ATV: Quad Power Racing 2

Mönkijät kilpasilla

Muun muassa pohjois-amerikkalaisten nuorten aikuisten keskuudessa suosittua
mönkijöillä kilpailua on hieman harvemmin nähty videopeliksi
toteutettuna. Acclaimin extreme-urheilubrändin AKA Acclaimin alaisuudessa
markkinoille on ilmestynyt MotoGP: Ultimate Racing Technologystaan Xboxaajille
tutun brittiläisen Climaxin kehittämä ATV: Quad Power Racing
2 -ajopeli, joka pyrkii tähän markkinarakoon.

ATV-sarjan toinen osa tarjoaa pelaajilleen arcade-hengessä toteutettua
kaahailua 15 radan verran sekä temppukilpailuja lukuisilla eri temppuareenoilla.
Mukaan on myös mahdutettu 20 kuljettajaa, joista 10 lukeutuu oikeisiin
pro-tason ajajiin, ja oman kuljettajan luominen on luonnollisesti mahdollista.
Pelimuodoista löytyvät ne perinteiset harjoitusmoodit, time trialit,
pelkästään temppujen tekemiseen keskittyvät temppukilpailut,
arcadet ja maksimissaan neljää yhtäaikaista pelaajaa tukevat
eri moninpelimuodot aina kokonaisesta mestaruussarjasta temppukilpailuihin.
Näiden lisäksi mukana on erityinen haastekilpailu, jossa pelaajaa
palkitaan kultamitalin arvoisista suorituksista uusilla pro-kuljettajilla. Uramoodi
on kuitenkin koko pelin sydän, sillä sen täydellisellä läpäisemisellä
saa avattua peliin kaikki radat, parhaimmat mönkijät sekä ajettavia
ratoja ja pistesysteemejä myöten kustomoitavan oman kilpasarjan. Uran
edetessä myös oman hahmon taitopisteitä pääsee kartuttamaan.


Uramoodi on jaettu kolmeen eri taitotasoon: amateur, professional ja super
star. Pelaaja aloittaa helpoimmalta tasolta, ja mikäli suoritukset riittävät
kyseisellä tasolla ajettavan sarjan loppupisteissä kolmen parhaan
joukkoon, pääsee pelaaja siirtymään seuraavalle tasolle.
Uramoodissa menestymiseen vaaditaan muutakin kuin vain nopeutta, sillä
jo toisen tason läpäiseminen pelkillä voitoilla on mahdotonta.
Jokaisen kilpailun jälkeen pelaajaa nimittäin palkitaan sekä
sijoituksesta että kisan aikana tehdyistä tempuista.

Sormet solmussa, mönkijä pöpelikössä, vai?

Valitettavasti temppujen tekemisestä muodostuu eräs uramoodin ärsyttävimmistä
ongelmista, koska temppujen tekeminen on ehdottomasti yksi pelin heikoimmin
toteutetuista osa-alueista. Hahmo ei vastaa pelaajan käskyttämiin
temppuihin kuin ehkä 50% varmuudella, joten huippupisteiden keräämisestä,
samalla kun sijoitus pitäisi pitää aggressiivisia tekoälykuskeja
vastaan korkealla, muodostuu v-käyrää herkästi kasvattava
ominaisuus. Vaikka hahmo vastaisikin näppäiltyihin temppuihin paremmin,
ei temppusysteemi silti keräisi täysiä pisteitä. Syynä
tähän on erilaisten temppujen niukkahko määrä. Temppuja
voi jonkin verran yhdistellä toisiinsa, mutta kaikesta huolimatta systeemi
on kuin Tony Hawk's Pro Skater potenssiin miinus kymmenen. On toki ymmärrettävää,
että ajopeliin ei mitään älyttömän syvää
temppusysteemiä rakenneta, mutta ATV2:ssa temppuilua korostetaan sen toteutukseen
nähden aivan liikaa.


Muilta osin pelattavuus on tehty hyvin. Mönkijät tottelevat tattiohjausta
terävästi, eikä arcade-painotteisen ohjauksen kanssa tarvitse
tuskailla tuntikausia. Kaasun ja jarrun kaltaisten perusominaisuuksien ohella
pelaajalle tarjotaan mittari, jonka täyteen lataamalla juuri ennen hyppyriä
voidaan kasvattaa hypyn suuruutta merkittävästi. Onnistuneilla tempuilla
pelaaja kartuttaa vastaavasti turbo-mittaria, jota voi käyttää
kisan aikana tilapäiseen vauhdin lisäämiseen. Pelaaja voi myös
tylysti potkaista vierelle nousseen kilpakumppanin kumoon, mutta kannattaa pitää
mielessä, että tekoäly osaa tehdä samoin. Varsinkin aggressiivisia
vastustajia vastaan on välillä ärsyttävää, kun
tekoäly innostuu pilaamaan pelaajan kisan, vaikka kuinka rehdisti haluaisi
ajaa. Onneksi tekoälyssä on sen verran kuminauhaefektiä havaittavissa,
että hyvällä ajolla vastustajat on mahdollista kiriä kiinni
parin kaatumisen jälkeenkin. Osasyynä tähän on tietysti
se, että myös tekoäly tekee inhimillisiä ajovirheitä.

Samat radat, eri maisemat


Pelin 15 rataa sijoittuvat viiteen eri ympäristöön, jotka vaihtelevat
metsän siimeksestä rakennustyömaalle. Ratasuunnittelu on kokonaisuudessaan
varsin keskinkertaista, eikä mikään rata oikein onnistu jäämään
erityisesti mieleen. Kaikissa toistuvat ne perushyppyrityypit ja samantyyliset
mutkat, mutta enemmän tai vähemmän toisistaan poikkeaviin ympäristöihin
verhoiltuna. Joissakin radoissa on mahdollista käyttää paria
vaihtoehtoista reittiä, tosin yleensä pelaaja pidetään tiukasti
radalla ja vapaamuotoista off-road-ajoa ei valitettavasti pääse harrastamaan.
Temppuihin tarkoitetut areenat ovat nekin suhteellisen tylsiä, paria haastekilpailuissa
esiintyvää rataa lukuun ottamatta.

Ottaen huomioon, että peli on alunperin julkaistu PS2:lle, Xbox-version
grafiikka on ihan kohtuullisen mukavan näköistä. Se ei missään
nimessä ole parasta mitä Xboxilla on nähty, mutta ajaa asiansa
hyvin – varsinkin kun ruudunpäivitys pysyy sulavana. Muutamat näyttävät
tehosteet, kuten esimerkiksi jäisen tien kiilto suorastaan sokaisevan kirkkaassa
auringonpaisteessa, ovat mukava lisä muuten tasapaksuun grafiikkaan. Valitettavasti
kolikolla on aina nurja puolensa ja grafiikassa esiintyy lievää pop-uppia
horisontissa. Myös animointiin olisi voitu panostaa enemmän, sillä
varsinkin temput näyttävät jotenkin jäykiltä. Törmäilyn
seurauksena mönkijöihin tulee muutamia näkyviä vaurioita,
kun lokasuojat ynnä muut irtoilevat, mutta ne eivät vaikuta millään
lailla ajettavuuteen.


Äänipuoli ei sekään erityisemmin yllätä. Eri
musiikkikappaleita on muutamia – osa parempia, osa huonompia – ja
äänimaailma edustaa Dolby Digital -tuestaan huolimatta keskinkertaisuuden
huippua. Kilpailujen aikana äänet koostuvat pääasiassa mönkijöiden
pärinästä, taustalla pauhaavasta musiikista ja harvoista heikohkosti
toteutetuista taustaäänistä ja äänitehosteista. Ei
mitään erityisen mullistavaa ja mieltä lämmittävää
kuultavaa, mutta toisaalta suurin osa ajopeleistä kärsii samasta ongelmasta.

Yhteenveto

ATV: Quad Power Racing 2 on hyvä yritys tuoda esille ajopeleissä
hieman harvemmin esiintyvää lajia, mutta ottaen huomioon Climaxin
MotoGP:n laadun, tämä mönkijäralli on selkeä pettymys.
Peli jää kaikilta osin jotenkin pintapuoliseksi, eikä siitä
paperilla hyvältä näyttävistä ominaisuuksista huolimatta
löydy riittävästi syvyyttä jaksaakseen innostaa paria iltaa
enempää. Satunnaisesti pelattuna pelistä saa varsinkin nelinpelinä
jotain irti, mutta täyden pelin hintaa tästä äärimmäisen
keskinkertaisesta tuotoksesta ei kannata maksaa. Parempiakin ajopelejä
on tarjolla.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi

Pelin tiedot

Arvosteltu versio: 

Kiitokset arvostelukappaleesta K.E. Medialle