksia. Emulaattorin voimin tehty nostalgiatrippi sarjan juurille paljasti, miten jo ensimmäinen seikkailu eli koko nimeltään Bubsy in Claws Encounters of the Furred Kind on alkuun mukiinmenevä loikkailu, joka paljastuu nopeasti varsin sokkeloiseksi ja rasittavaksi tapaukseksi. Muita seikkailuita en sitten testannutkaan, joskin ensimmäiselle PlayStationille Euroopassa vuonna 1997 julkaistu Bubsy 3D: Furbitten Planet jätti aikoinaan syvät traumat. Kyseinen nimike oli niin legendaarisen huono, että se käytännössä tappoi pelisarjan siihen paikkaan pitkäksi ajaksi.

Itsetietoinen ilves rikkoo neljättä seinää.

Hahmo kuitenkin onnistui tekemään paluun parinkin eri kaksiulotteisen teoksen voimin 2010-luvun lopulla. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, on viime vuonna ilmestynyt Bubsy in: The Purrfect Collection käytännössä paras tapa kokea kivikkoinen sarja, jo ansiokkaan dokumenttiosion ansiosta. Lisäksi Bubsy 3D:tä voi oikeasti pelata sellaisessa muodossa, joka ei aiheuta painajaisia. Uskomatonta kyllä, ilveskissamme elää siis tällä hetkellä jonkinasteista renessanssia, sillä nyt vuorossa on kokonaan uusi, nimestään huolimatta kolmiulotteinen seikkailu Bubsy 4D.

Jos joku nyt miettii, onko Bubsy edelleen yhtä ärsyttävä kuin aina ennenkin, vastaus ei ole täysin yksiselitteinen.

MÄÄÄ valtaan maailman!

Bubsy 4D:n tarina ei varmaankaan tule voittamaan mitään palkintoja, mutta sen verran häröä meno on, että se toimii hyvänä perustana tasoloikalle. Bubsyn arkkiviholliset eli villasta pakkomielteiset Wooliet ovat varastaneet kaikki maapallon lampaat. Määkijät kuitenkin pääsevät irti vangitsijansa ikeestä ja palaavat Bubsyn ja kumppaneiden "iloksi" murhanhimoisina BaaBotteina. Päkäpäät ottavat kaiken kukkuraksi Woolie-teknologian voimaannuttamina ilveksemme perheineen tähtäimeensä, sillä karvakorvien hoteista löytyy jotain superarvokasta – nimittäin myyttinen kultainen talja. Kaiken kukkuraksi villarobotit onnistuvat tämän nyysimään, joten eihän siinä auta muu kuin lähteä perässä avaruuteen!

"KÄÄÄK!"

Jos joku nyt miettii, onko Bubsy edelleen yhtä ärsyttävä kuin aina ennenkin, vastaus ei ole täysin yksiselitteinen – hieman yllättäenkin. Kyllä, Bubsyn persoonallisuus on edelleen keskiössä, mutta jatkuvan näsäviisastelun sijaan ilveksen sanasalaattia on hillitty parempaan suuntaan. Mukana on yhä runsaasti kissa-aiheisia vitsejä ja sanaleikkejä sekä tietenkin kosolti neljännen seinän rikkomista, mutta onneksi Bubsy tuntuu nyt enemmän oikealta hahmolta kuin myötistä aiheuttavalta sutkauttelukoneelta. Toisaalta taas huumori on tunnetusti vaikea laji, ja omaan makuuni läpät osuvat maaliinsa vaihtelevalla menestyksellä. Sitä kuitenkin arvostan, että 4D tiedostaa hienosti kivikkoisen historiansa, joten viittauksia on luvassa aiempia osia pelanneille enemmän kuin riittävästi.

Seikkailu starttaa lankakerämaailmasta, mistäs muualtakaan.

Tyyliltään askarteluteemaisten kenttien rakenne on usein varsin kekseliäs. Sarjakuvamainen grafiikka puolestaan vaatii alkuun hiukan totuttelua, sillä teosta vaivaa mielestäni lievä suhjuisuus korkeasta resoluutiosta huolimatta. Visuaalisia bugeja esiintyy myös siellä täällä, joten korjattavaakin vielä riittäisi. Fat Bardin (Smite, Brawlhalla) säveltämä musiikki puolestaan yhdistelee paljon erilaisia tyylejä aina (liian) levottomasta pilipalijazzista svengaaviin ja leudompiin biiseihin, joten luritustenkin laatua vaivaa lievä epätasaisuus. Kaiken kukkuraksi kappaleet vaihtuvat alkuun vähän turhan harvakseltaan, sillä kahdella ensimmäisellä, viisi kenttää kattavalla maailmalla on ainoastaan yksi teemabiisi. Kolmannessa eli viimeisessä maailmassa sävellyskynä onneksi piristyy, minkä lisäksi bosseilla on aina oma melodiansa. Ääninäyttelyä taas kuullaan Bubsya itseään ja joitain satunnaishuudahduksia lukuun ottamatta lähinnä vain maailmojen välissä.

Kotialuksella on mahdollista ostaa sukulaisilta uusia kykyjä sekä vaatteita.

Mielenkiintoisena kuriositeettina vihollisääntelijöinä kuullaan useampaa eri YouTube-persoonaa, kuten John Riggsiä, Jim "Caddicarus" Caddickia sekä Vinny Vinesaucea. Bubsya itseään näyttelee animen ja videopelien puolella pitkään työskennellyt Sean Chiplock.

Kengänkuva persuksissa.

MÄÄÄÄ hyökkään!

Pelilliseltä sykliltään Bubsy 4D edustaa hyvin perinteistä keräilyyn pohjautuvaa tasoloikkaa, joissa kentät ovat laajoja ja suhteellisen avoimia. Jokaisessa kentässä on kerättävänä 150 lankapalleroa sekä pohjapiirustus, joista kumpaistakin voi käyttää valuuttana omalla kotialuksella. Palleroilla ostetaan pelattavuuteen vaikuttamatonta kosmetiikkaa, kun taas raapusteluilla voi hankkia uusia, loikkailua helpottavia liikkeitä. Bubsyn kaverit ja perheenjäsenet ovat myös eri puolilla kenttää joko antamassa pieniä vihjeitä (harvakseltaan) tai palauttelemassa häntä muuten vain maan pinnalle. Onkin hieman harmi, että perhe jää seikkailussa melko mitättömään rooliin – pelkän jubailun sijaan heiltä olisi voinut ottaa vastaan esimerkiksi pieniä lisätehtäviä.

Välillä mennään pyllyliukua!

Sitten seuraa Bubsy 4D:n ylivoimaisesti suurin yllätys, eli harvinaisen laaja liikekavalkadi! Ilveskissa pystyy nimittäin hyppimään, liitelemään, spurttaamaan, kiipeämään kynsillään seiniä pitkin sekä pomppaamaan hakeutuvalla hyökkäyksellä vihollisten päälle. Uutuutena Bubsy voi pöyhistyä silmänräpäyksessä isoksi karvapalloksi ja kieriskellä esimerkiksi kouruja pitkin huimaa vauhtia. Liikkeitä ei ole rajattu vain tietyille alueille, vaan esimerkiksi pallona voi pyöriä vaikka koko ajan, jos siltä tuntuu. Erityisen hauskaa on kikkojen yhdistely, jonka ansiosta varsinainen tasoloikka tuntuu varsin tyydyttävältä. Liikekavalkadiin tottuminen toki ottaa oman aikansa, mutta nämä käydään ansiokkaasti läpi opiskeluun omistetussa tutoriaalissa.

Kuolinanimaatiot ovat hauskoja. Tämäkin on kuin suoraan Kelju K. Kojootista.

Valtaosan ajasta kenttäsuunnittelu sallii pelaajan käyttävän temppuja hyvin vapaalla kädellä, mikä oli jopa pienimuotoinen yllätys positiivisessa mielessä. "Neliulotteisuus" puolestaan edustaa kolmiulotteisten maailmojen ohella niin ajoittaisia ylhäältä kuin sivusta päin kuvattuja segmenttejä. Kehittäjästudio Fabraz ottaa mielestäni hyvin huomioon myös kontrolleihin harjaantumisen, sillä vaikeustaso kasvaa seikkailun edetessä juuri sopivasti. Tasoloikkien pomotaisteluja monet pitävät yleisellä tasolla omina arkkivihollisinaan, mutta tässä pelissä nekin olivat enimmäkseen varsin hauskoja, ja toivat seikkailuun mukavaa vaihtelua. Lisäksi kehittäjät ovat lisänneet jokaiseen kenttään aikarajamitalin, ja onkin pakko arvostaa devaajien kaukonäköisyyttä – kentät kun sopivat yhtä hyvin huolelliseen nuohoamiseen sekä vauhtijuoksuun.

Atari toimii tämän teoksen julkaisijana ja se näkyy. Harmi vain, etten bongannut Atari Jaguar -romua mistään!

Kaiken "posin" keskellä on kuitenkin todettava, että Bubsy 4D tuntuu valitettavasti vähän viimeistelemättömältä. Erityisesti vihollisten rooli seikkailussa ihmetyttää, sillä nyt niitä on varsin vähän eikä niistä käytännössä ole oikein missään vaiheessa mitään vaaraa. Ja kyllä, sama homma on esimerkiksi Yooka-Replayleessa, mutta Playtonicin maskottihyppely kompensoi helppoja vihollisia niiden määrällä sekä kentissä olevalla variaatiolla, jota taas Bubsyssa ei juurikaan ole. Lisäksi kontrollien lievä kiikkeryys ärsyttää paikka paikoin aika paljonkin, ja pidempää miinusta edustavat puolestaan muutamat ärsyttävät bugit, kuten lattiasta tai seinästä läpi tipahtaminen, tiukkoihin paikkoihin jumiin jääminen sekä kameran ajoittainen sekoileminen.

Tämä ei ole diskolattia, vaikka siltä vähän näyttääkin.

MÄÄÄÄÄ tein comebackin!

Noin 6–8 tuntia elämästä nappaava Bubsy 4D on kyllä omituinen tapaus. Ensinnäkään kukaan ei takuuvarmasti toivonut sarjan paluuta, ja se joka näin väittää niin valehtelee! Noh, leikki leikkinä – niin vain se onnistuu heittämällä olemaan Bubsy-peli parhaasta päästä, vaikkei rima nyt erityisen korkealla ollutkaan. Muihin genreläisiinsä verrattuna se on hauska ja kekseliäs, mutta turhan lyhyt tasoloikka, joka nousee hyppelytaivaan keskitason yläpuolelle erityisesti kunnianhimoisten mekaniikoidensa sekä mainion kenttäsuunnittelunsa ansiosta. Harmi vain, että hyvämaineisena indieloikintojen kehittäjänä tunnettu Fabraz kompastelee hiukan tekniikan sekä pelillisten aspektien kanssa.

Bubsy tiedostaa oman rajallisuutensa.

Käytännössä Bubsy 4D olisi kolmen ja puolen tähden arvoinen tasohyppely, mutta mainitut murheet nakersivat allekirjoittaneen mieltä sen verran paljon, että arvosana pyöristyy tällä kertaa alaspäin. Tästä huolimatta ilveksen ansiokasta paluuta ei kannata kuitata silmien pyörittelyllä, sillä teos kustantaa eri alustoilla vajaat 20 euroa. Fabrazin historian huomioon ottaen voidaan myös olettaa, että bugit liiskataan tulevien päivitysten myötä aikanaan, ja mielelläni näkisin heiltä tulevaisuudessa lisääkin Bubsya.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi