Dante's Inferno

Tämä tuli nyt veivattua puolivuotta julkaisunsa jälkeen. Ilmeisesti vielä alkuvuodesta oli saanut läiskiä jo ihan tarpeeksi God of Waria. Sieltä löytyy myös tämän pelin selvä esikuva, niin viivasuora kopio tämä on siitä. Oli miten vain, on tässä silti käsissä erinomainen pelikokemus.

Raamatullinen kuvasto yhdessä upean äänimaiseman kanssa loihtii pelaajalle synkän kuvauksen itse langenneen enkeliruhtinaan, Luziferin hovista. Syntiin langenneet sielut kärsivät tekojensa mukaisia rangaistuksia ja yksin sinä pelaajana voi heidät vapauttaa paratiisiin.

Kuumaa on helvetissä ja väliin meinaa jo pelaajallekin hiki tulla taistelujen lomassa. Tappelu on hauskaa ja sen parissa viihtyy käytettävien liikkeiden monipuolistuessa tarinan edetessä. Mittakaava ei ole aivan niin hulppean ylilyöty kuin esikuvassaan, ollen silti varsin näyttävää. Samoin on laita pulmatehtävien, rima olisi voinut olla vielä korkeammalla.

Teknisesti peli toimii upeasti. Ei sokkohyppyjä ja ihan älytöntä pelaajan kiusaamista täysin ennakoimattomilla ratkaisuilla. Miinusta tulee kuitenkin toistoista, ehkä osin Danten tarinat ovat jo sitä itsessään. Hack'n Slashin juhlaa ja vaikka ei ylletä genren kuninkaaksi, on tässä se prinssi.

Kirjaudu kommentoidaksesi