Luigi's Mansion

Mario is missing

Kuuluisan veljen varjossa eläminen ei ole niitä suotuisimpia kohtaloita, ja Luigi nostetaankin kansikuvanaamaksi vasta punanuttuisen Marion joutuessa kadoksiin. Tällä kertaa Mario on kiirehtinyt ennen vihreänsävyisissä asusteissa viihtyvää Luigia haamujen valtaamaan taloon. Vaikka pelimaailma poikkeaa totutusta ympäristöstä, pitää muutaman Nintendon tapaan sopivan tilanteen ja hahmon ilmaantuminen huolen, ettei Luigi karkaa liiaksi omille poluilleen. Pahin vastus pelastusretken mittaan tulee sekin lopulta odotetulta taholta. Juonessa on jo vähän enemmän potkua kuin Mario-veljesten vanhemmissa seikkailuissa.

Mistään kilpailusta ei Luigilla ole havaintoa, mutta uskoen päässeensä onnettaren suosioon matkaa hän lunastamaan odottamatonta palkintoaan. Totuus alkaa valjeta, kun voitto osoittautuu hylätyksi kartanoksi keskellä käymätöntä korpea. Tönöön majoittautuneet vieraat ovat nekin luvatta paikalla. Onnekseen Luigi törmää professori Gaddiin, joka kertoo kummitustalon alkuperästä. Putkimiehen kerrottua veljensä kadonneen kartanon syövereihin, hoksaa professori saavansa Luigista oivan apurin myös omiin tarpeisiinsa. Kuvataiteen ystänä kun hän haluaa haamut kaapattavan taulukehyksiin. Professorilla itsellään on laboratorio lähitienoilla, jonka varusteista ainakin huippuunsa viritetty imuri ja käytännöllinen taskulamppu kuuluvat olennaisina osina aavejahtiin.

Luigin surmanloukku

Kartano koostuu kymmenistä kiitettävän yksilöllisesti suunnitelluista huoneista, ja vaikka kartanosta löytyy useampi kolkka, etenee tarina eksyttämättä seuraajaansa. Niin tanssi- kuin elokuvasali löytyvät kuten kellari ja keittiökin muiden muassa, joista jokaista asuttaa ympäristöönsä sopeutunut olento. Jokaisen oven takaa löytyy tehtävä, joka vaatii pelaajan löytämään huoneessa piileskelevän haamun. Luigi joutuu hamuilemaan pimeän kourissa useimmiten vain taskulamppunsa ja salamoiden välke valonlähteenään, kunnes taltuttaa vastustajansa. Henkiolennot kerätään pölypussiin paljastamalla niiden sydän, mikä käy häiritsemällä työn tai harrastuksen parissa viipyvää kummitusta. Sydän imetään tyhjiin osumapisteistä, joita on kohteesta riippuen hetken kamppailun tarpeiksi tai pidemmän taistelun tuoksinan edestä.

Kekseliäämpää kesyttämistä vaativien aaveiden lisäksi vaikkapa kaappia kolistelemalla voi paljastaa Boo-merkkisen haamun, jollaisia on pesiytynyt kartanon joka nurkkaan. Kaikki Boo-kummituksia ei ole pakko löytää, mutta saaliin suuruus on merkittävässä osassa, kun Luigi's Mansionin läpipeluun jälkeen ruutuun isketään suorituksen mukainen arvosana. Aivan summamutikassa ei vilkkaita Boo-haamuja täydy hakea, vaan Luigin avuksi siunautuu Game Boy Horror -käsikonsoli, jonka merkkivalo kertoo yliluonnollisen elämän läheisyydestä. Sama laite toimii myös kommunikointiväylänä laboratoriossaan häärivän professori Gaddin suuntaan. Tämä neuvoo vähän väliä Luigia eikä ohjeita ole syytä jättää huomioimatta vaikka professori toisteleekin hiukan liikaa sanomisiaan. Vanhanmallista Game Boyta muistuttava Horror sisältää kattavan kartan, josta näkee siistimänsä huoneet. Ympäröivästä maailmasta voi saada myös tarkemman näkymän tai vihjeitä Horror-laitteen ruudulta.

Paria nappia käytetään lähinnä Game Boy Horrorin toimintoihin, mutta muuten ohjain saa kyytiä, sillä Luigi's Mansion käyttää sitä juuri niin monipuolisesti kuin tavallaan ohjaimen esittelijän osaan joutuvalta julkaisupeliltä voi toivoa. Liipaisimilla säädellään imu- ja puhallustehoa ja C-tikulla käännellään imuria niin sivu- kuin pystysuunnassakin. Isompi tatti määrää sen sijaan Luigin liikkeet. Haastelliset kontrollit eivät tunnu ainutlaatuisuudestaan huolimatta ylitsepääsemättömältä kynnykseltä vaan pikemminkin yhdeltä pelin viehättävimmistä piirteistä. Tärinäefektiä peli ei tosin juurikaan hyödynnä.

Nintendo ei jää pimentoon

Musiikkiosastolla ollaan oltu säästeliäitä, sillä Luigi's Mansionin kieltämättä hyvin tarttuvaa teemaa toistetaan useaan otteeseen. Hauskinta pelin äänipuolessa on Luigin hyräily ja viheltely tunnussävelmänsä mukaisesti. Tehosteista ulkona jytisevä ukkonen toimii jännityksen nostattajana silloin, kun kummituksen eivät ole pelottelemassa ulinoillaan. Audiototeutuksesta voi sanoa samaa kuin koko pelistä, se on huolitellusti tehty välttäen ylimääräistä koristeellisuutta. Hahmojen suoltama puhe ei ole ymmärrettävää kieltä, mikä sopiikin hyvin pelin kieltämättä lapsekkaan oloiseen ulkoasuun. Graafisesti Luigi's Mansion on varmaotteista jälkeä, jota väritetään muutamilla tyylillä käytetyillä efekteillä. Pelihahmon askelluksellaan nostattama pöly ja taskulampun seinille heittämä valokeila ovat esimerkkejä näistä. Loisteliaisuuteen peli ei yllä, mutta lupaa hyvää jatkoa ajatellen, sillä Nintendo on säilyttänyt omintakeisen tyylinsä uudenkin sukupolven konsolilla.

Luigi's Mansion pohjautuu yksinkertaiseen ideaan, jota lypsetään kunnes sisältö käy vähiin. Tässä tapauksessa peli jää muutaman tunnin pituiseksi rymistelyksi, jonka mitta tosin lyhenee seuraavilla yrityksillä huomattavasti. Suuri osa viehätyksestä kun perustuu kartanon arvoitusten ratkomiseen, ja toisella pelikerralla nämä selvittää kädenkäänteessä. Luigi's Mansionin läpäisy tuo toki mahdollisuuden jatkaa seikkailua niin kutsutun Hidden Mansionin käytävillä, mutta kyseessä ei ole sen enempää kuin alkuperäisen kartanon peilikuva, joka on taisteluiltaan jonkin verran haastavampi.

Nintendo on säästänyt odotetuimmat julkaisunsa joulumarkkinoille ja alati lipsuvat aikataulut pitävät huolen siitä, että laatutekeleitä riittää seuraavankin vuoden puolelle. GameCube-konsolin ensi-iltaan ehtineistä nimikkeistä Luigi's Mansion edustaa Nintendoon liitettyä leikkisää muotoa ja viimeiseen asti hiottua pelattavuutta parhaimmillaan. Se on tyypillinen välipala perinteisempiä tasopompintoja ja seikkailupelejä odoteltaessa, mutta ehdottomasti alustansa miellyttävimpiä kokemuksia tähän saakka. Sen voi ajatella johdonmukaisena edeltäjänä Super Mario Sunshinelle, jossa pakataan mukaan imurin sijasta vesipyssy, tai jopa lämmittelynä syksyistä zombin lahtausta Resident Evilin muodossa ajatellen, liikutaanhan tässäkin pimeillä käytävillä mörköjä metsästäen.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi