Far Cry 3: Blood Dragon

Far Cry 3: Blood Dragon (XBLA)

Kohta puoliväliin ennättäneen pelivuoden piristysruiske tulee hieman yllättäen latauspalvelusta. Ubisoftin Far Cry 3:n moottorin päälle rakennettu Far Cry 3: Blood Dragon on kunnianosoitus ihmishistorian miehekkäimmälle vuosikymmenelle, kasarille, ja samalla ajanjakson täydellinen ruumiillistuma. Lisäksi siinä on Michael Biehn. Mitä muuta voi kaivata?

Kyborgeja, lasereita ja lohikäärmeitä

Eletään kaukaista tulevaisuutta, vuotta 2007. Maata ravisuttaneen maailmanlopun jälkeen on seurannut toinen maailmanloppu, mutta hyvänä uutisena Kanada pommitettiin samassa rytäkässä maan tasalle – pitihän neukkuinvaasio saada pysäytettyä. Vaan seuraava uhka siintää jo horisontissa. Kaukaisella saarella rengaspanssariin sonnustautunut eversti Sloan uhittelee verilohikäärmeiden verellä terästetyn kyborgiarmeijan ja rakettiarmadan avulla uutta esihistoriallista aikakautta. Kolmannen maailmanlopun pystyy estämään vain Mark IV -luokan kyberkommando Rex Power Colt.

Hemaiseva paluu 1980-luvun pariin, Far Cry 3: Blood Dragon, on juuri niin perättömän miehinen machospektaakkeli kuin kaikki muutkin kultaisen vuosikymmenen klassikkoteokset. Pelissä on postapokalyptista dystopiakuvausta, korneja juonenkäänteitä, huonoja yksirivisiä, harjoittelumontaasi, räjähdyksiä, lasereita silmistään ampuvia lohikäärmeitä, jo mainittu Michael Biehn, lisää räjähdyksiä ja raskaita syntetisaattorisoundeja. Kasariutta suuremmaksi nousevat ainoastaan pelin lukuisat popkulttuuriviittaukset, joihin lukeutuvat muun muassa Predator, Karate Kid, Terminaattori, Rocky ja Michael Jacksonin Thriller-musiikkivideo.

Dragonin
valtti on nimenomaan sen antaumuksellisessa ajankauden visiossa, joka naurattaa sitä paremmin, mitä lähempänä 1980-luvun roskaviihde on pelaajan sydäntä. Juoni ei ole todellisuudessa mistään kotoisin, se on suorastaan hirveä, mutta juuri huonous tekeekin siitä niin nostalgisen nautinnollisen. Samaan tapaa huumori on tarkoituksellisen huonoa ja ääninäyttelijät ovat joko sävyttömiä tai ylidramaattisia. Monin paikoin Blood Dragon onkin todellisempi kasarituote kuin monet oikeasti tuona ajanjaksona tehdyt teokset.

Mark IV style motherfu***r!

Varsinaiseen peliin ei sen sijaan ole vuodatettu samalla tapaa sydäntä kuin muuhun tuotantoon. Kyseessä on ainoastaan Far Cry 3:n karsitumpi ja kompaktimpi versio, jossa saarella sijaitsevia tukikohtia valtaamalla saa hoidettavakseen pelastus- ja metsästystehtäviä sekä pikamatkustusetappeja. Muun muassa eläinten kyniminen on poistettu kokonaan, mikä näkyy välittömästi paikallisfaunan nousseena rohkeutena: jopa kilpikonnat suunnittelevat tulevaisuudessa ihmisten sukupuuttoa.

Tehtävän lisäksi myös hahmonkehitys on viety minimiin. Rex Power Colt osaa osan taidoista, lähinnä lähitaistelusuoritteet, jo alusta alkaen, mutta muutoin kyvyt opitaan automaattisesti aina tasonnousun yhteydessä. Eroavaisuutena emopeliin päähenkilö ei myöskään vahingoitu korkeista pudotuksista saati pode hitaudesta – Colt juoksee nopeammin kuin ajoneuvot. Pelaaja pystyy ainoastaan ostamaan aseisiinsa lisähärpäkkeitä, joita saa palkinnoksi suoritetuista sivutehtävistä.

Karsittu mekaniikka saakin pelaamisen tuntumaan kovin monotoniselta. Kyborgivoimiensa vuoksi pelaaja on lisäksi alusta saakka miltei tuhoutumaton tappokone, joka juoksee kampanjan vaivatta lävitse muutamaan tuntiin. Määrän voi tuplata, mikäli päätyy nuohoamaan myös sivutehtävät. Toisaalta lyhyyden vuoksi pelin huumori kestää loppuun saakka.

Kasaria ruudun täydeltä

Emopelinkin moottorina käytetty Dunia Engine 2 on rukattu visuaalisilla kikoilla sopimaan latauspalvelun raameihin. Synkkä ulkoasu koostuu lähinnä punaisen eri sävyistä ja yksityiskohdat peittävästä usvasta, jotka tekevät näkyvyydelle hallaa. Selkeyttä heikentää entisestään vanhaa kuvaputkitelevisiota mukaileva tehoste. Todennäköisestä tästä syystä johtuen viholliset hohkavatkin auton perävalojen lailla. Power Glove -duon syntetisaattorisävellykset ovat onnekseen spektrin toisesta ääripäästä ja lukeutuvat pelihistorian parhaimmistoon.

Far Cry 3: Blood Dragon onnistuu toisintamaan tavoitellun kasarimentaliteetin pieteetillä. Hurmoksellinen maailma ja hersyvä huumori tuovatkin tarvittavan piristeen muutoin kovin pelkistettyyn toimintaan.

Galleria: 

Kommentit

Mainio arvostelu Pikkaraiselta. Toit hyvin esille juuri sen, mikä tekee Blood Dragonista hyvän kokemuksen. Persoonallinen pelimaailma ja kieli poskessa tuunattu kasaritunnelma peittävät alleen sen, ettei Blood Dragon ole pelimekaanisesti erityisen ihmeellinen FPS.

Tässä olisi oma suomenkielinen videoarvosteluni Blood Dragonista. http://youtu.be/BxU2EoRHRpo

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi