Yakuza 3

Yakuza -pelisarjaa on tituleerattu Japanin Grand Theft Autoksi. Yhteistä näillä peleillä ei kuitenkaan ole juuri ollenkaan, ainoastaan miljöö jossa molemmissa hiippaillaan rikollisjärjestöjen parissa, enemmän tai vähemmän. Yakuza 3 on enemmänkin japsiropea kuin toimintaa - satunnaiset taistelut, lisätehtävät, minipelit sekä muu puuhastelu viittaa enemmän JRPG:hen kuin hiekkalaatikkotoimintaan. Kaiken lisäksi pelissä ontunnepitoinen tarina joka vie pelaajan mennessään.

Tarina kertoo entisestä yakuzasta, Kazuma Kiryusta, joka on päättänyt jättää taakseen Tojo-klaanin johtajan paikan ja viettelee "eläkepäiviään" Okinawassa orpokotia pyöritellen. Alkuun homma sujuukin hyvin, sillä ainoa huolenaihe Kazumalla on opastaa orpoja kohtelemaan toisiaan ja muita kunniottavasti. Valitettavasti elämä ei pysy ruusuisena. Vaikka maakauppoja hierovat yakuzat saadaankin hoideltua, alkaa Tokiossa hommat lähteä käsistä. Kazuma ei voi antaa asioiden olla, vaan lähtee Tokioon hoitamaan ongelmat pois päiviltä. Old habits die hard.

Tarinan ennalta-arvattavuudesta huolimatta se on täynnä käänteitä ja tiukkoja tilanteita. Vaikka Yakuza 3 jatkaa tarinaa Yakuza 2:n jälkeen, ei aiempia osia tarvitse pelata päästäkseen melko tarkasti kartalle siitä mitä on tapahtunut aiemmin. Peli sisältää heti valikossa mahdollisuuden muistella menneitä ja näin pääseekin tarinallisesti kiinni aiempiin osiin. Suurin osa päätarinasta taitaa ollakin elokuvamaista animaatiota ja keskusteluja. Tämä asia on varmasti jakava tekijä, sillä toiset pelaajat ahmivat mieluusti tarinaa välivideoiden ja keskustelujen kautta, kun taas toiset haluavat vain mättää ja tahkoa pelin läpi. Mikäli kuulut viimeiseen kastiin, ei peli välttämättä tarjoa samanlaista kokemusta kuin ensimmäiseen ryhmään kuuluville.

Yakuza onkin sellainen peli, jossa miehet selvittelevät asioita ja tunteitaan sanallisesti. Kuitekin vakavat, serious business-tyyliset asiat hoidetaan miehisesti nyrkein. Kazuman pitää selkeästi takoa järkeä muiden päähän. Näin miehet hoitavat tunnepuolen asioita. Kummasti kovatkin tyyppi pehmenee, kun on heitetty pää edellä seinään ja sitten vielä kumautettu pää polven ja seinän väliin.

Kazuma Kiryu on varmasti henkilö, jota voi rakastaa tai vihata. Tämä Japanin Jeesus on kuin Fonzie, todella viileä ja kova, joskus jopa rasittavan oikeuden mukainen ja puhdas. Mutta silti mahtava hahmo. Kazuma tekee Yakuzan.

Pelin JRPG-maisuus tuleekin hyvin esille. Tehtävien suorittamisesta tulee expaa, eli kokemusta. Kokemuspisteillä voidaan sitten kehittää hahmoa erilaisilla ominaisuuksilla, kuten HEAT-toiminnoilla, erilaisilla väistöliikkeillä jne. Voit myös avata mestareiden haasteiden kautta uusia liikkeitä. Hauskinta ovat kuitenkin "Ilmennykset", joita pystyy kaappaamaan kännykkäkameralla erilaisista tilanteista pitkin kaupunkia ja blogata niistä blogiisi. Näistä Kazuma saa upeita HEAT-liikkeitä, joita käyttää taistelussa konnia vastaan.

Sivutehtäviä on riittävästi, toiset lyhyitä ja toiset pidempiä. Tehtäviä voivat olla rosvon kiinni ottaminen, tiettyjen ihmisten ja tavaroiden etsiminen, transulta karkuun juoksemista, keskustelua henkilöiden kanssa.. Suurin osa kuitekin tuntuu loppuvan aina tappeluun. Silti nämä on hyvin rakennettuja, eikä kyllästyminen iske.

Paljon tekemistä pelissä riittää. Minipelejä on rutkasti kalastuksesta karaokeen. Hitman-tehtäviä, joissa on tarkoitus ohjeistaa vanhoja yakuzoja parempaan elämään, nyrkein tietenkin. Välillä voi käydä syömässä, juomassa ja lopuksi mennä katsomaan tyttöjä tanssimassa tissibaarissa. Voit myös ostella ja modata aseita ja varusteita. Modaaminen onnistuu niksipirkka-tyylisten lehtien ja DVD:stä löytyvien ohjeiden mukaan. Tavaroita modaukseen saadaan piestyiltä konnilta, lukollisista säilytyskaapeista ja ostamalla niitä kaupoista. Lukkollisten säilytyskaappien avaimia löytyy joka paikasta, joten kannattaa pitää silmät auki.

Satunnaiset taistelut voivat välillä rasittaa, sillä näitä on näinkin pienellä alueella melko paljon. Yakuzan jälkeen sitä on alkanut uudestaan miettimään Japanin matkailua. En nimittäin halua, että jokin korsto tulee satunnaiselle ohikulkijalle uhoamaan, miten hänellä rahat loppu ja tarvitsisi hieman "lainaa". Kuitenkin tappeluista selviää melko kivuttomasti, varsinkin kun alkaa erilaisia erikoisliikkeitä kertymään, tuntuu ihan mukavalta heittää roskasakki kaiteelle tai seinää. Ja nämä jätkät antavat tavaraa tai parhaimmassa tapauksessa Yenejä!

Teknisesti peli on mielestäni hyvä. Mitään jumittumisia ei tule, kontrollit toimivat ja muutenkin peli näyttää hyvältä. Tietenkin päivällä vähän sahalaitaa näkyy, mutta ei tuo haittaa. Äänimaailma on todella hyvä, japanilaiset ääninäyttelijät tuntuvat saavan tunnetta enemmän esiin kuin länsimaalaiset. Allekirjoittaneellakin taisi pari kertaa silmännurkat kostua. Toki johtui suurimmaksi osaksi tapahtumasta, mutta kuitenkin ääninäyttely saa suuren plussan. Yakuza 3'n soundtrack, joka tulee pelin mukana, on taas aivan pelimaailman parhautta.

Yakuza 3 teki itseeni suuren vaikutuksen tarinan kerronalla, pelattuvuudella ja graafisella ilmeellä. Ehdottamasti PS3-alustan parhampia pelejä. Paljon huonoa pelistä en itse löytänyt. Toki pikkuseikkoja, mutta kokonaisuus toimii todella hyvin. Suosittelenkin kaikkia edes kokeilemaan tätä peliä.

Kirjaudu kommentoidaksesi