SI Games aloitti Championship Manager-sarjan jo vuonna 1992, kun sen
julkaisi pelin Amigalle ja Atari ST:lle. Yhteistyö julkaisija Eidoksen
kanssa päättyi vuonna 2004, ja jonkin asteisten sopimusriitojen jälkeen
SI Games päätti sanoutua irti sopimuksesta julkaisijansa kanssa. SI
Gamesille jäivät oikeudet pelin koodiin ja Eidosille jäi kaikki muu.
Tästä johtuen Eidos palkkasi menestyksekkäimmän sarjansa PS2-version
tekijöiksi brittiläisen Guston, kun taas SI Games sai uudeksi
julkaisijatahokseen Segan ja uuden lippulaivan nimeksi tuli Football
Manager.
Championship Manager -sarjaa ei ole koskaan aikaisemmin Playstationilla
nähtykään, joten Gustolla oli edessään erittäin haastava tehtävä
muokatessaan maailman suosituinta managerointipeliä uudelle
laitteistopohjalle. Tähän tehtävään SI Games ei koskaan lähtenyt ja
valmiin tuotoksen nähtyään syyt ovat selviä.
Jo tietokoneella
CM-sarjan pelit, etenkin viimeisimmät, olivat melkoisia muistisyöppöjä
riippuen siitä miten montaa liigaa valitsi pelattavakseen ja/tai
seurattavakseen. Jos muistia ei ollut tarpeeksi, niin esimerkiksi
seurattavien pelien tulosten saaminen ja seuraavan päivän lataaminen
kesti ikuisuuksia. CM5:ssa tätä ongelmaa ei ole, mutta muistia se syö
edelleen. Tällä kertaa on kyse kuitenkin muistista
tallennuskapasiteettina. Nimittäin PS2:n 8 megatavun muistikortista
peli haluaa itselleen noin 7.1 megaa. Pelin mukaan kuuluisi
ehdottomasti tarjous "muistikortti kaupanpäälle", mutta tämä tuskin
tulee toteutumaan.
Manageripelien Vaasan Palloseura!
Pieleen ollaan menty ja pahasti. Pelin käyttöliittymä on kuin suora
kopio SI Gamesin versiosta silloin kun he vielä kehittivät CM-sarjaa.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että käyttöjärjestelmää ei ole viilattu
PS2:lle sopivaksi. Koska peli ei grafiikalla koreile, on
tekstivalintoja ruudulla useita; päästäkseen valitsemaan alavalikosta
vaihtoehdon, osoitinta pitää parhaassa tapauksessa kuljettaa läpi
useiden vaihtoehtojen. Tekstikin on niin pirun pientä, että siitä ei
tahto kauempaa saa mitään selvää. Jos käyttöliittymä ei olisi suora
kopio PC-versiosta ja sen sovittamiseen konsolialustalle olisi nähty
edes pientä vaivaa, olisi tuotos edes hiukan omaperäisempi ja
toimivampi kokonaisuus.
Ne, jotka eivät ole aikaisemmin
CM-sarjaan tutustuneet PC:llä tai Xboxilla saattavat vierastaa peliä,
sillä se ei graafisella näyttävyydellä koreile. Pelitapahtumia voi
seurata matsin aikana joko ruudulle ilmestyvinä tilanneteksteinä tai
vaihtoehtoisesti niin ikään ylhäältä kuvatusta kaksiulotteisesta
pelikentästä. Siinä isot futaajien pelinumeroilla varustetut pallukat
potkivat pientä pistettä, joka toimittaa pallon virkaa. Tarkkaavainen
manageri huomaa tekstistä ja 2D-näkymästä miten pelaajat pärjäävät
kentällä, ja onko syytä tehdä taktiikkamuutoksia tai pelaajavaihtoja.
Valitettavasti teoreettiset taktiikat eivät toimi käytännön tasolla
lainkaan. Pelaajat roiskivat virtuaalikuulaa katsomoon ja vastustajan
maalista lauotaan sivurajalle vaikka maalivahtia ei olisi olemassakaan
ja matkaa veräjälle on puoli metriä.
Tietenkin Championship
Manageria on yksinkertaistettu siten, että PS2 selviytyy kunnialla sen
pyörittämisestä. 25:stä liigasta saa valita vain yhden. Kaikki
Maapallon suurimmat palloiluliigat ovat mukana Englannista, Italiasta
ja Espanjasta lähtien. Myös Suomi on löytyy listalta pääsarjan ja
ykkösdivarin voimin. Jokaiselle futisfriikille löytyy varmasti se oma
suosikkiseuransa. Tai sitten ei! Pelaajalistat ovat täynnä
mielikuvituspelaajia ja, vaikka vuoden 2004 rostereilla pelataankin, on
se Porin Jazz listoilla vähän liikaa.
Muuriseksi Muurisen paikalle
Kun tuleva mestarimanageri on valinnut manageroitavan joukkueensa, on
aika tutustua siihen. Kaikki on mahdollista: voit tehdä
pelaajakauppoja, säätää treenausohjelman joukkeellesi sopivaksi,
scoutata muita joukkueita analysoidaksesi niiden vahvuudet ja
heikkoudet sekä luonnollisesti parhaimmat pelaajat, jotka sopisivat
hyvin omaan tiimiisi. Voit luonnollisesti aloittaa pohjalta
tavoitteenasi nostattaa onneton rupusakki Euroopan huippuseuraksi parin
vuoden sisällä tai sitten voit jatkaa jonkin kyvykkään tiimin
peräsimessä tarkoituksenasi pärjätä yhtä hyvin.
Huonosti
joukkuettaan luotsaava manageri saa helposti seuran johtokunnan, fanien
ja jopa pelaajien vihat niskoilleen. Jos tässä tilanteessa seura potkii
virtuaalimanagerinsa pihalle, on uutta kotiseuraa vaikea löytää, sillä
kerran tahrittua mainetta on vaikea puhdistaa. Jos Mestareiden liigan
tai UEFA Cupin voittoa seuraa muutama huono vuosi ja potkut, täytyy
seuraavaksi managerin palkkaavan seuran olla todella epätoivoinen.
Voitoista manageri tunnetaan, mutta häviöistä muistetaan ikuisesti -
Eräs Suomen entinen maajoukkuevalmentaja tietää sen vallan hyvin.
Iso, koruton, karuton, mutta nopea
Gusto on kuitenkin onnistunut tekemään PS2-versiosta erittäin nopean.
Aikaisemmin tietokoneella pelin nopeus oli suoraan riippuvainen muistin
ja valittujen liigojen määrästä. Siihen pelin hyvät puolet sitten
päättyvätkin. Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin SI Games pystyisi
oman pelinsä PS2-versiossa.
Championship Manager 5:lla on myös varteenotettava kilpailija: LMA
Manager -sarja, joka ainakin graafisesti päihittää CM5:n, mutta häviää
monipuolisuudessa todella pahasti. Vaikka Gusto onkin kopioinut pelinsä
sisällön suoraan edeltäjältään, sisältää se niin paljon pelaaja- ja
joukkuekohtaisia valintoja, että heikompaa hirvittää.
Mielenkiintoiset valinnanmahdollisuudet eivät kuitenkaan auta itse
pelissä, jos taktiikoita ei noudateta edes ala-asteen liikuntatunnin
potkupallopelin vertaa. Onnistuneet ottelut ja pelaajakaupat tuovat
kuitenkin pientä tyydytystä niiden arkeen, jotka managerointipelistä
todella pitävät.
Ensikertalaisille Championship Manager 5
saattaa olla se oikea valinta ja askel muiden manageripelien maailmaan,
josta LMA Manager -sarja tai edellä mainittu Football Manager PC:lle
tuovat paremmin esille kuningas jalkapallon managerointiin liittyviä
iloja sekä suruja.
