Taistelupari Rallen ja Jeena partioivat planeettojen välillä etsien samalla Spectrobes-olioiden fossiileja. Kaksikko luo fossiileista herättämällä, ravitsemalla ja kouluttamalla tehokkaita sotilashirvityksiä järjestyksen ylläpitämiseen. Avaruudesta on nyt löytynyt portaaleja, joiden avulla planeettojenvälistä rauhaa rikkomaan on saapunut vanha vihollinen Maja synkkien Krawl-pyörteiden kera.

Hiljaa hyvä tulee

Aluksi Jupiterin (World Ends With You, Kingdom Hearts: Chain of Memories) kehittämä Spectrobes: Beyond the Portals on RPG-genren nykytilanteeseen tottumattomalle ja ensimmäistä Spectrobesia pelaamattomalle melkoista hakuammuntaa. Lyhyiden ohjeiden jälkeinen päätön ryntäily paikasta toiseen masentaa entisestään, kun keskustelujen tekstiruudut suoltavat näytölle tyhjänpäiväistä sisältöä. Spectrobesien taistelu vaikuttaa sekin kovin helpolta mäiskimiseltä vailla minkäänlaista tavoitetta. Onneksi kärsivällisyyden kautta löytyy lopulta se punainen lanka, jonka myötä Spectrobesin jatko-osa muuttuu mielenkiintoiseksi ja itse asiassa vallan hauskaksi rooliseikkailuksi.

Päätehtävänä on matkustaa planeetalta toiselle etsimässä ratkaisua Rallenin ja Jeenan ystävän, Aldousin katoamiseen sekä taistella vastaan tulevia vihollisia vastaan. Rallen itse voi taistella Krawleista putkahtavia pyöreitä Krawl Dusteja vastaan. Sankarimme taidot kehittyvät taistelemisen myötä. Ennen pitkää tarvikevalikoimaan putkahtaa uusia, mukavia aseita sekä muita tärkeitä välineitä. Krawlien sisällä reaaliaikaisen taistelun tuoksinnasta saavat osansa puolestaan Spectrobes-oliot. Väreillä on väliä, sillä eri väriset olennot ovat ominaisuuksiltaan voimakkaampia kuin toiset. Sama pätee myös vihollisiin. Valikoissa pelaaja voi valita kaksi tehokasta taistelijaa sekä viedä muut rumilukset ruokittavaksi ja koulutettavaksi. Hyvin hoitamalla Spectrobet kehittyvät uudenlaisiksi otuksiksi, joiden hyökkäys -ja puolustusominaisuudet ovat luonnollisesti väkevämmät.

Arkeologian alkeita

Lisää Spectrobes-olentoja löytyy maan alta, josta pelaajan täytyy kaivaa ne ylös raapimalla kosketuskynällä DS:n kosketusnäyttöä varovaisesti – ja vaikkapa hiukan puhaltamalla käsikonsolin mikrofoniin, jotta lumi tai hiekka lentää pois näkyvyyttä peittämästä. Ikävämpi ominaisuus on Spectrobes-örkkien herättäminen, joka tapahtuu DS:n mikrofoniin huutamalla. Tätä peliä ei koulutunnilla salaa pelatakaan.

Suuri osa ajasta kuluu Rallenin ja mukana nelistävän lapsi-Spectroben ohjastamiseen sekä planeettojen tutkimiseen. Pelin kartta ei ole aivan käyttäjäystävällisemmästä päästä, sillä ainakin aluksi eläytymisen myötä paikantaju katosi tyystin. Rallen liikkuu sulavasti ristinäppäimellä, mutta tehtävien suorittamiseksi on juostava pitkiä matkoja paikasta toiseen, joka taas turhauttaa usein. Liikkuminen ja taistelu suoriutuu muutenkin nappeja painamalla. Kosketuskynää tarvitaan lähinnä monimutkaisissa valikoissa sekä fossiilien kaivamisessa.

Reippaasti sisältöä

Graafisesti Spectrobes: Beyond the Portals on kaunista katseltavaa. Planeetoilla riittää runsaasti värejä ja mukavia yksityiskohtia. Pelin hahmot Spectrobeja myöten ovat ajatuksen kanssa suunniteltuja. Lisäksi animaatio on sulavaa, joten silmiä ei Beyond the Portals kirvele. Taisteluissa sekoileva kamera harmittaa vaikeammissa yhteenotoissa. Masahiko Kimuran (Castlevania, Suikoden) säveltämät, japanilaisten toiminnallisten animaatiosarjojen tunnareita muistuttavat kappaleet ovat tarttuvia, mutta jatkuva toistaminen vähentää niiden tehokkuutta. Paikoin Kimuran sävellyksissä kuulee myös Zelda-henkistä maalailua.

Langatonta verkkopelaamista kavereiden kanssa harrastaville on luvassa enintään neljän pelaajan verkkopeli. Lisäksi ominaisuuksiin kuuluu Spectrobes-tavaroiden vaihtaminen, ostaminen ja myyminen verkon kautta. Hauskana yksityiskohtana pelin mukana tulee neljä rei'itettyä Spectrobes-pelikorttia, jotka asetetaan DS:n kosketusnäytön päälle. Reikien läpi kosketuskynällä painettuaan oliolistaan saapuu uusia Spectrobeja, jotka voidaan valjastaa taistelukäyttöön.

Vaihtoehtojen ja sisällön puutetta ei Spectrobes: Beyond the Portalsissa ole, joten genrestä pitäville tekemistä riittää pitkäksi aikaa. Aluksi runsas sisältö jopa haittaa pelin sisälle pääsemistä. Pokémon-henkinen asetelma unohtuu ennen pitkää, joten Spectrobesin jatko-osa pärjää hienosti omillaan. Eniten pelistä saavat irti luonnollisesti ne, jotka pääsivät jo ensimmäisen Spectrobesin avulla Rallenin ja Jeenan maailmaan mukaan. Todennäköisesti he voivat lisätä myös yhden tähden arvosanaan.