Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Onko avaruudessa tekoälyllistä elämää?

Tietoteknisen tutkimustyön pioneerilla Alan Turingilla on ollut suuri vaikutus maailmaan, jossa elämme. Brittiläinen tiedemies oli murtamamassa natsi-Saksan laajalti käyttämää salauskieltä, jonka ansiosta yksi historiamme verisimmistä sodista sai päätöksensä luultavasti aiemmin kuin muuten olisi. Eksentrinen Turing muistetaan myös arvostetuista tieteellisistä ajatuksistaan ja keksinnöistään. Yksi niistä on Turingin testi – testi, jolla mitataan tekoälyn kykyä käydä ihmismäistä keskustelua. Aihepiiriä on viime aikoina tulkittu muun muassa erinomaisessa Ex Machina -elokuvassa, ja nyt Bulkhead Interactive on julkaissut teemasta pulmapelin.

Ajattelen – olen siis olemassa

Ensimmäisen persoonan kuvakulmasta koetut pulmapelit ovat lisääntyneet huimasti viime vuosina, kiitos kriitikoiden ylistämän Portalin. Bulkhead-studio koostuu lupaavan mutta keskinkertaisen Pneuma: Breath of Lifen tekijöistä, ja The Turing Test onkin looginen jatko tiimin ansioluetteloon. Tulevaisuuteen sijoittuva avaruusthrilleri jatkaa samanhenkisellä kaavalla optimoiden kokemusta astetta viimeistellympään suuntaan. Xbox Onelle ja PC:lle julkaistu pulmailu on teknisesti ehjä kokemus, mitä nyt alueelta toiseen siirtyessä peli pysähtyy lataamaan hetkeksi: pieni kauneusvirhe, joka rikkoo rytmitystä hieman.

Nimike rakentuu edeltäjänsä tavoin Unreal Engine 4:n päälle, joten Pneumaa tai periaatteessa mitä tahansa räiskintäpeliä pelanneelle yleisilme sekä kontrollit ovat tutun turvalliset: vasemmalla tatilla liikutaan ja oikealla katsellaan ympäristöjä. Jottei fps-genrestä joutuisi hyppäämään liian kauas pois omalta mukavuusalueeltaan, on päähahmolla myös energiapalloja ampuva ja imevä aseen tapainen työkalu kädessään. Pelaajan on erivärisiä energiakuulia hyödyntämällä selvitettävä tie seuraavalle tasolle. Pallot toimivat virtalähteenä, ja värikoodit määrittävät niiden toiminnollisuutta: sininen takaa jatkuvaa sähköä, muiden ollessa variaatioita eri pulssisykleistä. Lisäksi kentissä on laatikkomaisia moduuleita, siltoja sekä robotteja, joita hyödyntämällä esterata ratkotaan. Pääkampanja koostuu kuudesta kappaleesta, joista jokainen on jaettu kymmeneen pulmia sisältävään huoneeseen.

Alan Turingiksi

Äänimaailma on hyvin koruton. Taustalla soi rauhallinen futuristinen ambient, jonka lisäksi avaruusaseman käytävillä kaikuvat vain päähenkilön askeleet. Muutamia piilotettuja äänitallenteita lukuun ottamatta keskustelut rajoittuvat pelin päähenkilön sekä avaruusaseman tekniikasta ja ylläpidosta vastaavan tekoälyn, T.O.M:in, välille. Molemmat ääninäyttelijät hoitavat työnsä uskottavasti ja vahvistavat pulmien ympärille rakennettua juonta. Käsikirjoitus vie Jupiterin kylmälle Europa-kuulle sijoittuvaa tarinaa soljuvasti eteenpäin, ja tapahtumien taustoja avataan muutamilla vapaavalintaisilla alueilla. Pelin päähenkilö, tutkija Ava Turing, etenee huone kerrallaan kohti tutkimuslaitoksen syvyyksiä etsien kadonneita kollegoitaan. Kuten aihepiirin teoksissa yleisesti on tapana, pelaajaa pidetään varpaillaan tekoälyn rehellisyydestä ja valinnoista. Voiko kaikkitietävän Tomin tarkoitusperiin oikeasti luottaa?

Croteamin erinomainen The Talos Principle on yksi teoksen esikuvista. Samaisen tematiikan ympärillä pyörivä kerronta ei ole aivan yhtä syvällistä, mutta herättää kuitenkin ajatuksia ihmisten tunnepohjaisen ajattelun ja koneiden laskelmoivan toimintamallin eroista. Tarinalla olisi voinut olla jopa isompi rooli kampanjan edetessä. The Turing Testia vaivaa yllätyksettömyys. Se tuntuu enemmän muilta lainatuilta ideoilta kuin itsenäiseltä peliltä. Kampanjan puolivälissä tapahtuva perspektiivin muutos tuo onneksi pelimekaniikkaan tarpeeksi omaa, jotta Bulkheadin luomus lunastaa identiteettinsä.

Siinä missä The Turing Test tarjoilee mielenkiintoista dialogia ja pohdintaa, kompuroi se toiston sekä pulmien vaikeusasteen saroilla. Alkupuolella puzzlet toimivat opetusosiona ja niiden helppous on ymmärrettävää, mutta kampanjan edetessä kentät monipuolistuvat aivan liian verkkaisesti varsinkin genren veteraaneille. Loppua kohden pulma-alueet kasvavat, jonka seurauksena haluttua ratkaisua on vaikea hahmottaa. Silti puzzlet pysyvät suhteellisen helppoina, ja haaste muodostuu ennemminkin tilan kartoittamista.

Tom of Europa

Pienet virheet eivät kuitenkaan vähennä The Turing Testin nautittavuutta. Bulkheadin hengentuote ei ole ehkä uniikein saatikka haastavin teos latauskauppojen valikoimassa, mutta silti se on lajityypin ystäville oivallinen lisä pelikirjastoon. Varsinkin pieni perspektiivin muutos tarinan puolivälissä tuo kampanjaan tarpeeksi omaperäisyyttä, jotta peliä voi käsitellä omana teoksena, eikä pelkästään esikuviensa summana. Jos kaipailet parin illan edestä suoraviivaisia puzzleja, The Turing Test ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Vielä kun tietäisi läpäisinkö testin.

Kirjaudu kommentoidaksesi