Lego Harry Potter: Years 5-7

Seitsemisen vuotta sitten brittiläinen Traveller's Tales osui kultasuoneen. Vuonna 2005 Xboxille ilmestynyt Lego Star Wars: The Video Game on poikinut hävyttömän määrän Tähtien Sota -jatko-osia Lego-muottiin puristettuna. Kolme vuotta ensiesiintymisensä jälkeen kehitystiimi keksi sorvata palikkakonseptinsa sopimaan muihinkin lisensseihin, ja menestys jatkui huimana seikkailija Indiana Joneksen kyydissä. Vain taivas lienee rajana – ja se rahasäiliön tilavuus.

Nykypäivänä ei ole harvinaista, että samaa peliä julkaistaan uusissa vaatteissa kerta toisensa perään. Siinä valossa toistakymmentä Lego-kopiota ei ole vielä mitään. Enemmän koko touhussa ällistyttääkin se, että Lego Harry Potter: Years 5-7 on ideakierrätyksestään huolimatta parempi peli kuin suurin osa muusta lapsille tyrkytettävästä tauhkasta. Sanaton huumori, interaktiiviset ympäristöt ja roimasti avattavaa sekä keräiltävää; tuttuakin tutummat konstit purevat yhä.

Hirnyrkit hakusessa

Nimensä mukaisesti uusimmassa Lego-Potterissa liidetään läpi Harryn myöhäisteinivuosien, kirjojen järjestystä seuraillen. Alkumatkalla kurkataan Feeniksin kiltaan ja mähistään Taikaministeriössä. Seikkailun edetessä etsitään hirnyrkkejä sekä kalju-Tomia eli lordi Voldemortia. Elokuvien avainkohtaukset ovat kaikki edustettuina tyylitellyin ulkoasuin, mikä nostaa tasomäärän reilusti päälle kahdenkymmenen. Lego-sarjalle uskolliseen tapaan jokainen kenttä on täynnä sivukujia ja salareittejä, jotka aukeavat vasta uudella läpivetokerralla. Pelattavaa riittää toviksi jos toiseksi.

Messevä parinsadan tyypin velho- ja jästikaarti saati huijauskoodit sun muut eivät aivan hetkessä aukea. Kätköpaikkojen löytäminen vaativat kuitenkin enemmän viitseliäisyyttä kuin nokkeluutta. Pelin pulmakulmia ei turhaan ole luonnehdittu itse itsensä ratkaiseviksi, sillä useimmiten loitsulla sinne päin sinkauttamalla palaset loksahtavat kohdilleen. Aivosolut eivät ainakaan ole vaarassa nyrjähtää, ja onpahan perheen nuorimmillakin mahdollisuus löytää kullattuja Lego-palikoita nurkkia luutimalla. Hieman ironisesti sain itseni jumiin yrittämällä etsiä keskelle kenttää ”piilotettua” salaovea hypyttämällä Harrya jonnekin kentän ulkopuolelle. Ei pahkaa, Sherlock!

Jästipäät yhteen

Yhteistyömoodi on Lego-sarjojen suola. Kaksinpelailun kiilto ei ole vuosien saatossa himmennyt, vaikka Lego Star Wars: The Complete Sagan Live-tuki loistaa poissaolollaan. Lego Indiana Jones 2:ssa esitelty fiksu ruudunjakosysteemi parantaa kimppakokemusta entisestään: kamera jakautuu kahdeksi, mikäli sankarit eksyvät yli ruudun mitan etäisyydelle toisistaan. Lisäksi, tuttuun tyyliin, kakkospelaaja voi hypätä kelkkaan suoraan vauhdista ilman lataushetkiä tai muuta häiritsevää.

Kaksintaistelut nähdään uutena pelimekaanisena nyanssina. Vahvempia velhoja vastaan mitellessä testataan pelaajan reaktioita, kun vihulaisen loitsuun täytyy iskeä vastamyrkkyä. Muutoin Lego Harry Potter: Years 5-7 on juuri se sama peli kuin edeltäjänsä. Elokuvien kaanonista johtuen tuorein julkaisu joutuu väistämättä koluamaan Years 1-4:n kulkemia polkuja uudelleen. Traveller's Tales pääsi helpolla, mutta veteraanipelajaa toisto puuduttaa. Joka tapauksessa uusimman Lego-Harryn ostaessa saa juuri sitä mitä tilaa, ilman ikäviä kuin sen kummemmin iloisiakaan yllätyksiä.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi