Kun ensimmäisen kerran lykkäsin Super Mario Galaxyn pelilevyn joululahjapaketista paljastuneen Wiin sisuksiin ja painoin käynnistä-nappia, osasin odottaa vain ja ainoastaan erinomaista tekelettä. Mario huusi pelinsä nimen suorastaan huvittavan pirteällä äänellä ja minä puristin Wii-ohjaimia innokkaasti käsissäni, valmiina ottamaan selvää täyttäisikö putkimiehen uusin puoliakaan sille asetetuista odotuksista, vai jäisikö se niin monen muun pitkään ja hartaasti varrotun pelin tapaan pieneksi pettymykseksi.

Hyvä peli, mutta parin Super Mario 64:n kaltaista laajempaa, tähtien keruujärjestykseltään vapaata kenttää jäin kovasti kaipamaan. Ohjaus on todella napakka, mutta valitettavasti kamerasta ei voi samaa sanoa. Kuvakulman vapaan kääntelyn "luksusta" ei tarjottu kuin aniharvoin, vaikka sille olisi ollut hyvin usein tarvetta. Uimisen kanssa tämä korostuu pahiten.

Galaxy on audiovisuaalisuudessaan ja pelattavuudessaan Wiin ehdotonta kärkeä. Sunshinessä oli ehkä jossain määrin tylsät ympäristöt, mutta Super Mario Galaxy vie pelaajan avaruuteen. Mariolla siis pompitaan ainutlaatuisesti eri kokoisilla ja muotoisilla planetoideilla. Vallankumouksellinen peli.

Mario Galaxyn planeettahyppyseikkailu on ensimmäinen hyvä pääsarjan Mario-peli kotikonsolilla 15 vuoteen, Super Mario Worldin jälkeen. Super Mario Galaxy korjaa monia Mario 64:n ja Mario Sunshinen epäonnistumisia, ja aivan uudella innolla suunnitellut pelimaailmat saavat useimmissa tapauksissa pelaajankin myhäilemään. Mukaan mahtuu myös joitakin epäonnistumisia ja muutama bugi, ja Bowser/mini-Bowser-taisteluihin olisi kaivattu enemmän vaihtelua.