Bwoah, nyt ajetaan ja kovaa

F1-lisenssin omaava Codemasters tuo kilpa-ajajien ystäville tuoreen formulapelin markkinoille aikaisemmin kuin moniin vuosiin on totuttu. Parannellun graafisen ilmeen ja hiotun ura-tilan ominaisuudet ovat varmasti monen mieleen. Tarjoaako perinteinen vuosipäivitys kuitenkaan riittävästi uutta, jotta mainion F1 2018 -pelin omistavien kannattaa pukea ostoajohaalareita päälle?

Asfaltti on kuuma, autot nopeita ja renkaat sileitä. Codemastersin jokavuotinen formulapeli on ilahduttanut lajin ystäviä perinteisesti aina syksyn korvilla. Nyt julkaisu iskettiin yllättäen kesäkuulle, aivan keskelle jännittävintä kauden vaihdetta. Täysi lisenssi mahdollistaa kaikki oikean elämän tallit ja kuljettajat, sekä kalenterin kaikki radat unohtamatta tietenkään virallista tunnaria eeppisine sävellyksineen. Vaikka kyseessä ei olekaan puhdasverinen simulaattori, niin monta asiaa on tehty oikein, ja F1-glamourin voi melkein haistaa sieraimissaan. Tarjolla on jokaiselle jotakin, oli se sitten oma ura Häkkisen saappaissa, täysiä kausia eri autoilla tai liigakisoja kaveriporukassa.

Kerro oma tarinasi

F1 2019:n kulmakivi ja näkyvin osio on uratila. Aiemmasta versiosta tutut elementit kuten auton kehittäminen, haastattelut ja arvostuksen kasvattaminen ovat edelleen läsnä, mutta mukaan on ensimmäistä kertaa saatu tarinavetoisuutta. Fanien iloksi Codemasters on hyödyntänyt lisenssiään entistä laajemmin, ja tarjolla on itse kuninkuusluokan lisäksi pienempi F2-luokka. Tien ykkösiin voi siis halutessaan aloittaa alemmalta sarjatasolta, joskaan kokonaista kautta ei ole tässä tarjolla. Täysimittaisen kauden sijaan aloitteleva kuski heitetään kolmeen eri skenaarioon, jotka täytyy suorittaa kunnialla. Tiimin ja kuljettaja-akatemian valinnan jälkeen sinulle esitellään kilpailijasi, häikäilemätön Devon Butler ja tsemppaava tiimikaverisi Lukas Weber. Joudut päättämään päästätkö nopeamman tiimikaverisi ohitsesi autosi reistaillessa, toisessa kisassa taas aloitat vimmatun takaa-ajon tultuasi vaihtamaan varikolle rikkoutuneen siiven. Lopulta pääset ajamaan F2-mestaruudesta, jonka jälkeen tie F1-luokkaan luonnollisesti avautuu. Erinäiset välivideot luovat tunnelmaa kisojen välissä, mutta jäävät lopulta melko pieneksi osaksi kokonaisuudessa.

Riippumatta menestyksestäsi ennalta skriptatuissa kisoissa, pääset kauden päätteeksi valitsemaan tiimin, jossa haluat urakkasi aloittaa. Aiemmin valitulla kuljettaja-akatemialla on vaikutusta lähinnä tallin arvostukseen sinua kohtaan. Luonnollisesti toverit Butler ja Weber saapuvat kanssasi tulokkaina huipulle. Valitsemasi tiimi vaikuttaa siihen, minne nämä höyrypäät lopulta päätyvät. Vaihtoehtoisesti koko ruljanssin voi skipata, jos tämä kilpakumppanuus-teema ei nappaa. Uran voi siis aloittaa suoraan ykkösistä ilman Lukasta ja Devonia. Sinänsä heitä ei siirron jälkeen juuri näekään kuin radalla, sillä välianimaatiot loistavat poissaolollaan kaverusten muistuttaessa olemassaolostaan lähinnä agentin tarjoamien pressiklippien muodossa. Yritys pitkäjänteiseen tarinaan on hyvä, mutta jää vähän tyngäksi. Onneksi muitakin parannuksia on tarjolla tuomaan mielenkiintoa 10 kauden mittaiseen urakkaasi.

Jos lisenssiä venytettiin pienempiin luokkiin saakka, niin ehkä isoin yllätys pelintekijöiltä on sallia kuljettajasiirrot muidenkin kuskien välillä. Teoriassa siis kuljettajapakka voi mennä matkan varrella täysin uusiksi. Aikaisemmin vain pelaaja on vaihtanut tallista toiseen syrjäyttäen jomman kumman vakiokuskin tieltään. Nyt myös tekoälykuskit tuntuvat taistelevan raivokkaasti paikoistaan. Ilmeisesti suoritukset vaikuttavat bottien siirtoihin, ja hyvin pärjäävät siirtyvät kärkijoukkioihin. Tekoälyä on myös paranneltu huomattavasti tälle vuodelle, sillä AI-kuskit puolustavat sijoitustaan entistä hanakammin eivätkä ole niin lapasia ohitustilanteissa. Tämä lisättynä F2-autoihin ja tarinapohjaiseen starttiin tuo uratilan entistä ehompana esille.

Uran voi aloittaa suoraan huipulta, mutta sieltä on myös helposti tie alas

Ajamisen nautintoa

Ajomalli tuntuu samaan aikaan tutulta, mutta myös tuoreelta. Arvosteluversiota ajan pädillä, eli täysin optimimaalista kokemusta ei saada. Rattimiesten puolelta kuitenkin kuuluu iloisia kehuja, joten varovasti voin sitäkin peukuttaa. Isoimpina eroina ajamisessa paistaa silmään entisestään kasvanut pidon määrä. Toisaalta samalla viime vuodesta muuttuneet siivet ovat johtaneet siihen, että aliohjautuvuutta on havaittavissa enemmän. Totuttelun jälkeen meno kuitenkin maistuu erittäin hyvältä. Näpsäkimmät automiehet pääsevät jälleen säätämään menopelejään erittäin monipuolisesti, joskin esimerkiksi ballasti eli painojakauma ei ole enää säädettävien nappuloiden joukossa. Tämä toisaalta tuo realismia säätöihin ja ajamiseen, sillä moista vaihtoehtoa ei tuolla oikeassakaan elämässä ole enää insinööreillä tarjolla.

Ajamista harjoitteleville tarjolla on monia eri ajoapuja, jotka helpottavat urakkaa merkittävästi. Nämä voivat tulla kyseeseen varsinkin parannellun sadekelin kanssa, sillä olo on välillä kuin jäällä ajaisi. Auton käyttäytyminen tuntuu realistiselta eri tilanteissa, vaikka täydestä simulaattorista ei tosiaan voidakaan puhua. Kaikki ominaisudet ERS-järjestelmästä avattavaan takasiipeen löytyvät, joten vaikutusmahdollisuuksia kisailun aikana on. Myöskin bensansyöttöä voi hetkellisesti nostaa, jolloin vehkeistä saa pikkaisen enemmän irti. Vaikka ajotuntuma onkin erinomainen, niin tarkkana saa silti olla kuluvien ja ylikuumentuvien renkaiden kanssa. Rengaskuluma on mallinnettu realistisen tuntuisesti. Joskus paras taktiikka on ajaa viisaasti ja välttää lukkojarruja – ja voi veljet niitä kyllä näkyy.

Tuntuma vaihtuu luonnollisesti merkittävästi autoa vaihtaessa. Tuorein lisäys F2 on potkiva ja liukas ajaa, kun taas F1-autot suorastaan liimautuvat radan pintaan. Klassikkoautoista vaihtoehtoja löytyy myös ihan joka vuosikymmeneltä omine ominaisuuksineen.

Ulkokuortakin on kiillotettu

Heti ensimetreistä alkaen kiinnitin huomioita selvästi paranneltuun ulkoasuun tämän vuoden pelissä. Ero on kuin yöllä ja päivällä, ja graafisesti F1 2019 on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Valaistus, varjot ja yksityiskohdat näyttävät jo erittäin realistiselta ja ajaessa edelleen välillä joutuu haukkomaan henkeään. Valot osuvat aidon näköisesti hiilikuiden pintaan ja renkaisiin, joissa muutenkin kiiltoa on lisätty kuten tällä kaudella kisoja katsellessamme olemme huomanneet. Radan vieruksille on lisätty yksityiskohtia, jotka tuovat kokonaisuutta täydemmäksi. Visuaalisia parannuksia ovat myös kuluman esiintyminen renkaissa sekä esimerkiksi auton säätöjen näkyminen ihan silmämääräisesti. Muun muassa renkaiden kulman säätäminen näkyy tällä kertaa ajaessakin. Ennen julkaisua joitakin ruudunpäivityksen notkahduksia tuli vastaan, mutta pääasiassa kaikki rullaa mainiosti myös normi-PlayStation 4:llä.

Äänimaailma on tuttua ja turvallista. Autojen murahtelut ovat pääasiassa onnistuneet ja kuulostavat aidoilta. Vaihteiden naksumiset, renkaan lukkiutumiset ja kisainssi-Jeffin kailotus ovat kaikki tallella ja voivat hyvin. Ääniä ja kuvaa pystyy myös muokkaamaan jonkin verran, joten säätövaraa on. Muita muutoksia on tehty niin valikkorakenteeseen kuin itse ruudulla näkyviin HUDeihin. Valitettavasti copy-paste näkyy esimerkiksi animaatioissa, sillä palkintopallilla suihkuttelut ja tuuletukset ovat täydeliisiä kopioita aiemmista peleistä.

Pistähän muokaten

Kustomointia on laajennettu sitäkin. Aikaisemmin hahmon sai valita muutamasta geneerisestä ilmeettömästä ukosta, ja kypärää sai muuttaa muutamalla hassulla pohjalla. Nyt Codemasters on kuunnellut kansan toiveita ja lisännyt pelaajille enemmän vapauksia hahmon, ajovarusteiden ja jopa auton ulkoasun muuttamiseen. Samaan syssyyn luonnollisesti peliin ympättiin mikromaksuja, mutta nämä onneksi ovat hyvin pieni osa koko palettia. Tarjolla on niiden geneeristen hahmojen lisäksi enemmän kypärävaihtoehtoja, ajohanskoja ja -pukuja sekä tosiaan oma ajokki, jota verkkopeleissä voi käyttää. Moninpeliauto ei vastaa mitään oikean elämän kilpuria, vaan sen on varta vasten peliä varten suunnitellut F1-guru Ross Brawn yhteistyössä teknisen johtaja Pat Symondsin kanssa. Aivan rajaton muokkaaminen ei ole, sillä kilpuriin on tarjolla valmiita pohjia, joiden värejä voi toki vapaasti muunnella. Omien kuvioiden tai logojen lisääminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

Jokaisesta kategoriasta löytyy myös niin sanottu premium-kauppa, jossa vaihtoehtona on ostaa hieman erikoisempia kuvioita esimerkiksi PS Storen kautta. Muut kustomoinnit ovat avattavissa pelin sisäisillä krediiteillä, joita saa muun muassa online-puolelta sekä viikottaisista eventeistä.

Yhteisöllisyys ja verkkopelit esillä

Verkkopuolella ei vielä arvostelua kirjoittaessani ole kovaa liikehdintää, mutta joitakin maistiaisia sieltä on ehditty jo ottamaan. Tavoite on selvästi ollut luoda enemmän yhteisöllisyyttä ajajien kesken. Esimerkiksi eSports on saanut ihka oman osion, mistä seurata tulevia kisoja ja vaikka itsekin niihin pyrkiä hakemaan. Tämän lisäksi viikottaiset eventit tarjoavat yhdessä ajamista, missä palkintona on pelin sisäistä rahaa. Moninpelin puolelta löytyvät tutut ranked- ja kasuaali-lobbyt sekä lähiverkkomatsit.

Liigat ovat se kiinnostava osio ja tätä varten luotu pohja vaikuttaa paperilla erittäin hyvältä ja monipuoliselta. Pikaisten testien jälkeen kuitenkin totesin sen vielä olevan hieman raakile vakavempaa käyttöä varten. Toivon mukaan tila kuitenkin on tullut jäädäkseen ja kehittyy tulevina aikoina. KonsoliFINin oma F1-sarja siirtyy kuitenkin innokkaana F1 2019 peliin heti heinäkuussa, jolloin myöskin nettipuolesta saadaan kaikki mahdollinen irti.

Hyvä muttei täydellinen

Pienistä vioista ja ontohkosta "tarinasta" huolimatta F1 2019 on parasta mitä konsoleilla on F1-rintamalla tarjolla. Vaikka kyseessä on pitkälti vanhan pohjalle luotu uutukainen, niin ihan perinteisestä vuosipäivityksestäkään ei voida puhua. Täydellisestä ajopelistä ei ole kyse, mutta vahvasta ja hyvästä kylläkin. Aiempi on jo mainio, mutta kyllä tämä on evoluutio oikeaan suuntaan – eikä kehitys varmasti tähän pääty.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi