Okami

Suuri susi sutii sukkelaan

Alkujaan PlayStation 2:lle julkaistu Okami muistetaan parhaiten sen kekseliäästä ohjauksesta, japanilaisesta mytologiasta ja liki puolituntisesta alkudemosta. Tehtävänä oli pelastaa nousevan auringon maa pahuuden pauloista maagisen siveltimen avulla. Nyt Okami on viimein saatu myös Wiille. Ja mikäs siinä, kyllä wiimotella kelpaa sutia.

Pelin tapahtumat saavat alkunsa, kun jo kertaalleen kuolleeksi julistettu Orochi-demoni vapautuu kahleistaan ja ryhtyy piinaamaan Nipponin asukkeja. Apuun jolkottelee pelin sankari, karvainen ja hellyttävä susi. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tavallinen kirppusäkki, vaan itsensä auringonjumala Amaterasun maallinen inkarnaatio. Yksinäisen suden kaveriksi lyöttäytyy myös pieni ötökkä, Issun, jonka taikapensselillä on keskeinen rooli pelissä.

Pelaajan tehtävä on ohjastaa Amaterasua paikasta toiseen ja palauttaa valo pimeyteen vajonneille seuduille sekä niiden asukkaille. Messiaanisen suden toimenkuvaan kuuluu mm. pahuuden voimille haukkuminen, pikkupalvelusten tai koiruuksien tekeminen ja riivattujen luontokappaleiden elvyttäminen. Hyvät teot palkitaan jo tämänpuoleisessa elämässä autuudella ja ylistyksellä, jotka tekevät jumalasta entistä voimakkaamman.

Maalaa itte parempi!

Okamia on monissa yhteyksissä verrattu Nintendon Zelda-pelisarjaan, eikä syyttä. Tehtävät, tunnelma ja naiivin mustavalkoinen maailmankatsomus ovat kaikki tuttuja Zelda-faneille. Vaan on Okamissa jotain omaakin. Se on kuin kaunis maalaus, johon pelaaja voi jättää oman jälkensä. Kirjaimellisesti: nappia painamalla pelin tapahtumat pysähtyvät ja pelaaja saa tehdä maailmaan omat punakynämerkintänsä. Wiimote toimii jumalaisena pensselinä, jolla piirretään Japania paremmaksi paikaksi. Yksinkertaiset siveltimenvedot synnyttävät suuria asioita, kuten auringon taivaalle tai sillan vetten yli. Mahdollisuuksia piisaa. Taistelussa sivellin on säilääkin mahtavampi: ruudulle vetäisty suora viiva leikkaa kuin vesuri ja pikaisesti luonnosteltu pommi aineellistuu pieneksi räjähdykseksi.

Maalauksellisuus näkyy myös suden ja muiden hahmojen liikkeissä. Okami on yksinkertaisesti kaunis. Ilmassa leijailevat kirsikankukat ja taustalla eteerisesti kaikuva japanilainen musiikki virittävät kyynisemmänkin pelaajan oikeaan tunnelmaan.

Sutta ja sekundaa

Okami on pelillisiltä avuiltaan puhdasrotuinen, mutta sisäsiisteydessä löytyy vielä petrattavaa. Esimerkiksi perusvastustajien kanssa nahistelu on pidemmän päälle puuduttavaa hommaa ja tuntuu olevan vähän irrallaan muista tapahtumista. Hermo meinaa mennä myös piipittävän dialogin seuraamiseen. Eniten ahdistaa kuitenkin hyvän maalaussysteemin vajavaisuus. Wiimotella piirtäminen tuntuu luontevalta, mutta jostain syystä peli tulkitsee pensselin vedot vähän miten sattuu. Viivaa se erehtyy luulemaan kiemuraksi ja ympyröitä ei miksikään. Onneksi ongelma ei ole mennyt kokonaan pelintekijöiltä ohi, vaan suorien viivojen tekoa varten löytyy oma pikanäppäin.

Vaikeustasoltaan Amaterasun seikkailut ovat sopivaa keskitasoa. Pasifistikin pärjää, sillä monet peruskahakat voi välttää helposti. Okami ei silti ole mikään yhden illan juttu. Pomotaisteluissa vaaditaan jo melkoisesti osaamista ja sunnuntaipelaaja lyö helposti hanskat tiskiin. Aikaa palaa myös harhailuun ja tehtävien etsimiseen, mitä voi pitää joko kivana tai hemmetin ärsyttävänä piirteenä.

Monikymmentuntinen fiilistelyn ja tasohyppelyn yhdistelmä on yllättävän samankaltainen kokemus niin Wiillä kuin PlayStation 2:lla. Kummassakin on puolensa ja etenkin maalauskohtausten totetus jakaa varmasti pelaajia kahteen leiriin. Vaan ei ole hukkaa karvoihin katsominen. Okami on joka tapauksessa loistava peli, kunhan siihen malttaa paneutua. Ja mikä parasta, sitä löytyy tätä nykyä edullisesti niin alelaareista kuin käytettynäkin.

Galleria: 

Kommentit

"R2-nappia painamalla pelin tapahtumat pysähtyvät..."

Jaa mitä nappia? ;)

Heh... PS2-version kontrollit jäivät selkeesti paremmin selkäytimeen :D

Jep... B-nappia/liipaisinta painamalla onnistuu Wii-versiossa. Tosin PS2:llakin käytetään R1:tä.

Okami kuuluu kyllä mielestäni ennemmin toimintaseikkailu- kuin tasohyppely-kategoriaan.

Hieno arvostelu, suunnilleen saman arvosanan antaisin itsekin. Loistava peli, vaikka ei aivan niin hyvä kuin olin odottanut. Toisaalta odotukset olivat useiden vuosien saatossa saattaneet nousta vähän turhankin korkealle. :)

Niin, tai seikkailu/roolipeli. Puhumista ja juonta on sen verran paljon.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi