Pilvi, eli jonkun toisen tietokone?
"Pilvi" on hankala termi, koska se voi tarkoittaa niin monta asiaa. Käsitteen ymmärtämiseksi kannattaa lähteä historiasta.
Kun World Wide Web alkoi muotoutua joskus 90-luvulla, jokainen sivusto pyöri omalla fyysisellä koneellaan, jolla oli oma prosessori, muisti ja kovalevyt. Käyttäjämäärien kasvaessa yksi palvelin ei enää välttämättä pystynyt käsittelemään kaikkea liikennettä, joten sivustoa pyörittävien koneiden määrää kasvatettiin ja erilaiset kuormantasausratkaisut osasivat ohjata sisään tulevan pyynnön sille koneelle, jolla oli eniten vapaata kapasiteettia.
Prosessorien ja verkkolaitteiden suorituskyky kuitenkin kasvoi jatkuvasti, ja pian oltiin tilanteessa, jossa yksi kone pystyikin hanskaamaan useita sivustoja, jolloin ruvettiin puhumaan virtuaalipalvelimista. Fyysisellä palvelinkoneella pyöri loogisesti useita loogisia koneita, joita pystyi hallinnoimaan toisistaan lähes täysin riippumattomasti. (Kuriositeettina: KonsoliFIN pyörii juuri tällaisella virtuaalisella palvelimella.) Resurssit saatiin siis otettua hyötykäyttöön.
Monimutkaiset ja maailmanlaajuisesti pyörivät sivustot yhdistelevät maantieteellistä hajauttamista ja virtuaalikoneita, mutta pitkään sivuston tekninen hallinta vaati kustannus- ja kapasiteettilaskentaa, jotta laskutus pysyy kurissa mutta sivut eivät tukehdu kuorman alle. Pullonkaulana on joskus laskentakyky, joskus käyttömuisti, joskus kaistan tukkeutuminen. Sivustoja profiloimalla oli mahdollista löytää optimaalinen kombo.
Sukkela ja häikäilemätön markkinoija voi ottaa minkä tahansa edellä mainituista komponenteista, paketoida sen kivoihin kääreisiin ja alkaa kutsua sitä "pilveksi". Mutta tällainen on sumutusta. Todellisuudessa pilvestä kannattaa puhua vasta, kun tarjotaan kaikkea edellä kuvattua ja vähän muutakin.
Käyrä menee ylös ja käyrä menee alas
Pilven tärkein etu on se, että se vähentää tarvetta varautua etukäteen kapasiteettitarpeen nopeisiin muutoksiin. Jos esimerkiksi hypoteettinen sivusto FinsuliKON osaisi varautua siihen, että hypoteettinen hittituote Häppäsvärkki 5 räjäyttää kävijämäärät tappiin, voisi järjestelmävastaava suunnitella alustan siten, että yhden palvelimen kuormituksen noustessa tietyn kynnyksen yli rinnalle otetaan toinen palvelin ja edesmenneen rokkarin sanoin "the show must go on".
FinsuliKONin tosielämän vastine kuitenkin pyörii virtuaalipalvelimella, ei oikeassa pilvessä, joten se tukehtui, kun jengi epätoivoisesti haki tietoa siitä, mistä Häppäsvärkki 5:n tosielämän vastineen voisi ostaa nyt just heti.
Vähintään yhtä tärkeää kustannustietoiselle IT-johtajalle on se, että pilven ansiosta äkillisen ruuhkahuipun tasoittumisen jälkeen hetkeksi käyntiin potkaistut palvelimet voidaan ottaa pois käytöstä, jolloin niistä ei tarvitse maksaa enempää.
Teknisesti valveutuneelle jantterille pilvi siis on juuri tällainen "Infrastructure as a Service" eli IaaS: käytännössä rajoittamaton määrä palvelimia sekä työkalut, joilla kapasiteetti voidaan automaattisesti sopeuttaa tarpeeseen.
Pilvipalvelut (muualla kuin Amsterdamissa)
Arkikielessä pilveä pudotellaan kuitenkin vapaammin. Kun lataat ottamasi valokuvan Dropboxiin, käytät pilvitallennusta. Kun luet sähköposteja Gmailissa, käytät pilvisähköpostia. Kun editoit laskentataulukkoa Office 365:n web-Excelissä, käytät pilvitoimisto-ohjelmistoa. Netflixin TV-sarjoja ja Spotifyn musiikkikirjastoja virtautetaan omille laitteille pilvestä. Ylipäätään kaikki sellainen toiminta, jossa kännykällä tai tietokoneella pyörivä sovellus toimii lähes kokonaan verkossa ajettavan laskennan tai siellä sijaitsevan sisällön varassa, on pilvipalveluiden hyödyntämistä.
Videopeliskenessä pilvellä on omat käyttötarkoituksensa. Moninpelejä koordinoivat palvelimet on nykyään järkevintä asentaa suoraan pilveen, koska niiden käyttöä on vaikea ennustaa. Lisäksi palvelinten kannattaa vasteajan minimoimiseksi olla mahdollisimman lähellä pelaajia. Onneksi kaikilla IaaS-palveluntarjoajilla onkin jo konesaleja lähes joka mantereella. (Etelämanner ei ilmeisesti ole kovin tuottoisa markkina-alue, sillä pingviinit jättävät usein laskunsa maksamatta.)
Uudemmat konsolit osaavat enemmän tai vähemmän saumattomasti siirtää pelitallennuksia pilveen ja varsinkin PS Now'n, Stadian ja xCloudin myötä massatkin ovat alkaneet ymmärtää pelisuoratoiston päälle. Kaikki nämä ovat siis "pilveä", mutta samalla ne kaikki ovat ihan eri asioita.
Ja minun pitäisi olla kiinnostunut, koska...?
No miksi tavallisen tallaajaan, pelihessun tai foorumisoturin pitäisi olla kiinnostunut pilvestä? Lyhyesti: ei oikeastaan mistään syystä. Pilvi on lopulta kuitenkin vain yksi tapa tarjota laskentakapasiteettia erilaisille palveluille. Jos haluan viedä Ratchet & Clank -tallennuksen pilveen, mutta oikeasti se jemmattaisiin jollekin modeemin päässä kammoittavia ääniä päästelevälle hämähäkinseittien verhoamalle 386:lle, niin käytännössä tämä ei näytä minulle yhtään sen erilaisemmalta kuin moderneimman Azure Blob Storagen hyödyntäminen.
Pilvi on hieno markkinointi-innovaatio, jolla CTO:t ja CIO:t mehustelevat, josta full stack developerit kärsivät ja jonka merkitys kuluttajalle on kiteytettävissä kolmeen kirjaimeen. Meh.
