Dave Mirra Freestyle BMX 2

Dave Mirra Freestyle BMX 2 on Acclaimin ja Full Fat Studiosin yritys rahastaa Game Boy Advancen extreme-peleistä pitäviä pelaajia. Kyseessä on häpeilemätön kopio Vicarious Vicisionsin kehittämässä Tony Hawk's Pro Skater 2:sta GBA:lla ja sama visuaalinen toteutus sekä pelattavuus on siirretty suoraan Tony Haukasta tähän Dave Mirran tähdittämään BMX-peliin. Ainoa todellinen muutos oikeastaan on skeittilaudan vaihtuminen BMX-pyörään, joten periaatteessa Freestyle BMX 2 voisikin olla Tony Hawk's Pro Skater +. Toisin kuin aiemmin arvosteltu hieman omalaatuisuutta yrittänyt Mat Hoffman's Pro BMX, Dave Mirra Freestyle BMX2 on kuitenkin erittäin hyvä peli ehkäpä juuri siitä nimenomaisesta syystä, että se käyttää hyväkseen Activisionin hyväksi havaittua Tony Hawk's-pelimoottoria täydellä teholla. Se ei yritäkään olla omaperäinen kokonaisuus, mutta onnistuu silti ilahduttamaan monella osa-alueella.

Aloitetaan kuitenkin alusta. Peli tarjoaa heti alusta lähtien 12 eri huippuluokan BMX-pyöräilijää, joista manittakoon Dave Mirra, Todd Lyons, Ryan Nyquist ja Zach Shaw. Jokaisella hahmoista on suhteellisen hyvä valikoima temppuja ja lajin ystävät tunnistavat varmasti jokaisen pyöräilijän kohdalla muutaman TV:stä tutun näyttävän liikkeen. Viisi erilaista BMX-pyörää on saatavilla ja kaikki ovat hieman erilaisia toisistaan, joskin menestys ei ole kuitenkaan kovin paljon pyörätyypistä kiinni. Kaiken tämän täydentää kahdeksan eri rataa, jotka vaihtelevat aina koulun pihoista sisähalleihin ja niistä jokainen on sopivan laaja estämään kyllästymisen iskemistä.

Graafisesti peli on erittäin näyttävä, kuten odottaa sopiikin. Tekijä Full Fat Studios on yhdessä Acclaimin kanssa todellakin puristanut kaikki tehot Game Boy Advancesta irti kääntäessään Tony Hawk 2:n GBA-version pelimoottorin sulavasti BMX-pelin tarpeita palvelemaan. Tarjolla on siis samaa tuttua kaksiulotteisia maastoja kolmiulotteisiin elementteihin yhdistelevää 3D-maailman illuusiota, jossa temppujen tekeminen onnistuu varsin saumattomasti. Temppuja tehdessä tulee huomattua myös audiovisuaalinen osa-alue, joka on musiikin osalta aika lailla keskinkertaista jälkeä. Osa pelin kappaleista käy jopa sen verran ärsyttävästi korviin, että äänet joutuu paikka paikoin kääntämään astetta verran hiljaisemmalle. Onneksi hyvin toteutettu efektipuoli korvaa musiikkiosaston aiheuttamia traumoja jonkin verran, mutta äänipuoli ei kuitenkaan missään vaiheessa käy ärsyttämään niin paljon, etteikö pelin pariin palaisi mielellään usempaakin otteeseen näyttäviä trikkejä suorittamaan. Näitä onkin saatavilla varsin tyydyttävä määrä ja temppuja voi suorittaa ristiohjaimen avustuksella useaan eri ilmansuuntaan erilaisia komboja haettaessa. Tässä kuitenkin on pelin ainoa ero Tony Haukkaan, sillä Dave Mirran fysiikkamallinnus on hieman esikuvaansa löysempi, joten se antaa helpommin anteeksi pelaajan pienet virheet. Itse pidin tästä pienestä uudistuksesta, mutta toki se myös ajoittain ärsyttää, koska pyörät kaatuvat joskus temppujen jälkeen ilman mitään näkyvää syytä. Joskus fysiikkamoottorin laiska ohjelmointi siis on hyödyksi ja joskus taas haitaksi, mutta se ei missään nimessä pilaa pelattavuutta kokonaisuutena.

Pelattavuudesta puheen ollen, kaikki Tony Hawk's Pro Skater 2:ta pelanneet ovat varmasti kuin kotonaan Acclaimin uutukaisen parissa. Muille kontrollit voivat aluksi olla hieman hukassa, mutta vapaasti ilman aikarajaa ajettavissa olevassa Freeride-moodissa voi muutaman tunnin tiukan session jälkeen hakea ohjattavuuteen uutta puhtia. Freeriden lisäksi pelin muihin moodeihin kuuluvat Proquest, Session ja 2 Player. Näistä Proquest on täysin identtinen Tony Hawk's Pro Skater 2:n uramoodin kanssa, eli kenttiä pelataan valitsemallaan hahmolla ja niissä suoritetaan erinäisiä tehtäviä (esim. "kerää 10.000 pistettä" jne.), joilla ansaitaan kehityspisteitä, joilla taas voidaan parantaa hahmojen taitotasoa. Moodin edetessä uusia kenttiä avautuu pelattavaksi muissa pelin moodeissa. Tuttua tavaraa siis kaikilla Activisionin skeittailupelin ystäville. Session-moodi on taas yksi kahden minuutin mittainen temppuiluhetki, jossa on tavoitteena vain mahdollisimman suuri pistemäärä. 2 Player-moodi on sensijaan aikamoinen pettymys ja se tuntuu lähinnä jälkikäteen hutaisten lisätyltä vedolta. Linkkikaapeli ei nimittäin ole lainkaan käytössä, vaan moninpelimoodi käsittää vain Hot Seat-moodin, jossa koko homma hoidetaan yhdellä Game Boy Advancella antamalla oman pelisession jälkeen kone kaverille. Kaksi pelattavissa olevaa moodia, Full Run (periaatteessa edelläselitetty yksinpelin Session-moodi, jossa suurimman pistemäärän saanut pelaaja voittaa) ja Star Collection (kerää tähtiä mahdollisimman nopeassa ajassa), eivät innosta pelaamaan moninpeliä hetkeä kauempaa, joten kaikki mielenkiinto siirtyykin kokonaan yksinpeliin, joka onneksi tarjoaa Proquestin avustuksella sopivan pitkäikäisen kokemuksen.

Pienistä valituksista huolimatta Dave Mirra Freestyle BMX 2 on kuitenkin erinomainen peli ja todella uskollinen esikuvalleen Tony Hawk's Pro Skater 2:lle. Se imitoi uskollisesti T. Haukan joka osa-aluetta onnistuen tällä tavalla tuomaan erittäin nautittavan ja hienon BMX-pelikokemuksen lajin ystäville sekä myös meille muille. Full Fat Studios on onnistunut käännöstehtävässään erinomaisesti ja sarjan mahdollista kolmatta osaa GBA:lla jään ainakin itse odottamaan innolla.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi