Ninja Gaiden 3

Xboxille vuonna 2004 julkaistu Ninja Gaiden nosti 80-luvulta tutun pelisarjan uuteen kukoistukseen. Ryu Hayabusan armottomasta toimintaseikkailusta on sittemmin väännetty tolkuton määrä uusversioita. Myös vuoden 2008 jatko-osa otettiin pääosin positiivisesti vastaan. Sen jälkeen kehittäjä Team Ninja joutui myllerrykseen, kun johtohahmo Tomonobu Itagaki riitaantui julkaisija Tecmon kanssa ja lähti firmasta ovet paukkuen. Samalla fanien usko tiimin tuleviin projekteihin kärsi kovan kolauksen. Rajusti uudistunut Ninja Gaiden 3 osoittaa, että pirujen maalailu seinille ei ollut täysin aiheetonta.

Nykymuodin mukana

Kolmannen osan tapahtumat käynnistyvät yllätyshyökkäyksen kohteeksi joutuneesta Lontoosta. Luottoninjan lupaavasti alkanut terroristien torjuntaoperaatio kääntyy mollivoittoiseksi, kun Hayabusa joutuu altavastaajaksi iskun takapiruna häärinyttä maskimiestä vastaan. Kaksintaistelun päätteeksi Ryun uskollisen Dragon Swordin ylle langetetaan kirous, jonka seurauksena jokainen aseella suoritettu tappo myrkyttää kantajaansa. Kaiken kukkuraksi naamansa peittänyt mysteerimies heittelee uhkauksia viikon sisään saapuvasta maailmanlopusta. Ongelmavyyhtiä lähdetään selvittämään maapallon ympäri vievässä seikkailussa. Monenkirjavia vihollisia niputetaan muun muassa aavikkomaisemissa, viidakon uumenissa sekä Etelämantereella riehuvan lumimyrskyn keskellä.

Päällisin puolin kolmososa vaikuttaa kovasti edeltäjiensä kaltaiselta toimintapakkaukselta. Tummiin pukeutunut sankari liikkuu ketterästi vastustajien keskellä miekallaan joukkoa harventaen. Irtoraajoja ei lentele entiseen malliin, mutta litratolkulla pulppuava veri oikeuttaa yhä korkeimpaan mahdolliseen ikärajaan. Kentät ovat tiukkoja putkia, ja jokaisen skenaarion lopuksi kohdataan astetta kovempaa kuritusta kestävä välipomo. Huolellisemmalla tarkastelulla ympäristöistä alkavat kuitenkin huokua muutoksen tuulet. Nurkkia ei enää hyödytä nuohota, sillä kerättävät esineet ja valuuttajärjestelmä heitetään romukoppaan. Reitit ovat muutoinkin selkeästi rajatumpia kuin aiemmin. Siitä huolimatta pelaajaa opastetaan entistä hanakammin oikeaan ilmansuuntaan, etteivät aivosolut vahingossakaan joudu töihin.

Team Ninja tavoittelee selvästi aiempaa elokuvamaisempaa kokonaisuutta kilpaillakseen vauhdikkuudessa genren muiden edustajien kanssa. Runsaslukuisia toimintakohtauksia ryyditetään reaktiotesteillä, kun Hayabusa väistelee ohjuksia, hyppää lentokoneesta tai suorittaa mahtipontisia lopetusiskuja ruudulla vilkkuvaa nappia painamalla. Kehittäjien puolustukseksi on silti todettava, että ominaisuus ei ärsytä tällä kertaa yhtä paljon kuin monissa muissa peleissä. Tästä pitävät huolen armollinen reagointiaika käskyihin sekä loogisesti ohjaimeen kartoitetut komennot.

Halki, poikki ja pinoon

Mikäli muutokset loppuisivat tähän, kaikki olisi vielä hyvin. Suurimpana syntinä pelisilmää ja vastapuolen temppujen opettelemista vaatinut taistelumekaniikka vedetään pöntöstä alas. Tilalla tarjotaan silmitöntä rämpyttämistä suosivaa huitomista. Rajusti tyhmennettyä taistelua kompensoidaan korvaamalla vastustajien laatu määrällä. Kymmenittäin pelaajan kimppuun vyöryvistä joukkioista seuraa useimmiten puhdasta sekasortoa, kun kameramieskään ei enää erota Ryua väkimassan keskeltä. Toisaalta millään ei ole edes mitään väliä, kun päälle käyvät laumat lakoavat kahta nappia summittaisesti takomalla. Tilanne ei ole paljon ruusuisempi välipomojen osalta, vaikka isompien mörököllien kohtaamisissa aavistuksen enemmän taktisuutta tarjotaankin. Näyttäviä ilmestyksiä vastaan mitteleminen alkaa sitä vastoin puuduttaa liiallisen venyttämisen vuoksi.

Yksinkertaistaminen jatkuu aseissa ja erikoiskyvyissä. Miekan lisäksi käyttöön annetaan vain kaksi merkityksettömäksi jäävää lähitaisteluasetta, jotka julkaistiin pikapäivityksellä fanien närää lievittämään. Heittoaseissa tarjotaan tutun tehottomat heittotähdet sekä yllättävän hyvin toimiva jousipyssy. Muun muassa räjähtäviä nuolia ampuva kaukoase on kätevä apuväline pitämään aiemmin ärsyttäneet kranaattimiehet kurissa. Jousen automaattilukitus toimii silmänräpäyksessä ja osoittaa suurella todennäköisyydellä vieläpä haluttuun kohteeseen. Keskeisessä roolissa olleiden Ninpo-voimien käyttö kokee pahan inflaation. Mittarin täytyttyä Ryu vapauttaa ilmoille demonin, joka tekee selvää jälkeä vihollisista. Ominaisuutta rampautetaan yhteen ainoaan kykyyn rajoittamisen lisäksi resetoimalla mittari aina taistelun päätyttyä. Myös energiapalkki palautuu automaattisesti jokaisen lahtaussession jälkeen. Pelimukavuutta lisäävissä tallennuspaikoissa sen sijaan nuukaillaan vanhaan malliin, vaikka tarkistuspisteitä niiden väliin ripotellaankin riittävästi.

Kahden tähden illallinen

Ruudunpäivitys pysyy edellisosien tapaan äärimmäisen sulavana. Tästä huolimatta kontrollit tuntuvat oudon kankeilta. Ninjakoulussa ei ilmeisesti opeteta lopettamaan liikesarjaa kesken kaiken, sillä miekkaa heilutellaan vielä pitkään vastakkaisia komentoja uhmaten. Toisinaan napinpainalluksen ja huitaisun aloittamisen välillä ilmenee raivostuttavaa viivettä. Muilta osin tekninen toteutus on mallikasta, ja Ninja Gaiden 3 näyttää paikoitellen todella hyvältä. Erityismaininnan ansaitsevat läheltä kuvatut brutaalit viimeistelyliikkeet, jotka tuovat tyylikkyyttä muutoin tylsäksi käyvään huitomiseen. Englanninkielinen ääninäyttely kuulostaa kauhealta, mutta puhekielen saa onneksi vaihdettua japaniksi.

Ninjataitojaan pääsee testaamaan myös muita pelaajia vastaan. Neljän hengen tiimeissä miteltävät tappomatsit jaksavat viihdyttää ainakin muutaman illan. Vaikka turhan usein koko kööri kerääntyy keskelle areenaa huitomaan toisiaan päättömästi, jo pieni joukkueen keskeinen yhteistyö tarjoaa onnistumisen elämyksiä vastapuolen kustannuksella. Lisäsisältöä tarjotaan selviytymismoodimaisessa Ninja Trials -tilassa. Yksinään alati vaikeutuvien vihollisaaltojen torjunta ei viehätä kuin saavutusten metsästäjiä, mutta taisteluparin kanssa tilanne paranee huomattavasti.

Kokonaisuutena Ninja Gaiden 3 on lopulta harmillisen heikko esitys. Näyttävän ja nopeatempoisen pelin tahkoaa läpi ilman sen suurempia tuskia, kunhan verikekkerit nautitaan riittävän kompakteissa pätkissä. Nappien rämpyttäminen puuduttaa jo tunnin yhtäjaksoisen pelaamisen jälkeen, kun vihollislaumoja lakoaa Ryun terän edestä satamäärin. Vaikeustason nostaminenkin johtaa ainoastaan pahempiin rakkoihin käsissä. Team Ninjan uutukainen saisi astetta armollisemman tuomion, mikäli sankarina toimisi vähemmän legendaarinen miekanheiluttaja. Viimeistään edellisessä sukupolvessa klassikoksi nousseen Ninja Gaiden -nimen turmelemisesta täytyy kuitenkin kiukuspäissään rokottaa vielä yksi lisätähti.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi