Goldeneye 007: Reloaded

Alkuperäinen Goldeneye julkaistiin vuonna 1997 Nintendo 64:lle. Peli nauttii nykyään ansaittua klassikkostatusta, ja sitä pidetään varsin yleisesti konsoliräiskintöjen kantaisänä. Nykyinen lisenssinhaltija Activision on haistanut rahan, ja pelistä on tehty jo useampikin uudelleenjulkaisu. Teräväpiirtopäivitystä myydään kaupoissa normaalihintaisena, mikä on varsin poikkeuksellista ottaen huomioon, että kysymyksessä on kuitenkin ”vain” ehostettu versio vanhasta pelistä. Goldeneye 007 Reloaded on osoitus siitä, ettei hyvä pelisuunnittelu vanhene yhdessä graafisen ulkoasun kanssa. Täysin uuden pelin hintalappu on silti liikaa.

Miksi yrittää korjata ehjää?

Reloadedin tarina on sama kuin vuoden 2010 Wii-uusiojulkaisussa, joka tietenkin perustuu alkuperäisen Goldeneye-pelin tarinaan, joka taas perustuu vuoden 1995 elokuvaan. Verrattuna muihin vastaaviin uudelleenlämmittelyihin Reloaded muokkaa alkuperäistä tarinaa varsin rajusti. Ainoat tutut ja turvalliset elementit ovat Judi Dench Bondin esimiehenä ja nimi Goldeneye. Kaikki henkilöt ovat edelleen samannimisiä kuin ennenkin, mutta rooleissa häärivät aivan toiset ihmiset. Ilmeisin esimerkki on Pierce Brosnanin James Bondin korvaaminen Daniel Craigilla. Koko tarina tapahtuu reilusti 2000-luvun puolella, minkä huomaa joskus hieman kummallisilla tavoilla. Bond esimerkiksi käyttää paljon älypuhelinta ja välivideoissa vilahtaa maininta Venäjän hyökkäyksestä Georgiaan. Toisin sanoen Reloadedilla on samat kehykset kuin alkuperäisellä pelillä, mutta sisällä oleva taideteos on nimestään huolimatta aivan toinen.

Ymmärrän ristiriidat eri oikeudenomistajien välillä, mikä on epäilemättä vaikuttanut tehtyihin muutoksiin. Ymmärrän myös Activisionin halukkuuden nykyaikaistaa vanhaa menestysreseptiä, jotta he voisivat laskuttaa uusintajulkaisusta täyden pelin hinnan. Goldeneye 007 Reloaded tuntuu samalta kuin Star Wars Special Edition: ehostettu ulkoasu ja nykyaikaistettu pelattavuus ovat ilmeisiä, mutta tämä ei enää ole se klassikko, jota pelasimme 90-luvun lopulla.

Kumpi oli ensin: Call of Duty vai Goldeneye?

Nykyajan konsolipelaajalle Reloaded tuntuu härskiltä kopiolta, sillä peli on aivan kuin Call of Duty, jossa vain ohjastetaan James Bondia. Tuntuma onkin lähes identtinen mammuttisotapelisarjan kanssa, mikä ei ole huono asia. Tehtävissä eteneminen on erittäin lineaarista, joskin lähestymistavoissa on hieman vaihtelua. Usein passissa olevat viholliset voi suoraan vain ampua tai vaihtoehtoisesti kokeilla selän taakse hiippailua Splinter Cellin ja Metal Gearin malliin. Varjoissa ja puskissa hiipiminen on yllättävän tyydyttävää, sillä oikeastaan vain tämä elementti erottaa Reloadedin suoraviivaisesta putkiräiskinnästä. Hiiviskelyosioissa tunnelma on kaikkein lähimpänä agenttimeininkiä, mikä kuitenkin latistuu puuduttavaksi pyssyttelyksi. Toivottavasti tulevaisuuden 007-pelit hylkäävät ensimmäisen persoonan räiskinnän kokonaan ja inspiroituvat vaikka Rocksteadyn Batman-peleistä.

Uudelleenpeluuarvoa on pyritty nostamaan useilla vaikeustasoilla. Peli on kuitenkin niin tiukasti käsikirjoitettu, ettei uusi kierros tuo juuri muuta kuin kestävämmät viholliset ja kuolettavammat luodit heidän aseisiinsa. Loppua kohti välitallennuspisteiden sijoittelu harvenee, mikä on todella ärsyttävä tapa nostaa vaikeustasoa. Joitakin välivideoita on pelillistetty vaatimalla oikea-aikaista napin painamista, mikä on vain ja ainoastaan ärsyttävää. Reaktiotestejä on lopulta varsin harvoin, minkä vuoksi ensimmäinen yritys menee aina poskelleen.

Muualta lainattu moninpeli

Tarinan lisäksi mukaan on laitettu suoraan Call of Dutysta apinoidut moninpelimuodot. Itse asiassa MI6 Ops -nimen alla kulkeva Modern Warfare 2:n Spec Ops ei ole edes moninpeli, koska sitä pelataan yksin. Kyseessä on tusina erilaisia pikkutehtäviä, jotka rakentuvat joko pelin räiskintä- tai hiiviskelyosioille. Missiot ovat luokkaa "ihan jees", mutta miellyttänevät ainoastaan kovimpia 007-faneja. Tarjolla kun ei ole mitään, mitä ei olisi jo nähty muissa peleissä moneen kertaan.

Nintendo 64:n Goldeneye oli aikoinaan jaetun ruudun moninpelihitti, joten ymmärrettävästi Activision halusi uusioversioon nykyaikaistetun verkkopelin. Meininki on kaiken kaikkiaan Call of Dutya 007-elementeillä. Erilaisia pelattavia hahmoja ja pelimuotoja riittää, mutta kaikki on nähty jo niin moneen kertaan, ettei tästä oikein jaksa innostua. Mikäli ”codimainen” moninpeli miellyttää, suosittelen mieluummin uutta Call of Dutya kuin Reloadedia.

Alelaarista, mutta ei nostalgian nälkään

Graafisesti Reloaded on tuotu loistavasti nykyaikaan. Vanhentunutta ulkoasua ei huomaa muuta kuin usein toistuvissa lataustauoissa ja yleisessä yksityiskohtien puutteessa. Myös vihollisten tekoäly on kauniisti ilmaistuna yksinkertainen mutta ei missään nimessä turhauttava hiiviskelyosioita ajatellen. Ääniraita on pistetty lähes täysin uusiksi, mutta silti mukaan on unohtunut muutamia typeryyksiä. Esimerkiksi tekstitys puuttuu kokonaan, ja venäläiset sotilaat puhuvat keskenään englantia venäläisittäin murtaen. Aseäänistä puuttuu tietynlainen potku, koska laukaukset kuulostavat sanalla sanoen munattomilta.

Goldeneye 007 Reloaded on hybridi. Se on vanhan klassikon uudelleenlämmittely, mutta toisaalta alkuperäistä peliä on peukaloitu niin paljon, että se muistuttaa enää vain osittain esikuvaansa. Väistämättä tulee miettineeksi, miksi Activision ei samalla vaivalla tehnyt kokonaan uutta 007-peliä. Jos kärsii tekemisen puutteesta, voi Reloadedin poimia kyytiin alelaarista.
Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi