Professor Layton and the Curious Village

Nintendo DS on ongelmanratkontaa rakastavien pelaajien luvattu maa. Tämän todistaa myös Rogue Galaxysta ja Dark Cloud -sarjan peleistä tutun Level 5:n kehittämä Professor Layton and the Curious Village. Curious Village on kiehtova paketillinen pähkinöitä maustettuna japanilaistyyliin kummallisella juonella, jossa herra professori on kutsuttu ratkomaan kerrassaan askarruttavaa Kultaisen omenan pulmaa St. Mysteren pikkukylään.

Hurmaava mysteerien maailma

Pelin pikkukylämäinen tunnelma on selvä heti alkumetreillä. Ääniraita, joka itäeurooppalaisella haikealla tyylillään iskee ainakin allekirjoittaneeseen loistavasti, tekee osansa jo aloitusvalikossa. Professori Layton köröttelee Luke-assistenttinsa kanssa punaisella Laytonmobiilillaan kohti määränpäätä introssa, josta tulee väistämättä mieleen Hayao Miyazakin klassikkopiirroselokuvat.

Matkalla St. Mystereen Layton kertaa assistentilleen, minkä tähden he ovatkaan tien päällä; paroni Augustus Von Reinhold on kuollessaan jättänyt merkillisen perinnön. Perinnössä kerrotaan, että St. Mysteren kylään on piilotettu Kultainen omena, jonka löytäjä tulee perimään paronin koko omaisuuden. Kaupungin asukkaat ovat heti testamentin julkistettua etsineet tätä omenaa joka puolelta tuloksetta. Nyt Reinholdin leski, rouva Dahlia on päättänyt palkata hyvän professorimme ratkaisemaan omenan mysteeriä.

Tunnelmaa ei lainkaan heikennä se, että pelin eurooppalainen piirrostyyli toimii loistavasti. St. Mysteren ranskalaistyylinen kylä on kiehtova toreineen ja kapoisine kujineen. Pelin maailmassa ei ole lajityyppinsä japanilaisille tuotoksille tuttuja ylilyöntejä, vaan niin hahmot kuin tapahtumapaikatkin ovat hyvin viihtyisiä ja niiden parissa on ilo seikkailla.

Tästä tulikin mieleeni eräs puzzle..

Ensimmäinen pähkinä tulee vastaan jo matkalla kylään. Oikean maailman tapaan parivaljakolle annetut ajo-ohjeet ovat nimittäin yhtä hämmentävää sokkeloa. Tästä käynnistyy Puzzle 001, ja pelaaja pääsee stylus kourassa ratkomaan, miten löytää oikea kylä kartalta. Kun tehtävä on selvitetty, jatkuu uusiin arvoituksiin törmääminen aina pelin loppuun asti toinen toistaan hämmentävimmissä olosuhteissa. Kaupan pöydällä on sammunut kynttilä? Siitä tulikin mieleeni takavuosina kuulemani kiehtova ongelma!

Curious Villagen noin 120 puzzlea ovat todella monipuolisia. Hyvin monet näistä ovat tuttuja klassikkoja, kuten täyden vesilasin jakaminen kahteen yhtäsuureen osaan tai tulitikkujen siirtämistä kuvion muuttamiseksi. On myös pari perinteistä arvoitusta ja monia matemaattisempia ongelmia. Kaikki pulmat ovat kuitenkin siinä tapaa nerokkaita, että laskinta tai muistiinpanovälineitä ei koskaan ole pakko käyttää – ne ovat ratkottavissa melko yksinkertaisella pähkäilyllä. Ja toisaalta muistiinpanojen käyttäminenkään ei ole kiellettyä, vaan ongelmia voi ratkoa juuri itselleen sopivalla tavalla.

Ottaako tohtori pähkinöitä?

Ongelmia ratkoessa apuna ovat kolikot, joilla pystyy avaamaan kolme toinen toistaan avuliaampaa vihjettä. Väärä vastaus ei tee muuta kuin tiputa tehtävän lopullisesta ratkomisesta saatavaa pistemäärää. Tämän vaikutuksesta ainoastaan oma ylpeys kärsii kolauksen, sillä pistemäärä ei vaikuta mitenkään pelin etenemiseen. Vihjekolikoiden käytöstäkään ei ole mitään haittaa, joten se, kuinka vaikeaksi pelin haluaa tehdä, on täysin itsestä kiinni.

Vaikka ongelmakavalkaadiin mahtuu muutama hieman halvemman puoleinen kompakysymys, on pulmia todella ilo ratkoa. Ongelmat eivät suurimmalta osalta ole kaikkein vaikeimmasta päästä, mutta juuri riittävän haastavia siihen, että jokaisen ratkoessa tulee hyvälle mielelle, teki sen yksin tai seurassa. Professor Laytonin seikkailu sopiikin valtavan hyvin yhdessä pelaamiseen, sillä Curious Village on parhaimmillaan pelattuna kimpassa kaverin tai lähimmäistensä kanssa.

Ratkaisit pulman, tässä palkinnoksi kirjahylly

Itse ongelmanratkonnan lisäksi Curious Villagessa on muutama hauska sivupeli, joiden parissa voi puuhastella tuon tuosta. Näitä sivupelejä ratkomalla saa pelin alkuvalikkoon auki muita vaikeampia haastepuzzleja. Bonusvalikosta löytyy myös kohta, johon täytyy syöttää Professor Laytonin sarjan seuraavasta osasta salainen viesti avatakseen jotain vieläkin mysteerisempää. Uudelleenpeluuarvoa ei kuitenkaan juuri löydy, sillä ongelmat eivät muutu lainkaan toisella pelikerralla.

Joissain tapauksissa pelin englanninkielisyys saattaa häiritä. Sanallisissa arvoituksissa voi kielimuuri toimia turhana esteenä, ja onkin todella sääli, ettei suomenkielistä versiota ole saatavilla. Perheen pienemmät joutuvat varmastikin tukeutumaan vanhempiin ongelmia ratkoessa. Onneksi tehtävät ovat useimmiten kuitenkin riittävän universaaleja tajuttavaksi melko vaatimattomallakin kielitaidolla. Mitä vaikeusasteeseen tulee, kokeneemmat ongelmanratkojat saattavat jäädä kaipaamaan hieman haastavampia pähkinöitä. Myös joitain puzzletyyppejä olisi kaivannut lisää. Esimerkiksi hyvin hauskoja perinteisiä sanallisia arvoituksia koko pelissä taisi olla vain kaksi. Ei silti sovi valittaa, sillä päivittäistä puzzle-annosta tuli hyvin pian ikävä Curious Villagen läpäistyämme.

Professor Layton and the Curious Village on peli, jota voi varauksetta suositella kaikille vähänkään ongelmanratkonnasta kiinnostuneille. Tarina on hieman eriskummallinen, mutta professori Laytonin seurassa ei aika St. Mysteressä käy pitkäksi. Mikä parasta, herkku ei lopu tähän – Laytonin seikkailuista on Japanissa julkaistu jo kaksi jatko-osaa, ja ainakin seuraava, Professor Layton and the Diabolical Box on vahvistettu julkaistavan myös länsimaissa. Suomeen seuraavaa osaa voinee odotella loppuvuodesta.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi