Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Alkuperäiskansojen tarinoita venäläisittäin

Venäläiset pelit ovat maan kokoon nähden suhteellinen harvinainen kokemus. Samoin ovat myös alkuperäiskansojen tarinoita käsittelevät teokset. Uralvuorten kupeesta, Perm-kaupungin laidalta ponnistava Morteshka-studio yhdistää molemmat harvinaisuudet The Moosemanin muodossa.

Sivistävä matka menneisyyteen

Itänaapurimme kansantaruja kertova The Mooseman koskettaa myös Suomea, sillä suomalais-ugrilaisessa tarinassa on mukana myös saamelaisia vivahteita. Pelaaja omaksuu kaksiulotteisessa matkassa shamaanimaisen, luonnonläheisen roolin. Ikuisuuksia sitten Yen-niminen jumala loi uskomusten mukaan maailman munankuoresta. Lopputuloksena oli kolme eri maapallon tasoa: ala-, keski- ja ylämaailma. Kuolleiden henget päätyvät pohjalle, ihmiset ja eläimet asuttavat keskitasoa ja korkeuksia hallitsevat ikiaikaiset jumalat. Pelaajan kontrolloimalla Mooseman-hahmolla on kyky nähdä, mitä tavalliset kuolevaiset eivät – joten matka läpi henkimaailmojen on samaan aikaan pelottava ja opettava.

Teoksen taiteellinen ja kulttuurillinen kädenjälki on ajoittain ihailtavaa. Kertomuksen entisajan uskomuksista ja luonnonläheisistä jumalhahmoista ovat kiehtovia, vaikka tarkempia yksityiskohtia tarustosta joutuu koluamaan epäkäytännöllisistä ja jopa bugisista valikoista. Pääkielenä toimii uskottavasti venäjä. Autenttinen audiopuoli täydentyy todella tunnelmallisella visuaalisella annilla. Värikkäät ja mielikuvitukselliset ympäristöt elävät omaa elämäänsä taustalla pelaajan kävellessä läpi maailmojen.

Maalla, merellä ja ilmassa

Pelillinen anti sen sijaan on hyvin köykäinen ja kömpelö. The Moosemania voisi kuvailla sivustapäin kuvatuksi kävelysimulaattoriksi, jota on höystetty muutamilla pulmilla. Pääasiassa hahmo vaeltaa oikealle tasaisen varmaa tahtia kohdaten välillä yksinkertaisia vastuksia sekä esteitä. Poppamies näkee enemmän kuin normaalit kuolevaiset. Syvän kuopan päälle muodostuukin silta perspektiiviä vaihtamalla, tai vihaista karhua kannattaa mennä piiloon eri ulottuvuuden luomaan salapaikkaan.

Vedenpinnan alapuolella pakoillaan teräväleukaista haukea, ilmassa väistellään ukkospilviä. Kontrollit ovat kiikkerät, ja tavoite välillä epäselvä, joten muutamat kohtaukset saakin taistella läpi yrityksen ja erehdyksen kautta. Turhautuminen on vallitseva tunne toiminnallisissa kohtauksissa.

Pisteet aiheesta

Kaiken kaikkiaan aiemmin PC:llä ja iOS-laitteilla julkaistu The Mooseman on ristiriitainen kokemus. Teos käsittelee mielenkiintoista ja historiallisesti merkittävää aihetta, mutta sen viesti hukkuu kankean pelattavuuden kohinaan. Tunnelmallinen matka ei ole pitkä, joten muutamat turhautumiset eivät estä läpäisyä. Palkintona pelaaja pääsee ihastelemaan kauniiden maisemien lisäksi itänaapurimme vuosisatoja vanhaa kansanperinnettä. The Mooseman on kuin museovisiitti – vähän tylsä mutta tarpeellinen.

Kirjaudu kommentoidaksesi